MM-rallikausi 1987 oli järjestyksessään rallin maailmanmestaruussarjan 15. kausi. Kausi sisälti samat osakilpailut kuin edelliskautena, ainoana muutoksena Olympus rallin siirto joulukuulta heinäkuulle.

MM-rallikausi 1987
Sarja rallin MM-sarja
Järjestyksessä oleva kausi 15.
Kilpailuja 13
Kuljettajien mestari Suomi Juha Kankkunen
Valmistajien mestari Lancia
← MM-rallikausi 1986 MM-rallikausi 1988 →

Vuosi 1987 muutti rallin maailmanmestaruussarjaa radikaalisti, kun tehokkaat ja suositut B-ryhmän autot vaihtuivat A-ryhmän autoiksi. A-ryhmän autoilla ajettiin vuoteen 1997 asti kuljettajien maailmanmestaruudesta ja valmistajien maailmanmestaruudesta. Pistelaskujärjestelmä uudistettiin ja samalla palattiin vanhaan sääntöön, joka jätti laskuista kaksi osakilpailua valmistajien maailmanmestaruussarjasta. Nuo kilpailut vuonna 1987 olivat Uuden-Seelannin ralli sekä Norsunluurannikon ralli.

Sääntömuutokset muokkaa

Vuoden 1986 Korsikan rallin tapahtumien jälkeen FISA:n rallikomitean tapaamisessa 14. toukokuuta 1986 tehtiin päätöksiä sääntömuutoksista. Muutoksilla kilpailujen pituutta lyhennettiin, nopeuksia laskettiin ja kuljettajille varattiin pidempiä lepotaukoja.[1]

Onnettomuudet muokkaa

Jean-Michel Argenti sai surmansa Korsikan rallissa kun auto suistui tieltä ja putosi 50 metriä rotkoon.[2]

Yhteenveto muokkaa

Martini Lancia omaksui parhaiten uusien autojen säädökset ja italialaisvalmistaja Lancia Delta HF 4WD autollaan hallitsikin sarjaa, kuskeinaan Juha Kankkunen, Markku Alén ja Miki Biasion. Lancia keräsi kolmestatoista osakilpailusta yhdeksän voittoa, mutta kuljettajien mestaruustaisto oli tiukkaa kolmen Lancia kuskin välillä (Kankkunen voitti ensimmäisenä maailmanmestarina toisen maailmanmestaruuden peräkkäisenä vuotena).[3][4]

Audi Sport luotti edelliskauden kuljettajiinsa Hannu Mikkolaan sekä Walter Röhrliin, mutta he eivät onnistuneet samanlaiseen menestykseen kun Audin B-ryhmä aikakaudella. Audi sai kuitenkin valmistajien pisteitä muilta Audi kuljettajilta ja sijoittui lopulta valmistajien taulukossa sijalle kaksi.

The Philips Renault Elf taisteli kauden läpi Renault 11 Turbollaan, ja kauden paras tulos oli Jean Ragnottin toinen sija Portugalin rallissa.

Volkswagen Motorsport jatkoi edelliskausien hyvää menestystä A-ryhmässä Kenneth Erikssonin kanssa, joka voitti A-ryhmän kaudella 1986. Eriksson sijoittui kuljettajien taulukossa kolmen Lancian jälkeen neljänneksi, mutta toisen hyvän kuljettajan puutteen vuoksi se jäi valmistajien taulukossa Volkswagen Lancian, Audin ja Renaultin taakse.

Ford Motor Company palkkasi kuljettajikseen Ari Vatasen ja Stig Blomqvistin, mutta taistelut huonosti toimivan Sierra XR 4x4 kanssa lopetettiin heti kättelyssä. Ford kehitti loppukaudeksi Sierra RS Cosworthin, joka vastasi odotuksiin paljon paremmin, pistäen kampoihin jopa Lancialle viimeisissä kilpailuissa.

Kilpailukalenteri muokkaa

Nro Ajakohta Osakilpailu Raportti
1 17.-22. tammikuuta   Monte Carlon ralli Raportti
2 13.-14. helmikuuta   Ruotsin ralli Raportti
3 11.-14. maaliskuuta   Portugalin ralli Raportti
4 16.-20. huhtikuuta   Safari-ralli Raportti
5 7.-9. toukokuuta   Korsikan ralli Raportti
6 31. toukokuuta - 3. kesäkuuta   Akropolis-ralli Raportti
7 26.-29. kesäkuuta   Olympus-ralli Raportti
8 11.-14. heinäkuuta   Uuden-Seelannin ralli Raportti
9 4.-8. elokuuta   Argentiinan ralli Raportti
10 27.-30. elokuuta   Suomen ralli Raportti
11 22.-26. syyskuuta   Norsunluurannikon ralli Raportti
12 12.-15. lokakuuta   Sanremon ralli Raportti
13 22.-25. marraskuuta   RAC-ralli Raportti
Lähde:[5]

Tulokset muokkaa

Pistejärjestelmä muokkaa

Kuljettajien pisteet
Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 20 15 12 10 8 6 4 3 2 1
Valmistajien pisteet
Sijoitus 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Pisteet 20 17 14 12 10 8 6 4 2 1

Kuljettajien maailmanmestaruus muokkaa

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Sija Kuljettaja Kilpailu Pisteet
 
