Majajärvi (Jyväskylä, Hiekkapohja)
Majajärvi [1][2] on Keski-Suomessa suurimmaksi osaksi Jyväskylässä ja hieman myös Laukaassa Leppäveden taajaman lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
| Majajärvi | |
|---|---|
.jpg) Majajärveä etelästä uimarannalta nähtynä. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jyväskylä, Laukaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Tuomiojärven−Palokkajärven v−a (14.29) |
| Laskupuro | Majapuro Vähäjärveen [1] |
| Järvinumero | 14.296.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 128,1 m [1] (N60) |
| Pituus | 1,1 km [1] |
| Leveys | 570 m [1] |
| Rantaviiva | 2,735 km [2] |
| Pinta-ala | 42,179 ha [2] |
| Tilavuus | 0,0011761 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,79 m [2] |
| Suurin syvyys | 6,7 m [2] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Majajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaJärven pinta-ala on 42 hehtaaria, se on 1,1 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 2,8 metriä ja suurin syvyys on 6,7 metriä. Sen rantaviivan pituus on 2,7 kilometriä. Majajärven rannoilla on muutama vapaa-ajan asunto, joille tulee tiet Leppävedeltä. Etelärannalla on myös uimaranta.[1][2][3][4]
Vesistösuhteet
muokkaaJärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Makkarajoen valuma-alueeseen (14.296) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 128,1 metriä mpy. Järven laskuoja Majapuro alkaa sen luoteispäästä ojitetulta suolta ja laskee Hiekkapohjan peltoaukeiden kautta Vähäjärveen. Vähäjärvi on 95,0 metrin korkeudella, joten Majapurolla on 43,1 metriä pudotusta.[1][2][5]
Historiaa
muokkaaMajajärven uimarannan eteläpuolella on kiviröykkiö, joka on ollut Jyväskylän ja Seppälän (Leppäveden) kylien rajapaikka ainakin 1700-luvulta lähtien, niin kutsuttu Majakiuas tai Majajärven kiukaansija. Röykkiön on päätelty olevan keskiaikaisen eränkävijän majan jäänne, sillä ympäröivä maaperä on hiekkaa, idempänä moreenia ja täten viljelyyn sopimatonta. Myös Majajärven nimi saattaa viitata paikalla sijainneeseen erämajaan. Nykyään kiviröykkiön kohdalta kulkee Jyväskylän ja Laukaan raja.[6]
Vuoden 1963 peruskartalla järven rannoilla esiintyy jo muutama rakennus, joista kaikki ovat Laukaan puolella. Majasuota ei ole vielä ojitettu.[7] Vuoteen 1983 mennessä vapaa-ajan asutus on levinnyt myös Jyväskylän maalaiskunnan puolelle, Majasuo ja laskuojan ympärys on jo ojitettu tiheästi.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Majajärvi, Jyväskylä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.6.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Majajärvi, Jyväskylä (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Majajärvi, Jyväskylä (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Majajärvi (14.296.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Majajärvi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 30.8.2013. Museovirasto. Viitattu 31.7.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.7.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 06 Puuppola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) Viitattu 31.7.2024.
