Hannu Mikkola
Hannu Olavi Mikkola (s. 24. toukokuuta 1942 Joensuu) on suomalainen rallikuljettaja.[1] Hän jäi lajin historiaan muun muassa voitettuaan Jyväskylän suurajot ennätykselliset seitsemän kertaa (1968, 1969, 1970, 1974, 1975, 1982 ja 1983)[2], ajamalla urallaan yhden rallin MM-rallin maailmanmestaruuden, kolme hopeaa ja kaksi pronssia sekä voittamalla kaksi rallin Suomen mestaruutta (1968, 1974) ja kaksi SM-hopeaa (1966, 1970)[3].
Hannu Mikkola | |
---|---|
![]() Mikkola (vasemmalla) Goodwood Festival of Speed -tapahtumassa vuonna 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Hannu Olavi Mikkola |
Syntynyt |
24. toukokuuta 1942 Joensuu |
Kansalaisuus |
![]() |
WRC-ura | |
Aktiivivuodet | 1973–1993 |
Kartanlukija(t) |
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Entiset tallit | Ford, Peugeot, Toyota, Mercedes-benz, Audi, Mazda |
Kilpailuja | 123 |
Maailmanmestaruuksia | 1 (1983) |
Voittoja | 18 |
Palkintosijoja | 44 |
Erikoiskoevoittoja | 629 |
MM-pisteitä | 655 |
Ensimmäinen kilpailu | 1973 Monte Carlo -ralli |
Ensimmäinen voitto | 1974 1000 Lakes Rally |
Viimeinen voitto | 1987 Safari-ralli |
Viimeinen kilpailu | 1993 1000 Lakes Rally |
Ennen uraaMuokkaa
Ennen ralliuransa alkua Mikkola oli kartanlukija. Nuori insinööriopiskelija sai istua kartturiaikoinaan lukemassa nuotteja muun muassa Kim Snellmannille suurajoissa sekä Pauli Toivoselle Helsinki-rallissa ennen kuin oma ura vuonna 1965 käynnistyi.
SM-uraMuokkaa
Mikkolan nimi oli vahvasti kiinni 1960-luvun puolivälissä Volvoon. Volvolla hän ajoikin SM-hopeaa vuonna 1966, vaikka hänen ajokistaan Volvo Amazonista tuli Suurajoissa selvää jälkeä. Mikkolan ura Volvolla palkittiin jo seuraavana vuonna, kun hän ajoi Suurajoissa kolmanneksi ja samalla itsensä rallimaailman kuuluisuuteen.
Mikkolan ensimmäinen kosketus tehdasautoihin tapahtui 1967, kun hän osallistui Lancialla Monte Carlo -ralliin. Seuraavana vuonna Mikkola ajoi uransa ensimmäisen rallin Suomen mestaruuden Volvolla, Datsunilla ja Ford Escortilla. Escortilla Mikkola ajoi myös uransa ensimmäisen suurajovoiton. Mikkola jatkoi voittoputkeaan vuosina 1969 ja 1970. Vuonna 1971 hän ajoi koko uransa pahimman ulosajon. Mikkola voitti urallaan muun muassa yli 25 000 kilometriä pitkän Lontoo-Meksiko-maratonrallin, joka oli maailman pisin ralli, sekä vuonna 1972 ensimmäisenä ei-afrikkalaisena kuljettajana Safari-rallin[4].
MM-ura 1970-luvullaMuokkaa
Kun Rallin MM-sarja käynnistyi, Mikkola osallistui siihen heti. Hän ajoi uransa ensimmäisen voiton MM-sarjassa 1974 Jyväskylän suurajoissa, ja heti toisen 1975 Marokossa, jossa kartanlukijana toimi sittemmin Ferrarin F1-tiimin tallipäällikkönä ja toimitusjohtajana toiminut ranskalainen Jean Todt. Samana vuonna Mikkola ajoi Suurajojen voittoon 1600-kuutioisella Toyotalla; autolla, jolla kukaan ei ollut aikaisemmin pystynyt voittamaan.
Vuonna 1979 kilpailtiin ensimmäistä kertaa kuljettajien maailmanmestaruudesta. Mikkola oli kauden avauskisan Monte Carlon nopein, mutta hän sai viiden minuutin aikasakon, koska poliisi ilmoitti hänen tehneen ohituksen keltaisen viivan vaikutusalueella. Tämä pudotti Mikkolan voittopaikalta viidenneksi, ja voittoon ajoi ranskalainen Bernard Darniche. Kyseisenä vuonna mestaruuden vienyt Ruotsin Björn Waldegård nousi kisan kolmanneksi, Mikkola hävisi historian ensimmäisen kuljettajien rallin maailmanmestaruuden yhdellä pisteellä hänelle.
