Rutajärvi (Joutsa)

järvi Joutsassa Leivomäellä

Rutajärvi on Keski-Suomessa Joutsassa Leivonmäen entisen kunnan alueella sijaitseva järvi. Tämä on itäinen kahdesta järvialtaasta, jotka syntyivät 1800-luvulla suoritetussa järvenlaskussa. Läntinen järviallas kulkee viranomaistiedoissa yhdistelmänimellä Sorsanselkä–Keskinenvesi, vaikka sitä pidetään joskus Rutajärven osana.[1][2][3]

Rutajärvi
(Rutajärven itäinen järviallas)
Rutajärvi
Rutajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi
Kunnat Joutsa
Koordinaatit 61°56′33″N, 26°04′28″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Rutajoen valuma-alue (14.236)
Tulouomia Kiertojoki, Myllyjoki
Laskujoki Rutapohjan kanava ja Rutajoki Päijänteeseen [1]
Järvinumero 14.236.1.003
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 123,1 m [1]
Pituus 7,7 km [1]
Leveys 3,4 km [1]
Rantaviiva 65,976 km [2]
Pinta-ala 11,2037 km² [2]
Tilavuus 0,05899226 km³ [2]
Keskisyvyys 5,27 m [2]
Suurin syvyys 11 m [1]
Saaria 165 [1]
Isosaari, Korpisaari, Niinisaari
Kartta
Rutajärvi

Maantietoa muokkaa

Järven pinta-ala on 1 120 hehtaaria eli 11,2 neliökilometriä, ja se on 7,7 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Se on 1800-luvun järvenlaskujen [4] vuoksi jakautunut kahdeksi järvialtaaksi ja useisiin järvenselkiin. Itäinen järvenosa on se osa, jota viranomaistiedoissa kutsutaan Rutajärveksi. Se on saarien täplittämä ja sillä onkin kaksi saarien erottamaa järvenselkää: pohjoinen Ranskalainen ja eteläinen Kirkkoselkä. Järvenosia yhdistää toisiinsa noin 20 metriä leveä ja 400 metriä pitkä uoma, joka samalla tasaa järvenosien vedenpinnat. Uoma syntyi järvenlaskujen seurauksena, kun järvenosien väliin maatui kannas.[1][2][5][6]

Järvellä on kartan mukaan 165 saarta. Niitä ovat esimerkiksi esimerkiksi Kissasaari, Teerisaari, Kasessaari, Tupessaari, Jänissaari, Kivisaari, Iso- ja Pieni Rantosaari, Palosaari, Niinisaari, Hirvisaari, Korpisaari, Rässäsaari, Kalliosaari, Kettusaari, Hierinsaari, Toratinsaari, Koukunniemi, Ritasaari, Koskensaari ja järven suurin saari Isosaari. Isosaari on kartan mukaan alle 800 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on noin 9 hehtaaria.[1][2]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 58,99 miljoonaa kuutiometriä eli 0,05899 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 5,3 metriä ja suurin syvyys on 22 metriä. Suurin syvyys lienee kartan mukaan kuitenkin vain 11 metriä, koska 22 metriä sijaitsee läntisen järvenosan Sorsanselällä. Itäinen järvenosa on Kirkkoselän puolella matalaa, mutta Ranskalainen on sitä hieman syvempi. Siellä on kaksi kymmenmetristä syvännettä, joista pohjoispäässä sijaitsevassa syvänteessä on 11 metriä syvää.[1][2]

Järven rantaviivan pituus on 66 kilometriä, josta saarien osuus on tuntematon. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, joista osa on erityisesti etelärannoilla suomaata. Myös lähes kaikki järven saaret on suojeltuja. Kirkkoselän etelärannasta alkaa 4,5 kilometriä etelään jatkuva turvetuotantoalue. Leivonmäen puoleisella Kirkkoselän rannassa on leirintäalue.[1][2][5][6]

Luontoarvoja muokkaa

Kansallispuisto muokkaa

Leivonmäen kansallispuisto perustettiin 1.3.2003 ja sen pinta-ala on 2 992 hehtaaria eli 29,92 neliökilometriä. Se sijaitsee kokonaisuudessaan entisessä Leivonmäen kunnassa, joka on ollut osa Joutsaa vuodesta 2008. Rutajärven vesialueet eivät kuulu kansallispuistoon, mutta sen luoteis-, länsi- ja lounaispuolen rannat ja lähes kaikki saaret kuuluvat siihen. Niinisaaressa on laavu jamahdollisuus telttäilla.[7][8][9]

Natura-alue muokkaa

Rutajärvi sisältyy kokonaisuudessaan Natura 2000- ohjelmassa mukana olevaan Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi- suojelualueeseen (5 063,8 hehtaaria, FI0900074). Natura-alueeseen sisältyy pääosa Leivonmäen kansallispuistosta (2 631 hehtaaria), Rutajärvi pois lukien muutama saari ja lukuinen joukko pienempiä järviä saarinenn, 145 hehtaaria yksityisiä luonnonsuojelualueita ja alueita Haapasuolta ja Rutajoen ympäristöstä. Natura-alueen ulkopuolelle on rajattu pois 361 hehtaaria valtion entisiä talousmetsäalueita. Natura-alue on samalla sekä SPA- että SCI-alue.[8][10]

