Saajoen valuma-alue

Kymijoen vesistön toisen jakovaiheen valuma-alue

Saajoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.27) on Kymijoen vesistössä (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Valuma-alueen laskujoki on Saajoki, joka alkaa Saarijärvestä ja laskee Päijänteeseen Päijänteen alueeseen (14.22)[1][2]

Yleistä

muokkaa

Vesistön sijainti

muokkaa

Saajoen valuma-alue pinta-ala on 129,49 neliökilometriä ja valuma-alueen järvisyys on 6,46 %. Alue on alle 20 kilometriä pitkä ja lähes 15 kilometriä leveä. Se sijaitsee Keski-Suomessa Jyväskylän Korpilahdella ja Jämsässä. Saajoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistön länsiosissa, mutta se kuuluu vielä Suur-Päijänteen alueeseen. Sitä kiertää länsipuolelta pohjoiseen laajempi Jämsän reitin valuma-alue (14.5), jonka kainaloon jäävät Saajoen lisäksi myös Päijänteen lähialueeseen (14.221) kuuluvat Patajoen ja Juoksjärven valuma-alueet. Saajoen itäpuolella sijaitsee Muuratjärven valuma-alue (14.28), jonka länsipuolelta löytyvät vielä pienet Särkijoen, Korpijoen ja Autionjoen valuma-alueet.[1][2]

Pääoman kulun ja pituuden määritys

muokkaa

Saajoen pääuomasta ei ole lähdetietoa käytettävissä. Suomessa pääuomaan valitaan jokiverkostossa se jokihaara, jossa virtaa eniten vettä. Valinnan tekemiseen pitäisi tuntea jokihaarojen virtaamia, mutta sellaisia tietoja on harvoin käytössä. Virtaamien sijasta voidaan vertailla sivuhaarojen valuma-alueita, sillä lähialueilla ne ovat verrannolliset toisiinsa. Niin on tässäkin toimittu. Saajoen valuma-alueen pinta-ala on noin 127 neliökilometriä. Sen pääjärvi on Saarijärvi, jonka laskujoki on Saajoki ja järven pinta-ala on noin 5,8 neliökilometriä [3]. Saarijärven valuma-alue on 118 neliökilometriä. Saarijärveen laskee sen ympäristöstä muutamia metsäpuroja ja -ojia, joista suurimmat ovat vesistöviranomaisten mukaan Lahnajärven laskuoja, Kattilaoja ja Rumaoja. Niiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 15 [4], 39 ja 30 neliökilometriä. Sen mukaan Kattilaoja kuuluisi pääuomaan ja valuma-alueen vesireittiin kuuluu vesistöviranomaisten merkitsemänä alajuoksulta lukien ainakin Auvaistenjoki, Auvanen, Syväjärvi ja Suojärvi. Siitä eteenpäin voidaan pääuomaan valita nimetty valtaoja Hoikanoja, joka alkaa Hoikanjärvestä. Viimeiseen järveen laskee monia metsäojia, joita ei tässä yhteydessä käsitellä.[2][1][5]

Pääuoman pituus voidaan määrittää laskemalla yhteen viranomaisten uomatietokannasta vesireitin pääuomaan kuuluvat eri osuudet. Saajoen pituudeksi löytyy 7,7 kilometriä, Saarijärven järvenselällä tulee matkaa Kattilaojalle 4,3 kilometriä ja loput latvauomat antavat kokonaismatkaksi noin 22 kilometriä.[5]

Vesistöalueen jako

muokkaa

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:

  • Saajoen alue (14.271)
  • Saarijärven alue (14.272)
  • Kattilaojan valuma-alue (14.274)
  • Rumaojan–Myllyojan valuma-alue (14.273)

Vesistöalueen maankäyttö

muokkaa

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 86,2 %, maatalousalueita 4,3 %, kosteikkoja ja soita on 0,4 % ja rakennettuja alueita on 2,3 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 6,7 %.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Saajoen valuma-alue (14.27) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. Saarijärvi (14.272.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.3.2023.
  4. a b Saajoen valuma-alueen pinta-alamääritys ja maaperän käyttötilasto, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 28.3.2023
  5. a b Saajoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 28.3.2023.