Muuratjärven valuma-alue

Muuratjärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.28) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueella sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki Muuramenjoki laskee Päijänteeseen, joka kuuluu Päijänteen alueeseen (14.22).[1][2]

Yleistä muokkaa

Vesistön sijainti muokkaa

Muuratjärven valuma-alueen pinta-ala on 375 neliökilometriä (tai myös 385 km² [3]) ja sen järvisyys on 13,2 %. Valuma-alue on pohjois-etelä -suunnassa lähes 40 kilometriä pitkä ja noin 20 kilometriä leveä. Se sijaitsee Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Petäjäveden kuntien alueilla. Valuma-alue jää Kymijoen vesistöalueen, ja siellä Suur-Päijännteen alueen (14.2) sisälle niin, että sen länsipuolella sijaitsee Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Suur-Päijänteen sisällä sen vedenjakajan jakavat seuraavat toisen jakovaiheen vesistöalueet: Saajoen valuma-alue (14.27) lounaassa, Päijänteen alue (14.22) etelässä, Ristiselän alue (14.23) idässä ja Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alue (14.29) koillisessa ja pohjoisessa.[1][4]

Pääoman kulun ja pituuden määritys muokkaa

Muuramenjoki on Muuratjärven valuma-alueen laskujoki, jolle voidaan yläjuoksulta määrittää pääuomaksi nimitetty vesistöreitti. Muuratjärvi on valuma-alueen keskusjärvi, johon kaikki valuma-alueen joet ja ojat laskevat ensin. Muuratjärveen laskee seitsemän jokea, joille on vesistöaluejaossa määritelty oma valuma-alue. Niistä suurin on Myllyjoen valuma-alue, joka muodostuu alajuoksulla Kuusjärven alueesta (14.285) ja yläjuoksulla Vesankajärven valuma-alueesta (14.286). Niiden yhteinen pinta-ala on 127,65 neliökilometriä [2], joka on huomattavasti suurempi kuin muilla valuma-alueilla ja siten pääuoman reitti sijaitsee täällä. Pääuomaksi tulee vesistöviranomaisten julkaiseman Paikkatietoikkuna -verkkopalvelun tietojen mukaan alajuoksulla Muuramenjoki ja Muuratjärvi, sitten Myllyjoki, Kuusjärvi, Vispiläjoki, Iso-Lampsi, Neulajärvi, Neulajoki, Mustajärvi, Kotanen, Vesankajärvi, Koveroinen, Suolijoki, Kolujärvi, Kolujärvenjoki, ja aivan yläjuoksulla vielä Vasarainen, Myllyjoki sekä Iso-Musta. Nyrölässä sijaitsevat ojitetut suot kuuluvat vielä pääuoman latvauomiin.[1][2]

Pääuoman pituus saadaan laskemalla yhteen eri osuudet. Muuramenjoki on 1,47 kilometriä pitkä, Muuratjärven järvenselkää on 15,8 kilometriä ja Myllyjoesta alkaen Iso-Mustan pohjoispäähän tulee vesireitille pituutta 28,0 kilometriä lisää. Pääuoman kokonaispituus on siten 45,3 kilometriä.[4]

Vesistöalueen jako muokkaa

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:

  • Muuratjärven lähialue (14.281)
  • Punasillanojan valuma-alue (14.289)
  • Kalaojan valuma-alue (14.288)
  • Ryssänojan valuma-alue (14.282)
  • Vuojoen valuma-alue (14.283)
  • Patajärven valuma-alue (14.284)
  • Sallaanojan valuma-alue (14.287)
  • Kuusjärven alue (14.285)
  • Vesankajärven valuma-alue (14.286)

Vesistöalueen maankäyttö muokkaa

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 77,6 %, maatalousalueita 5,1 %, kosteikkoja ja soita on 0,8 % ja rakennettuja alueita on 4,4 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 12,1 %.[3]

