Suomen ralli

ralliautoilun MM-sarjan osakilpailu
(Ohjattu sivulta Jyväskylän suurajot)

Suomen ralli on vuodesta 2021 lähtien pääsponsorinsa Secto Automotiven mukaan viralliselta nimeltään Secto Rally Finland.[1] Yleiskielessä sitä kutsutaan Jyväskylän MM-ralliksi. Ralli on Suomen Jyväskylässä ajettava ralliautoilun MM-sarjan osakilpailu. Se on pidetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1951 asti; poikkeuksena vuosi 2020, jolloin ei ajettu koronaviruspandemian takia. Kilpailu on aiemmin tunnettu myös nimillä Jyväskylän Suurajot, Rally of the Thousand Lakes, 1000 Lakes Rally ja Neste Rally Finland.

Suomi Secto Rally Finland
Sarja Rallin MM-sarja
Sijainti Jyväskylä, Suomi
Ensimmäinen tapahtuma 1951
Viimeisin tapahtuma 2023
Eniten voittoja
Kuljettajat Suomi Hannu Mikkola
Suomi Marcus Grönholm (7)
Tallit Ford (13)
Viimeisin kilpailu (2023):
Voittaja Iso-Britannia Elfyn Evans
Iso-Britannia Scott Martin

(Toyota Gazoo Racing WRT)
Voittoaika 2:33.11,3
Marcus Grönholm ja Timo Rautiainen juhlivat voittoaan vuonna 2004.
Jari-Matti Latvala Suomen rallin testierikoiskokeella vuonna 2010.
Carl-Otto Bremer ajamassa Saabia Harjun erikoiskokeella Jyväskylän Suurajoissa vuonna 1957.
Timo Mäkinen ja Pekka Keskitalo voitetun rallin jälkeen vuonna 1966.
Ari Vatanen ja Ford Escort RS1800 vuonna 1978.
Norjalaiset Andreas Mikkelsen ja Ola Fløene Volkswagen Polo R WRC:llä vuonna 2014.
Uusiseelantilaiset Hayden Paddon ja John Kennard Hyundai i20 WRC:llä vuonna 2014.
Jari-Matti Latvala ja Miikka Anttila voittivat vuoden 2015 rallin. Kuvassa myös Sébastien Ogier.
Vuoden 2012 palkintojenjako.

Historia muokkaa

Suomen Autoklubin urheilujohtajat kaavailivat 1950-luvun alussa parituhatta kilometriä pitkää rallia, jonka lähtö- ja maalipaikaksi ajateltiin Helsinkiä. Ajoreitin oli tarkoitus kiertää Itä- ja Keski-Suomen järviseuduilla. Rallin ajankohdaksi suunniteltiin heinäkuun alkua, jolloin valoisat yöt olisivat tarjonneet kilpailijoille mahdollisuuden "ympärivuorokautiseen maisemien ihailuun". Helsingissä ei kuitenkaan vielä ehditty ryhtyä sanoista tekoihin, kun Autoklubin Jyväskylän paikallisosasto otti aloitteen käsiinsä.[2]

Jyväskylän Suurajot järjestettiin ensimmäisen kerran 1. syyskuuta 1951. Se järjestettiin karsintakilpailuksi Monte Carlo -ralliin. Kilpailussa oli vain kaksi erikoiskoetta ja kaikki 26 matkaan lähtenyttä autoa selvisivät maaliin. Reitti kulki Lappiin, jossa Rovaniemellä oli kääntöpiste. Paluu tehtiin Kajaanin ja Kuopion kautta, jossa oli ensimmäinen erikoiskoe. Toinen erikoiskoe oli Jyväskylässä kisan maalisuoralla Yliopistonkadulla, jossa järjestettiin 250 metrin kiihtyvyys- ja jarrutuskoe. Kilpailun voitti Arvo Karlsson Austin A90 Atlanticilla.[3][4][5]

Vuonna 1952 järjestetyt toiset Jyväskylän Suurajot keräsi 44 osallistujaa ja seuraavana vuonna kilpailijoita oli jo 68. Vuonna 1954 kilpailu alkoi saada kansainvälisiä piirteitä, kun osallistujien joukossa oli kuusi ruotsalaista. Vuonna 1955 ralli rajattiin tapahtuvaksi kokonaan Keski-Suomen alueella. Jyväskylän Suurajojen ensimmäinen ulkomainen voittaja oli Saabilla ajanut ruotsalainen Erik Carlsson vuonna 1957. Tuolloin kymmenen parhaiten ajaneen kilpailijan joukossa oli peräti seitsemän ruotsalaista.[6]

