Laululinnut

varpuslintujen alalahko
(Ohjattu sivulta Laululintu)

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.

Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Linnaeus, 1758
Heimot
Katso myös

  Laululinnut Wikispeciesissä
  Laululinnut Commonsissa

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[2].

Ulkonäkö ja koko

muokkaa

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.

Levinneisyys ja elinympäristö

muokkaa

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[4]

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]

Taksonomia

muokkaa

Suomessa tavatut laululinnut

muokkaa

Kiurut

muokkaa

Pääskyt

muokkaa

Västäräkit

muokkaa

Tilhet

muokkaa
  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat

muokkaa

Peukaloiset

muokkaa

Rautiaiset

muokkaa

Rastaat

muokkaa

Kertut

muokkaa

Hippiäiset

muokkaa

Siepot

muokkaa

Timalit

muokkaa

Pyrstötiaiset

muokkaa

Tiaiset

muokkaa

Pähkinänakkelit

muokkaa

Puukiipijät

muokkaa

Pussitiaiset

muokkaa

Kuhankeittäjät

muokkaa

Lepinkäiset

muokkaa

Varikset

muokkaa

Kottaraiset

muokkaa

Varpuset

muokkaa

Peipot

muokkaa

Kerttulit

muokkaa

Sirkut

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 874–875. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 6.1.2014.
  6. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 6.1.2014.
  8. a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.