MON
 
SWE
 
POR
 
KEN
 
FRA
 
GRE
 
USA
 
NZL
 
ARG
 
FIN
 
CIV
 
ITA
 
GBR
1   Juha Kankkunen 2 3 4 2 1 5 1 100
2   Miki Biasion 1 8 3 7 2 1 1 94
3   Markku Alén 5 1 1 3 1 Kesk. 5 88
4   Kenneth Eriksson 5 8 3 Kesk. Kesk. Kesk. 2 4 1 9 70
5   Jean Ragnotti 8 2 4 5 3 51
6   Erwin Weber 9 Kesk. 4 6 3 3 44
7   Stig Blomqvist DSQ 6 Kesk. Kesk. Kesk. 3 2 33
8   Hannu Mikkola 1 3 Kesk. 32
9   Jorge Recalde 10 4 7 2 30
10   Mikael Ericsson 2 Kesk. Kesk. 8 4 28
11   Walter Röhrl 3 2 Kesk. 27
12   Per Eklund 12 7 5 9 4 DSQ 25
13   François Chatriot 10 5 5 8 11 22
14   Timo Salonen Kesk. 1 Kesk. Kesk. 20
  Bernard Béguin 1 20
  Franz Wittmann 1 20
17   Ingvar Carlsson 4 4 Kesk. Kesk. Kesk. 20
18   Shekhar Mehta Kesk. Kesk. 8 2 18
19   Ari Vatanen 10 2 16
20   Yves Loubet 2 15
  Bruno Saby Kesk. Kesk. 2 ? 15
22   Didier Auriol 8 4 13
23   Lars-Erik Torph 11 3 Kesk. Kesk. 12
  Possum Bourne 11 3 Kesk. 12
  Jimmy McRae Kesk. 3 12
26   Rod Millen 4 10
  Tony Teesdale 4 10
  Patrick Tauziac 4 10
29   Paolo Alessandrini 5 9 10
30   Rudi Stohl 7 7 9 Kesk. 16 10
31   David Officer 5 8
  Gabriel Raies 5 8
  Patrick Copetti 5 8
  Fabrizio Tabaton 5 8
35   Carlos Sainz Kesk. 7 8 7
36   Georg Fischer 6 6
  Robin Ulyate 6 6
  Marc Duez 6 6
  Björn Waldegård Kesk. 6 Kesk. 6
  Ken Adamson 6 6
  Paulo Lemos 6 6
  Thorbjörn Edling Kesk. 6 6
  Adolphe Choteau 6 6
  Guy Fréquelin Kesk. 6 6
  David Llewellin 17 6 6
46   Stuart Weeber 7 4
  Jorge Fleck 7 4
  Sebastian Lindholm 7 4
  Martial Yacé 7 4
  Alex Fiorio 12 13 11 12 7 4
  Mats Jonsson 13 Kesk. 7 4
52   Mike Kirkland 8 10 Kesk. 4
53   Simon Davies 8 3
  Jorge Bescham 8 3
  Tomi Palmqvist 8 3
  Alessandro Molino 8 3
57   Erik Johansson 10 9 3
58   Bertrand Balas 9 2
  Bror Danielsson 9 2
  Joaquim Santos 9 2
  Rauno Aaltonen 9 2
  Alain Oreille Kesk. 9 2
  Kouichi Hazu 9 2
  Ernesto Soto 9 2
  Fredrik Donner 9 2
66   Laurent Poggi 10 1
  Clive Smith 10 1
  Grant Goile 10 1
  Alejandro Schmauk 10 1
  Timo Heinonen 10 1
  Lambert Kouame 10 1
  Sepp Haider Kesk. 10 Kesk. 1
  Roger Ericsson Kesk. 10 1

Valmistajien maailmanmestaruus muokkaa

Uuden-Seelannin ja Norsunluurannikon kilpailuista ei annettu valmistajien pisteitä.

Sija Talli Osakilpailu Pisteet
 
MON
 
SWE
 
POR
 
KEN
 
FRA
 
GRE
 
USA
 
ARG
 
FIN
 
ITA
 
GBR
1   Lancia 1 1 1 1 1 1 1 140
2   Audi 3 7 6 1 3 4 6 82
3   Renault 6 2 4 5 5 4 71
4   Volkswagen 5 8 3 4 6 3 9 64
5   Ford 6 9 7 2 4 2 62
6   Mazda 4 1 4 6 52
7   Toyota 3 6 22
8   BMW 1 20
9   Opel 9 6 7 16
10   Subaru 10 5 10 12
11   Nissan 8 10 8 9
12   Fiat 10 8 5
13   Alfa Romeo 10 1

Lähteet muokkaa

  1. WRC Calendar History IV: 1987-1988 – It Gets Faster Now! itgetsfasternow.com. 19.3.2021. Viitattu 17.12.2022. (englanniksi)
  2. Jean-Michel Argenti motorsportmemorial.org. Viitattu 30.4.2023. (englanniksi)
  3. Rallin maailmanmestari Juha Kankkunen ei koskaan ajanut rallin SM-sarjaa Uutiset. 4.7.2017. Autotoday. Viitattu 29.7.2018.
  4. Juha Kankkunen Hall of Fame. Moottoriurheilu.tv. Arkistoitu 29.7.2018. Viitattu 29.7.2018.
  5. Season 1987 ewrc-results.com. Viitattu 17.12.2022. (englanniksi)