Vuonna 1959 kisa sai ensimmäisen kerran EM-osakilpailun arvon. Valmistajien MM-sarjaan kilpailu on kuulunut alusta pitäen eli vuodesta 1973. Kun kuljettajien MM-sarja alkoi 1979, ralli vakiinnutti välittömästi paikkansa myös siinä. Vuonna 1980 kilpailtiin vain kuljettajien MM-pisteistä. MM-ralleissa sovelletun vuorottelujärjestelmän aikana Suomen ralli oli vuonna 1995 vain kaksilitraisten kaksivetoisten autojen MM-osakilpailu.

1980-luvulla rallin kansainvälinen nimi sai vähitellen lyhyemmän muodon 1000 Lakes Rally, joskin vanha pitkä versio Rally of the Thousand Lakes säilyi virallisessa logossa. Tunnetuimpia erikoiskokeita ovat muun muassa Urria, Laajavuori, Harju ja Ouninpohja.

Humalamäen erikoiskoe on poistettu reittikartasta osaksi vuoden 1984 onnettomuuden takia, jossa brittikuljettaja Julian Roderickin Vauxhall Chevette syöksyi yleisön sekaan ja useita loukkaantui, mukaan lukien myös Roderick sekä kartanlukija. Osaksi erikoiskoe poistettiin myös sen takia, että Humalamäki sisältää niin valtavia hyppyjä sekä mäkien takaa yllättäviä jyrkkiä mutkia, joissa rajun onnettomuuden riski on suuri.

Vuonna 1990 Espanjan Carlos Sainz voitti Jyväskylän Suurajot ensimmäisenä ei-pohjoismaalaisena kuljettajana.[7] Samaan suoritukseen ylsi Ranskan Didier Auriol vuonna 1992.[8] Juha Kankkunen puolestaan onnistui voittamaan kilpailun vasta 11. yrittämällään vuonna 1991.[9] Tommi Mäkinen puolestaan onnistui ensimmäisenä voittamaan kilpailun viidesti peräkkäin vuosina 1994-1998, vaikkakaan vuoden 1995 kilpailu ei ollut MM-arvoinen.[10]

Ralli sai ensimmäisen nimisponsorinsa vuonna 1994, jolloin perinteisen nimen eteen liitettiin Neste. Vuonna 2005 pääsponsorin toiminimen muututtua Neste Oiliksi myös rallin etuliitettä muokattiin. Vuoden 2016 alussa rallin nimi vaihdettiin takaisin Neste Ralliksi koska rallin pääsponsori Neste Oil vaihtoi nimensä Nesteeksi vuoden 2015 kesäkuussa. Nimenmuutos näkyi kuitenkin jo joulukuun 2015 aikana rallin www-sivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Vuonna 1997 kilpailun järjestäminen siirtyi aivan uusiin puitteisiin, kun Autourheilun Kansallinen Keskusliitto AKK otti sen hoteisiinsa. Liiton markkinointiyhtiö AKK Sports sai vastuulleen järjestelytehtävät. AKK Sports otti päämääräkseen kehittää rallista selkeästi tunnistettava tuote. Suuri yleisö piti saada ymmärtämään, että kilpailun ympärillä oli tapahtunut perustavanlaatuinen muutos. Uusi organisaatio kohdisti huomiota varsinkin turvallisuuden ja tapahtuman markkinoinnin edistämiseen sekä ylipäänsä sen tason kohottamiseen entisestään. Heti vuonna 1997 kilpailu sai MM-sarjaan rekisteröityjen tehdastallien päätöksellä ”Award of Excellence” -palkinnon erinomaisesta turvallisuustyöstään.

