Urajärvi (järvi Asikkalassa)

järvi Asikkalassa

Urajärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Asikkalassa Urajärven kylässä sijaitseva järvi.[1][2]

Urajärvi
Valtiot Suomi
Koordinaatit 61°09′32″N, 25°47′33″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskuoja oja Säynätjärveen [1]
Järvinumero 14.212.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 98,6 m [1]
Pituus 5,5 km [1]
Leveys 2,1 km [1]
Rantaviiva 29,5165 km [2]
Pinta-ala 4,45979 km² [2]
Tilavuus 0,0270256 km³ [2]
Keskisyvyys 6,06 m [2]
Suurin syvyys 16,63 m [2]
Saaria 31 [1]
Kartta
Urajärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 446 hehtaaria eli 4,5 neliökilometriä, se on 5,5 kilometriä pitkä ja 2,1 kilometriä leveä. Järvi on muodostunut itä- ja länsipuolisten kallioisten harjanteiden väliin ja etelässä se on patoutunut Hyrtiälänkankaan luoteispään taakse. Kangas on viime jääkauden loppuvaiheen aikana syntynyt deltamuodostuma, joka kuuluu toisen Salpalusselän reunamuodostumiin ja jota esiintyy Vääksyssäkin. Ne ovat pohjavesialuetta, ja pohjavettä tihkuukin Hyrtiälänkankaan pohjoisreunasta rantojen rinteisiin ja järvenpohjasta suoraan järveen. Järven metsäiset kalliorannat ovat yleisestikin jyrkkiä.[1][2][3][4]

Järvellä on kartan mukaan 31 saarta. Ne sijaitsevat rannoilla olevien kalliomuodostumien suuntaisina jonoina. Merkittäviä saaria ovat esimerkiksi Pässisaari, Laitasaari, Pimeäsaari, Pyöreäsaari, Malkosaari, Rovatsaari, Korppinen, Uusisaari, Vaskosaari, Lehtinen, Petäjäsaari, Kiiansaari, Vitilä, Talassaari, Koppisaaret ja Salmensaaret.[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 27,03 miljoonaa kuutiometriä eli 0,02703 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 6,1 metriä ja suurin syvyys on 16,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven pohjoispäässä [5]. Järven pohja on hyvin vaihtelevaa ja monien saarten välissä pohja painuu yli 10 metrin syvyyteen.[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 29,5 kilometriä. Sen rannat ovat metsämaata, jota katkaisee lyhyet suoalueet. Rannoilta erottaa kallioisia alueita, mutta maaperä on muuten moreenimaata. Eteläosan hiekka-alueet Hyrtiälänkankaalla jäävät moreenireunan taakse. Järven haja-asutus muodostuu neljästä enitsestä maatilasta ja yli 150 vapaa-ajan asunnosta. Niille tulee tiet seututieltä 313 ja siitä haaratuvalta yhdystieltä 14129. Järven etelärannan ilmeeseen vaikuttaa Urajärven kartano [6] ja sen puistot. Huhtarannassa sijaitsee kesäkoti.[1][2][4][7]

Luontoarvoja muokkaa

Urajärven vesialue sekä pari hehtaaria maata järven etelärannasta sisältyvät Natura 2000-hankkeeseen (FI0301016, 447 hehtaaria), jonka suojelualue perustettiin vuonna 2013. Järven rannat sekä saaret on muuten jätetty Natura-alueen ulkopuolelle. Suojellut tervaleppää kasvavat ranta-alueet sijaitsevat Urajärven kartanon puiston ja vesirajan välissä. Ranta-alue on korpea, jossa maan alta suotuu tihkupintaan pohjavettä. Perustamisen jälkeen on vielä kaksi metsäsaarta, Korpinen ja Uusisaari, rauhoitettu erillisen lain mukaan [8]. Myös Huhtarannassa on kartan mukaan suojelualue [1], joka ulottuu järven rantaan asti Kukkaronkärjessä.[9]