Vesistöalueen jokia ja järviä muokkaa

Pääuoman sivu-uomia muokkaa

Valuma-alueen pääuoma on vesistöreitti, jossa vuorottelevat joet ja järvet. Muuratjärvi muodostaa kuitenkin keskusjärven, johon laskee seitsemän vesistöalueen suurimmista pienjokien valuma-alueista. Myllyjoki muodostaa pääuoman keskijuoksun osuuden. Etäisyys tarkoittaa matkaa Muuramenjoen kautta Päijänteelle ja sivu-uoman pituus on laskettu yhdistämällä Paikkatietoikkunan tietoja ja Karttapaikan mittausarvoja toisiinsa. Lihavoidut nimet kuuluvat Muuratjärven lisäksi pääuoman vesistöreittiin. Kunkin tiedon lähde on mainittu taulukon alla ja lähteet on riveittäin yksilöity oikeassa sarakkeessa.[1][5]

nimi
 
 
pääuoman
kohta
 
etäisyys
Päjänteestä
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Muuratjärven Muuramenjoki laskee Päijänteeseen
Sillanniitunoja Muuramenlampi 2 7 17 2,2,2,3,–,5
Kalaoja Rannankylä 6 3 5 2,2,2,3,–,5
Ryssänoja Vihtalahti 10 5 11 2,2,2,3/2,–,5
Vuojoki Pöykynlahti 11 11 38 2,2,2,3/2,–,5
Mattilanjoki Tikkala 13 12 56 2,2,2,–,3/2,5
Sallaanoja Isolahti 13 10 35 2,2,2,3/2,–,5
Myllyjoki Saukkolanlahti 15 30 128 2,2,2,1,–,5
Vesistöalueen yläjuoksu on 30 kilometriä pitkä ja sen pinta-ala on 128 km².

Lähteet: 1 = tietoluettu omasta artikkelista, 2 = Karttapaikka-verkkopalvelu [5], 3 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [4], 4 = VALUE-verkkopalvelu [6], 5 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2]

Sillanniitunoja on Punasillanojan valuma-alueen (14.289) laskuoja ja Mattilanjoki on Patajärven valuma-alueen (14.284) laskujoki. Muut valuma-alueet tunnistaa laskuojan nimen perusteella.[1][5]

Järviä muokkaa

Valuma-alueella on Suomen ympäristökeskuksen tietokannan mukaan 115 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Niistä merkittävimmät esitellään kunkin valuma-alueen puitteissa.[1]

Muuratjärven lähialue ja pienet valuma-alueet muokkaa

Aivan Muurtajärven (3 154 ha) rannikolla sijaitsee neljä pienempää järveä. Mellerinlahteen laskee Hokkasenlampi (3 ha), Isolahteen Pieni Pukkilampi, Ala-Vihtajärvi (2 ha) ja Ylä-Vihtajärvi (2 ha) Vihtalahteen Longenojaa myöten ja Kivijärvi (12 ha) lyhyttä ojaa myöten Saukkolanlahteen. Lisäksi Ryssänojan valuma-alueella sijaitsee Hangasjärvi (3 ha) ja Kalaojan valuma-alueella Kalajärvi (8 ha).[1][4][5]

Punasillanojan valuma-alue muokkaa

Punasillanojan valuma-alueen laskuoja on Sillanniitunoja, ja sen valuma-alueella on 8 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Ojan alajuoksu seuraa valtatietä 9, joka kulkee sen valuma-alueen halki. Valuma-alueen koillispuolella sijaitsevat Iso Palojärvi (3 ha) ja Pieni Palojärvi, joiden yhteinen laskuoja yhtyy Sillanniitunojan alajuoksuun. Yläjuoksulta löytyy vielä teiden välinen lammikko ja ylimpänä Lylyjärvi (1 ha) ja Kurulampi. Suolikon (2 ha) laskusuunta jää arvailun varaan. Alajuoksulla Sillanniitunojaan yhtyy Levonoja, joka tulee luoteesta päin. Sen valuma-alueella ovat alajuoksulla Murtolampi (2 ha) ja Pyyppälänjärvi (5 ha), golfkentän ympäristössä Mustalampi (2 ha) ja Ala-Pirttijärvi (4 ha), ja yläjuoksulla Karhijärvi (7 ha) ja Haukilampi. Suolikko voi laskea myös Haukilammen kautta.[1][4][5]