Seuraavana vuonna tallit äänestivät Neste Rallin parhaaksi MM-ralliksi. Vuonna 1999 oli jälleen vuorossa ”Award of Excellence” – tällä kertaa markkinointiansioista. Tämän palkinnon toi Neste Rallille ennen kaikkea Hippoksen supererikoiskokeen rakentaminen VIP-kylineen. Neste Ralli nimettiin parhaaksi MM-osakilpailuksi toistamiseen vuonna 2002. Tallit mainitsivat perusteluissaan muun muassa, että ”Neste Ralli nosti MM-rallin urheilullisen, kaupallisen ja järjestelytason uudelle askelmalle”lähde?. Perusteluissa todettiin myös, että järjestäjät Suomessa osoittivat perusteellisesti ymmärtävänsä, mitä niin katsojat kuin kilpailijatkin odottavat nykyaikaiselta rallikilpailulta. Maailman parhaan MM-rallin titteli saavutettiin myös vuonna 2003, ja 2004 Neste Ralli teki historiallisen hattutempun: tapahtuma valittiin kolmatta kertaa peräkkäin parhaiten järjestetyksi MM-ralliksi. Saavutuksen suuruutta kuvastaa se, että mikään muu MM-ralli ei ole yltänyt samaan suoritukseen. Vuonna 2004 valintaan vaikutti muun muassa rallin kokonaiskonsepti, jota oli pystytty kehittämään entisestään. Lisäksi urheilun ja kaupallisuuden yhdistäminen oli onnistunut tapahtumassa esimerkillisellä tavalla.

Elokuussa 2023 kilpailun avajaisseremonian yhteydessä kerrottiin kilpailun jatkosopimuksesta MM-kalenteriin vuosille 2024, 2025 ja 2026. Sopimuksen tekivät AKK Sports Oy, Jyväskylän kaupunki ja MM-sarjan promootioyhtiö WRC Promoter GmbH.[11]

Neste Oil Rally vuonna 2008 muokkaa

Pääartikkeli: Suomen ralli 2008

Mikko Hirvonen ja Jari-Matti Latvala lähtivät kovin odotuksin kilpailuun. Latvala ajoi kuitenkin jo toisena vuonna peräkkäin ulos perjantaina Mökkiperän erikoiskokeella tukivarren rikkouduttua. Myös Hirvonen jäi kilpailun voittaneen Sebastien Loebin vauhdista, eikä pystynyt saavuttamaan ranskalaista kuin yksittäisillä erikoiskokeilla. Lopulta ensimmäiseksi sijoittuneen Loebin ja toiseksi ajaneen Hirvosen väliseksi eroksi muodostui yhdeksän sekuntia. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui australialainen Chris Atkinson.

Neste Oil Rally vuonna 2009 muokkaa

Vuonna 2009 ralliin osallistui F1-kuljettaja Kimi Räikkönen. Ranskan Sebastien Loeb lähti ralliin ennakkosuosikkina. Rallin ensimmäisellä erikoiskokeella Jukojärvellä Mikko Hirvonen ajoi pohja-ajan. Killerin yleisöerikoiskokeen jälkeen rallin johdossa oli Mikko Hirvonen. Fordin toinen tehdastallikuljettaja Jari-Matti Latvala aloitti kisansa rauhallisesti, varsinkin Mökkiperässä, jossa hänen kisa oli mennyt kahtena edellisvuotena pilalle. Hän sai karistettua Mökkiperän apinan selästään. Jari-Matti Latvala oli neljäntenä ensimmäisen päivän jälkeen Citroenin Daniel Sordon takana. Lauantai-aamuna Latvalalla ilmeni pahoinvointia ja se vaikutti ajoon. Hän ei pystynyt aamun ensimmäisillä erikoiskokeilla saavuttamaan Sordoa. Jari-Matti oli kuitenkin saanut Sordon loppupäivästä kiinni ja mennyt ohi omia menojaan. Mutta sen sijaan Hirvonen kasvatti johtoaan Loebiin. Kimi Räikkönen kaatoi autonsa päivän viimeisellä erikoiskokeella Väärinmajalla. Sunnuntai oli helppo päivä Hirvoselle. Hänen ei tarvinnut ajaa kovaa kun Loeb oli jo luovuttanut lauantaina. Mikko Hirvonen voitti kilpailun, Sebastien Loeb oli toinen, Jari-Matti Latvala oli kolmas, Dani Sordo oli neljäs, Matti Rantanen hienosti viides käytyään Sébastien Ogierin kanssa hienon taistelun, mutta Ogierilla meni EK 23ssa risteys leveäksi. Hän menetti siinä aikaa ja hävisi lopulta Rantaselle.