Urajärven vesi on kirkasta ja pohjalähteistä muodostunutta vettä. Järvi on ravinnepitoisuuksiltaan karu, mutta samalla sen happamuustaso jää emäksiseksi (pH 7,2). Veden kirkkaus ja pohjan mataluus mahdollistavat pohjakasvillisuuden esiintymisen. Järvessä kasvaa notkeanäkinruohoa ja hentonäkinruohoa yksittäisinä esiintymisinä eri kohdissa järven eteläpäätä. Järvessä esiintyy vesikasveja lähes 40 eri lajia.[9]

Suojellussa rantalepikossa on varsin kosteat olosuhteet. Siellä kasvaa korpihohtosammalta lehtimaapuilla alle 0,5 hehtaarin kokoisella alueella. Kartanon puistossa on aiemmin havaittu myös liito-orava ja pikkutikka. Hyrtiälänkankaan jyrkät rinteet avaavat Kiiskinlammintieltä näkymiä Urajärvelle. Kangasmaasto sisältyy valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan (HSO040034).[4][9]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Asikkalanselän alueella (14.21), jonka Urajärven valuma-alueeseen (14.212) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98,6 metriä mpy. Järvi on Urajärven valuma-alueen latvajärvi ja sen itäuolella kulkee lähimpien järvien välissä vedenjakaja. Siten sen ainoa lähde vedelle on sadanta ja järvenpohjan lähteet. Siihen on johdettu eteläpäässä yksi pelto-oja ja länsirannan soilta muutama suo-oja. Järven laskuoja lähtee järven luoteispään Mertalahdelta. Se laskee 250 metrin pituisena Säynätjärven pohjoispäähän. Vesireitti jatkaa ensin Keskiseen, sitten Myllyjärven kautta Päijänteen Asikkalanselällä sijaitsevan Kinisselän Taipaleenpohjaan.[1][5]

Historiaa muokkaa

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven rannat merkitty kauttaaltaan autioiksi lukuun ottamatta sen eteläpäässä sijainnutta 11 talon Urajärven kylää. Kylä on mainittu jo 1467 ja vuoden 1539 maakirjassa siellä oli 17 taloa. Nykyisen Urajärven kartanon kohdalle on kirjoitettu ”Niemelä” ja tämä talo olikin järven ainoa maatila. Kuninkaan kartastossa (vuosilta 1776–1805) oli Mertalahti piirretty kuin se olisi ollut yhteydessä Säynätjärveen. Kalmbergin kartastossa salmea ei kuitenkaan ole, mikä voisi johtua järvenlaskusta. Koska vanhoissa kartoissa esiintyi paljonkin virheitä, ei pelkästään tähän tietoon voi luottaa. Ainoa tässä havaittu vihje vedenlaskusta on pohjoispään Sikosaaren niemi [10], jonka kannas on alavaa ja soistunutta maata.[4][11]

Vuoden 1965 peruskartassa oli sen rannoille rakennettu useita mökkejä. Rantojen soita ei vielä oltu ojitettu, mutta vuoden 1980 kartassa niihin oli kaivettu ojat.[10][12][13]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m Urajärvi, Asikkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2019.
  2. a b c d e f g h i j k Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2019.
  3. Urajärvi, Asikkala (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2019.
  4. a b c d Hytönen, Markus: Urajärven osayleiskaava (PDF), Asikkalan kunta (Ramboll), 7.11.2011, viitattu 7.6.2019
  5. a b Urajärvi (14.212.1.009) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.6.2019.
  6. Facta 2001, WSOY 1985, 17. osa, palsta 410
  7. Urajärvi, Asikkala (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 6.6.2019.
  8. Paananen, Karoliina: Säätiö osti kaksi saarta - Korppinen Urajärven ainoa koskematon saari, Etelä-Suomen Sanomat, 17.8.2016, viitattu 7.6.2019
  9. a b c ymparisto.fi: Urajärvi, 17.10.2017, viitattu 6.6.2019
  10. a b Peruskartta 1:20 000. 3112 05 Urajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  11. Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050743.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
  12. Peruskartta 1:20 000. 3112 05 Urajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
  13. Peruskartta 1:20 000. 3112 05 Urajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1990. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)