Vesistösuhteet muokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Ristiselän alueella (14.23), jonka Rutajoen valuma-alueeseen (14.236) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 123,1 metriä mpy. Suuri osa järven valuma-alueesta tulee järvenosasta Sorsanselkä–Keskinenvesi (5,33 ha), jonka lasku-uoma on joki tai kanava. Valuma-alueella on kuitenkin runsaasti muita järviä tai lampia. Haapajärvi (41 ha) laskee turvetuotantoalueen kautta Kirkkoselkään. Sinne laskevat myös Hangaslampi (1 ha) kirkonkylältä ja Naukjärvi (42 ha) itäpuolelta Myllyjokea myöten. Naukjärveen laskevat myös Lehijärvi (89 ha), Kakarinlampi (1 ha), Lapinlampi (4 ha) ja Pieni Lehijärvi (1 ha). Lehijärveen laskevat vielä esimerkiksi Hyötyjärvi (32 ha), Kivijärvi (31 ha), Kaakkolampi (4 ha), Tuohilampi (3 ha), Särkijärvi (85 ha), Vähä Särkijärvi (9 ha), Kekälelampi (14 ha) ja Siikajärvi (180 ha). Pohjoispuolelta tulevat vielä Kaijanlammen (13 ha) laskujokea Kiertojokea pitkin Riihijärvi (89 ha).[1][11]

Rutajärvi purkautuu Rutapohjan kanavaa myöten Rutajokeen, joka laskee Päijänteen Rutalahteen Ristiselällä.[1][11]

Historiaa muokkaa

Järvenlaskuja muokkaa

Rutajärven vedenpintaa ehdotettiin laskettavaksi jo vuonna 1818 perkaamalla Rutakoskea. Järvenlasku toteutettiin kuitenkin rakentamalla Rutapohjan kanava vuosina 1853–1859 (tai 1850–1853 [12][13]), jolloin järven vedenpinta aleni noin kaksi metriä. Kevättulvien aiheuttamia vahinkoja pyrittiin vähentämään vuonna 1890 aloitetuilla järvenlaskutöillä. Samalla päätettiin hakea kruunulta avustusta hätäaputöiden käynnistämiseksi. Niillä pyrittiin täydentämään aloitettua hanketta ja samalla ojittaa lähisoita. Työn päätyttyä vuonna 1894 oli järven vedenpinta laskenut 1,5 metriä lisää [12][13]. Järven kokonaislaskuksi ilmoitetaan myös neljä metriä. Hankkeiden vaikutukset olivat melkoiset, sillä järven pinta-ala pieneni huomattavasti. Suuri osa järven itäisen osan 165 saaresta syntyivät tuolloin.[4][14]

Järven nykyinen vedenpinnankorkeus on 123,1 metriä mpy. ja kun siihen lisää noin neljä metriä korkeutta, tulee järven aikaisemmaksi korkeudeksi noin 127 metriä mpy. Järven kartoissa on paikoin piirretty näkyviin 127,5 metrin käyrää, jota seuraamalla voi hahmottaa järven aikaisempaa rantaviivaa. Esimerkiksi Keskinenveden ja Kirkkoselän välinen kannas oli järvenpohjaa ja rantojen etäisyys oli noin 1,2 kilometriä. Toisaalta, myös kansallispuiston eteläiset suot olisivat tämän tiedon mukaan veden peitossa. Järvenlaskuluvan päätöksessä mahdollisesti ollut kartta vahvistaisi rantaviivan kulun, mutta sitä ei ole tässä käytettävissä.[1][4]

Yleistä muokkaa

Järvestä on ruopattu järvimalmia ruukille toimitettavaksi. Järven saaria käytettiin kotieläinten laidunmaina ja kirkkoon kuljettiin myös veneillä. Vanhoja metsiä hakattiin puuteollisuuden tarpeisiin ja niitä uitettiin järveä pitkin vuoteen 1946 saakka.[4]

Vuoden 1972 peruskartoissa oli Haapasuon itäosat vielä koskematonta suomaata, joka on seuraavassa vuoden 1988 kartoissa otettu tuotantoon.[15][16][17][18][19][20]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n Rutajärvi, Joutsa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  2. a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.
  3. Leivonmäen kansallispuisto, luotoon.fi, viitattu 26.6.2019
  4. a b c d Leivonmäen kansallispuisto – Historiaa, luotoon.fi, viitattu 26.6.2019
  5. a b Rutajärvi, Joutsa (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  6. a b Rutajärvi, Joutsa (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.6.2019.
  7. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 9
  8. a b Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 15–16
  9. Leivonmäen kansallispuisto (palvelut) luontoon.fi. Helsinki: Metsähallitus. Viitattu 25.3.2023.
  10. Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi (FI0900074), 26.6.2019, Keski-Suomen ELY-keskus, viitattu 26.6.2019
  11. a b Rutajärvi (14.236.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.6.2019.
  12. a b ”Rutajärvi”, Otavan Pieni tietosanakirja III, s. 774. Helsinki: Otava, 1951.
  13. a b ”Rutajärvi”, Mitä Missä Milloin Tietosanakirja, s. 774. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11669-X.
  14. Leivonmäen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009, Metsähallitus, s. 30
  15. Peruskartta 1:20 000. 3211 11 Etu-Ikola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1972. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  16. Peruskartta 1:20 000. 3211 11 Etu-Ikola. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 10.6.2019)
  17. Peruskartta 1:20 000. 3211 10 Leivonmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1972. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.6.2019)
  18. Peruskartta 1:20 000. 3211 10 Leivonmäki. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.6.2019)
  19. Peruskartta 1:20 000. 3211 07 Kivisuo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1972. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.6.2019)
  20. Peruskartta 1:20 000. 3211 07 Kivisuo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1988. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 27.6.2019)