Neste Oil Rally vuonna 2010 muokkaa

Vuonna 2010 Jyväskylän rallissa ajettiin Suomen rallin 60-vuotisjuhlakilpailu. Kilpailu alkoi torstaina Laajavuoresta ja päättyi Lauantaina Himokseen sisältäen kaikkiaan 19 erikoiskoetta ja 311 erikoiskoekilometriä.

Rallin voitti Suomen Jari-Matti Latvala ennen ranskalaisia Sébastien Ogieria ja Sébastien Loebia. Mikko Hirvonen keskeytti rallin rajuun ulosajoon jo neljännellä erikoiskokeella Urria 2:lla. Hän ja kartanlukija Jarmo Lehtinen selvisivät kuitenkin vammoitta.

Kisaan osallistui myös rallin nelinkertainen maailmanmestari Juha Kankkunen, joka sijoittui lopputuloksissa sijalle 8. Kisan jälkeen Kankkunen palkittiin Abu Dhabi Spirit of the Rally -erikoispalkinnolla, joka jaetaan johtajuudesta, rehtiydestä, kunnioituksesta tai hyvästä joukkuehengestä.

Voittajat muokkaa

Kausi Kuljettaja Kartanlukija Auto Raportti
1951   Arvo Karlsson   Vilho Mattila Austin A90 Atlantic Raportti
1952   Eino Elo   Kai Nuortila Peugeot 203 Raportti
1953   Vilho Hietanen   Olof Hixén Allard Raportti
1954   Osmo Kalpala   Eino Kalpala Dyna Panhard Raportti
1955   Eino Elo   Kai Nuortila Peugeot 403 Raportti
1956   Osmo Kalpala   Eino Kalpala DKW Donau Raportti
1957   Erik Carlsson   Mario Pavoni Saab 93 Raportti
1958   Osmo Kalpala   Eino Kalpala Alfa Romeo Giulietta TI Raportti
1959   Gunnar Callbo   Väinö Nurmimaa Volvo PV544 Raportti
1960   Carl-Otto Bremer   Juhani Lampi Saab 96 Raportti
1961   Rauno Aaltonen   Väinö Nurmimaa Mercedes-Benz 220 Raportti
1962   Pauli Toivonen   Jaakko Kallio Citroën DS 19 Raportti
1963   Simo Lampinen   Jyrki Ahava Saab 96 Sport Raportti
1964 Raportti
1965   Timo Mäkinen   Pekka Keskitalo BMC Cooper S Raportti
1966 Morris Cooper Raportti
1967 BMC Cooper S Raportti
1968   Hannu Mikkola   Anssi Järvi Ford Escort TC Raportti
1969 Raportti
1970   Gunnar Palm Raportti
1971   Stig Blomqvist   Arne Hertz Saab 96 V4 Raportti
1972   Simo Lampinen   Klaus Sohlberg Raportti
1973   Timo Mäkinen   Henry Liddon Ford Escort RS Raportti
1974   Hannu Mikkola   John Davenport Raportti
1975   Atso Aho Toyota Corolla Levin Raportti
1976   Markku Alén   Ilkka Kivimäki Fiat 131 Abarth Raportti
1977   Kyösti Hämäläinen   Martti Tiukkanen Ford Escort RS Raportti
1978   Markku Alén   Ilkka Kivimäki Fiat 131 Abarth Raportti
1979 Raportti
1980 Raportti
1981   Ari Vatanen   David Richards Ford Escort RS Raportti
1982   Hannu Mikkola   Arne Hertz Audi quattro A2 Raportti
1983 Raportti
1984   Ari Vatanen   Terry Harryman Peugeot 205 T16 Raportti[12]
1985   Timo Salonen   Seppo Harjanne Peugeot 205 T16 E2 Raportti
1986 Raportti
1987   Markku Alén   Ilkka Kivimäki Lancia Delta 4WD Raportti
1988 Lancia Delta Integrale Raportti
1989   Mikael Ericsson   Claes Billstam Mitsubishi Galant VR-4 Raportti
1990   Carlos Sainz   Luis Moya Toyota Celica GT-4 Raportti
1991   Juha Kankkunen   Juha Piironen Lancia Delta HF Integrale 16v Raportti
1992   Didier Auriol   Bernard Occelli Lancia HF Integrale Raportti
1993   Juha Kankkunen   Denis Giraudet Toyota Celica Turbo 4WD Raportti
1994   Tommi Mäkinen   Seppo Harjanne Ford Escort RS Cosworth Raportti
1995 Mitsubishi Lancer Evolution III Raportti[13]
1996 Raportti
1997 Mitsubishi Lancer Evolution IV Raportti
1998   Risto Mannisenmäki Mitsubishi Lancer Evolution V Raportti
1999   Juha Kankkunen   Juha Repo Subaru Impreza WRC 99 Raportti
2000   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen Peugeot 206 WRC Raportti
2001 Raportti
2002 Raportti
2003   Markko Märtin   Michael Park Ford Focus RS WRC 03 Raportti
2004   Marcus Grönholm   Timo Rautiainen Peugeot 307 WRC Raportti
2005 Raportti
2006 Ford Focus RS WRC 06 Raportti
2007 Ford Focus RS WRC 07 Raportti
2008   Sébastien Loeb   Daniel Elena Citroën C4 WRC Raportti
2009   Mikko Hirvonen   Jarmo Lehtinen Ford Focus RS WRC 09 Raportti
2010   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila Raportti
2011   Sébastien Loeb   Daniel Elena Citroën DS3 WRC Raportti
2012 Raportti
2013   Sébastien Ogier   Julien Ingrassia Volkswagen Polo R WRC Raportti
2014   Jari-Matti Latvala   Miikka Anttila Volkswagen Polo R WRC Raportti
2015 Raportti
2016   Kris Meeke   Paul Nagle Citroën DS3 WRC Raportti
2017   Esapekka Lappi   Janne Ferm Toyota Yaris WRC Raportti
2018   Ott Tänak   Martin Järveoja Raportti
2019 Raportti
2020 Ei ajettu
2021   Elfyn Evans   Scott Martin Toyota Yaris WRC Raportti
2022   Ott Tänak   Martin Järveoja Hyundai i20 N Rally1 Raportti
2023   Elfyn Evans   Scott Martin Toyota GR Yaris Rally1 Raportti