Sallaanojan valuma-alue muokkaa

Sallaanojan valuma-alueella sijaitsee 18 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Sen laskuoja alkaa Ala-Sallaajärvestä (36 ha), jonka kyljestä löytyy Vähäjärvi (3 ha). Järveen laskee pohjoisesta tuleva pääuoma, joka virtaa Myllyjärven (5 ha) ja Ylä-Sallaajärven (37 ha) läpi. Ylä-Sallaajärveen laskee idästä Ylä-Kitulammen (3 ha) ja Selkäjärven yhteinen laskuoja, pohjoisesta Pirttijärven (6 ha) laskuoja ja luoteesta Perälän suunnalla sijaitsevien järvien laskuoja. Niitä ovat Yläinen Kotajärvi (4 ha), Alainen Kotajärvi, Salmijärvi (2 ha), Pitkäjärvi (13 ha), Valkonen (9 ha) ja ylimpänä Kukkarolampi (1 ha). Ala-Sallaajärven itärantaan laskee Ruokepuolisesta (18 ha) alkava oja. Ojan valuma-alueella sijaitsee lisäksi Ylä-Pirttijärvi (3 ha), Ala-Kitulampi (4 ha), Kurikkalammit ja Kurpinojan päässä sijaitseva Uimalampi. Sallaanojan alajuoksulle yhtyy pohjoisesta tuleva oja, jonka valuma-alueella sijaitsevat eri suunnilla hajallaan Iso Pukkilampi (3 ha), Rummakkolampi (1 ha), Valkeajärvi (4 ha) ja Savilampi (2 ha).[1][4][5]

Vuojoen valuma-alue muokkaa

Vuojoen valuma-alueella on 13 järveä. Vuojoki alkaa Moksinjärvestä (46 ha) ja virtaa keskijuoksullaan Moksinmyllylammen (3 ha) läpi. Joen yläjuoksulla on Moksinjärven takana useita järviä ja lampia. Niitä ovat Särkijärvi (7 ha), Kumpulampi (2 ha), Joutee (21 ha), Hoikka (7 ha), Surkee (67 ha), Kurppa (7 ha), Kauralampi (3 ha), Kotalampi (2 ha), Aittolampi, Perälänlampi ja Pahalampi (1 ha). Pirttijärvi (4 ha) sijaitsee Moksinjärven koillispuolella ja se laskee Vuojokeen erinäisten suo-ojien kautta. Vuojokeen yhtyy keskijuoksulla Kolunoja, jonka valuma-alueella on Haaralanlampi. Vuojoessa on patoja, jotka nostavat vedenpintaa pieniksi lammiksi. Viljaspohjan peltoalueella Vuojokeen yhtyy lyhyt Viljasjärven (16 ha) laskuoja.[1][4][5]

Patajärven valuma-alue muokkaa

Patajärven valuma-alueella sijaitsee 17 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Valuma-alueen laskujoki on Patajärvestä (128 ha) alkava lyhyt Mattilanjoki, jonka virtaa Rimminlammen (6 ha) läpi. Patajärveen laskee pohjoisesta Lahnalampi (2 ha) ja etelästä pienet Soidenlampi ja Likolampi. Patajärven länsipäähän laskee Hangasoja, johon yhtyy lounaasta tuleva Heinäoja ja pohjoisesta tuleva Vihtaoja. Heinäojan valuma-alueella sijaitsee vain Sirkkalampi (2 ha), Naskuttajanlampi (1 ha) ja Sarvilampi. Vihtaojan valuma-alueella sijaitsee Vihtajärvi (11 ha), josta Vihtaoja alkaa. Ojaan yhtyy lännestä tuleva Naulapuro. Sen valuma-alueella ovat alajuoksulla Pyssyjärvi (19 ha), Matala Kotajärvi (8 ha), Syvä Kotajärvi (5 ha), ja yläjuoksulla Alainen Naulajärvi (3 ha), Keskinen Naulajärvi (2 ha) joista ylimpänä Myllylampi (1 ha). Hangasoja alkaa Hangasjärvestä (30 ha), johon laskevat Likaoja luoteesta ja Tuoresoja pohjoisesta. Likaojan valuma-alueelta löytyvät Kalliojärvi (4 ha), Myllyjärvi (4 ha), Luhtajärvi (7 ha) ja ylimpänä Löytänä (5 ha).[1][4][5]