Tapahtuman hiilijalanjälki muokkaa

Rallin tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 rallin järjestäjäorganisaation ja kilpa-autojen muodostama hiilijalanjälki kompensoidaan metsää istuttamalla. Seuraavina vuosina istutettavan metsän määrä kasvatetaan kattamaan koko tapahtuman aiheuttama hiilijalanjälki.[14]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Secto Automotive: Secto Automotive on Suomen MM-rallin uusi nimisponsori (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma, s. 43. Helsinki: Otava, 1967.
  3. "Matkailuajosta" Euroopanmestaruusralliksi. Keskisuomalainen, 18.8.1967, s. 21. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.1.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Nygren & Melart, s. 138.
  5. Mäkinen, Marko: Kuvagalleria: 30 upeaa kuvaa klassikkoajoneuvoista Lahden Classic Motorshow’ssa!. Tekniikan Maailma, 5.5.2018. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 6.3.2022.
  6. Nygren & Melart, s. 45–49.
  7. teracat.com: News - Carlos Sainz www.carlos-sainz.com. Viitattu 8.8.2016.
  8. juwra.com  |  Rallies - Finland 1992 final results www.juwra.com. Viitattu 8.8.2016.
  9. juwra.com  |  Drivers - Juha Kankkunen www.juwra.com. Viitattu 9.8.2016.
  10. juwra.com  |  Rallies - Finland www.juwra.com. Viitattu 9.8.2016.
  11. Suomen MM-rallille 3-vuotinen jatkosopimus rallism.fi. 2.8.2023. Viitattu 6.8.2023.
  12. 1984: Peugeot 205 T16's first win WRC News. 26.9.1984. Autosport.com. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  13. 45. Neste 1000 Lakes Rally 1995 ewrc-results.com. Viitattu 6.11.2022. (englanniksi)
  14. Turvetuotannosta poistuneelle alueelle istutetaan metsää kompensoimaan Suomen MM-rallin hiilijalanjälkeä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 21.9.2021.

Aiheesta muualla muokkaa