Myllyjoen valuma-alue muokkaa

Myllyjoki on kahden peräkkäisen vesistöalueen Kuusjärven alueen (14.285) ja Vesankajärven valuma-alueen (14.286) laskujoki. Myllyjoki alkaa Vähä-Vesangasta (102 ha) samoin kuin Kuusjärven vesistöaluekin. Sen nimi on aluksi Neulajoki ja virtaa ensin Kotasen (9 ha) ja Mustajärven (17 ha) kautta. Sitten se virtaa Neulajärven (16 ha) läpi ja laskee Iso-Lampsiin (42 ha), josta alkaa Vispiläjoki. Se laskee vuorostaan Kuusjärveen (106 ha), josta Myllyjoki alkaa ja laskee Muuratjärven Saukkolanlahteen. Kuusjärven alueella sijaitsee 29 vähintään hehtaarin kokoista järveä, jotka esitellään seuraavaksi.[1][4][5]

Kuusjärven laskee Nälkäjärvi (5 ha) lyhyttä ojaa myöten, Pitkäjärven (7 ha), Miittulammen ja Pahalammen yhteistä ojaa myöten, ja kuuluvat laskuojattomina pienet Tarkkalampi (1 ha) ja Valkonen (3 ha). Vispiläjokeen yhtyvät Ylä-Maksingan (5 ha) (vieressä myös Keski-Maksinka, 1 ha) ja Tiehisen (2 ha) yhteinen laskuoja, Savilammien (2 ha), Kortelammen (2 ha) ja Koiralammen (7 ha) yhteinen laskuoja, sekä Saarijärven (9 ha) ja Mustalammen (1 ha) erilliset laskuojat. Vispiläjoen yläjuoksulle yhtyy Marjojärvestä (10 ha) alkava oja. Sen valuma-alueella sijaitsevat vielä Haukilampi (2 ha), pohjoinen Saukkojärvi (2 ha) ja eteläinen Saukkojärvi (6 ha). Iso-Lampsiin laskee lännestä Pikku-Lampsin (25 ha) lyhyt oja. Pikku-Lampsin kautta laskevat länsipuisen alueen pienet järvet. Niitä ovat lounaasta laskevat Mustalampi (2 ha), Kuohun tekojärvi (1 ha), Hyötlampi (1 ha) ja Torvilampi, lännestä laskeva Lauttalampi (8 ha), ja pohjoisesta laskevat Niemijärvi (49 ha) ja Heinälampi. Neulajoen varressa sijaitseva Neulalampi (1 ha) laskee Neulajärveen, ja Tervalampi (3 ha) laskee Kotaseen.[1][4][5]

Vesankajärven valuma-alueella on 24 vähintään hehtaarin kokoista järveä. Valuma-alue päättyy Vesankajärveen (203 ha), joka on valuma-alueen suurin järvi, ja Vähä-Vesankaan (102 ha). Järveen laskevia järviä ovat Valkolampi (1 ha) ja Ykshaukinen (3 ha). Vesangan pohjoisrantaan laskee kaksi jokea. Toinen on Saarijärven (29 ha) kautta pohjoisesta tuleva lyhyt vesireitti. Sen pääuomassa ovat Pitkäjärvi (15 ha) ja Kalliojärvi (23 ha), ja sivu-uomien alueilla Punkalampi, Ala-Aitolampi (1 ha), Keski-Aitolampi, Ylä-Aitolampi (4 ha) sekä Honkalampi (3 ha). Alajuoksulle yhtyy kaakosta tuleva Tuhkuri (4 ha). Toinen vesireitti on Suolijoki, joka laskee Vesankaan Koveroisen (15 ha) läpi. Koveroiseen laskee pohjoisesta tuleva Suolijoki, jonka pääuomassa sijaitsevat Suolijärvi (2 ha), Kolujärvi (11 ha), Uhkulampi, Vasarainen (51 ha) ja Iso-Musta (36 ha). Iso-Mustaan laskee vain Pieni-Musta (8 ha). Vasaraiseen laskevat Pieni-Vasarainen (20 ha), Varrenvesi (9 ha), Mörkölampi (1 ha) ja Pirttijärvi (7 ha) yhteistä ojaa myöten. Turvakkojoen uomassa sijaitsee Kinnaslampi (14 ha), johon laskevat Örön (4 ha) ja Särkilammen (2 ha) laskuojat.[1][4][5]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o Muuratjärven valuma-alue (14.28) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b Muuratjärven valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 15.3.2023
  4. a b c d e f g h i j k Muuratjärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 15.3.2023.
  5. a b c d e f g h i j k Muuratjärvi, Muurame (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2019.
  6. Kymijoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.2.2023