Fordilla ajaneen Mikkolan pitkä ura tallissa oli päättymässä, joten hän solmi kahden vuoden sopimuksen saksalaisen Audin kanssa alkaen 1981. Mikkola teki historiaa Audillaan ajamalla ensimmäisenä ei-ruotsalaisena Ruotsin rallin voittoon. Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat siitä asti hallinneet Ruotsin rallia, muista vain Ranskan Sébastien Loeb (2004), Norjan Petter Solberg (2005), Ranskan Sébastien Ogier (2013, 2015, 2016) ja Belgian Thierry Neuville ovat yltäneet voittoihin.
Mestaruus ja sen jälkeinen aikaMuokkaa
Mikkola päätti, että vuosi 1983 on viimeinen, jona hän tosissaan tavoittelee maailmanmestaruutta. Kauden alku menikin hyvin, mutta puolessa välissä alkoi tulla keskeytyksiä autojen hajottua. Esimerkiksi Kreikan Akropolis-rallissa Mikkolan johto oli jo monta minuuttia, mutta huollon unohdettua takaluukun auki, repeytyi öljynlauhdutin, ja hänen kisansa päättyi. Uudessa-Seelannissa Mikkolan Audin moottori hajosi jo ensimmäisellä erikoiskokeella ja mestaruus näytti karkaavan. Jyväskylän Suurajot toi tähän käänteen, kun Mikkola onnistui lukuisista vaikeuksista huolimatta nousemaan viimeisellä erikoiskokeella kärkeen, ja kilpailun voittajaksi. Se jäi samalla Mikkolan viimeiseksi voitoksi Jyväskylässä. Mikkolan maailmanmestaruus varmistui hyvissä ajoin ennen kauden päättävää RAC-rallia.
Voitettuaan maailmanmestaruuden, ajoi Mikkola enää valikoituja MM-ralleja sekä Britannian avointa mestaruussarjaa. Hän saavutti MM-hopeaa vuonna 1984 sekä voiton Safari-rallissa vuonna 1987, mikä jäi Mikkolan uran viimeiseksi voitoksi. Mikkola auttoi Mazda-talliin vuodeksi 1991 Tommi Mäkisen.
Mikkolan aktiiviura päättyi vuonna 1993 Jyväskylän Suurajoissa, kun hän oli jo 51-vuotias.[4]
Mikkolan uran saavutuksetMuokkaa
- Maailman pisimmän rallin Lontoo-Mexico-maratonrallin voittaja (1970)
- Ensimmäinen ei-afrikkalainen Safari-rallin voittaja (1972) [4]
- Ensimmäinen ei-ruotsalainen Ruotsin-rallin voittaja (1981)
- Ralliautoilun maailmanmestari (1983)
- Seitsenkertainen Jyväskylän Suurajot-yleiskilpailun voittaja [2]
Mikkolan uran MM-mitalitMuokkaa
- Yksi MM-kulta (1983)
- Kolme MM-hopeaa (1979, 1980, 1984)
- Kaksi MM-pronssia (1981, 1982)
Mikkolan MM-rallivoitotMuokkaa
# Osakilpailu Kausi Kartturi Auto 1 1000 Lakes Rally 1974 John Davenport Ford Escort RS1600 2 Marokon ralli 1975 Jean Todt Peugeot 504 3 1000 Lakes Rally 1975 Atso Aho Toyota Corolla 4 Walesin ralli 1978 Arne Hertz Ford Escort RS1800 5 Portugalin ralli 1979 Arne Hertz Ford Escort RS1800 6 Uuden-Seelannin ralli 1979 Arne Hertz Ford Escort RS1800 7 Walesin ralli 1979 Arne Hertz Ford Escort RS1800 8 Norsunluurannikon ralli 1979 Arne Hertz Mercedes 450 SLC 5.0 9 Ruotsin ralli 1981 Arne Hertz Audi Quattro 10 Walesin ralli 1981 Arne Hertz Audi Quattro 11 1000 Lakes Rally 1982 Arne Hertz Audi Quattro 12 Walesin ralli 1982 Arne Hertz Audi Quattro 13 Ruotsin ralli 1983 Arne Hertz Audi Quattro A1 14 Portugalin ralli 1983 Arne Hertz Audi Quattro A1 15 Argentiinan ralli 1983 Arne Hertz Audi Quattro A2 16 1000 Lakes Rally 1983 Arne Hertz Audi Quattro A2 17 Portugalin ralli 1984 Arne Hertz Audi Quattro A2 18 Safari-ralli 1987 Arne Hertz Audi 200 Quattro
LähteetMuokkaa
- ↑ Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia, s. 81. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1999. ISBN 952-5089-30-4.
- ↑ a b Mäkinen, Marko & Rauhala, Samuli: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta. . ISBN 952-91-2524-0.
- ↑ Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia, s. 28, 60, 63, 81. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1999. ISBN 952-5089-30-4.
- ↑ a b c Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia, s. 82. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1999. ISBN 952-5089-30-4.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hannu Mikkola Wikimedia Commonsissa
1970-luku: 1977: S. Munari 1978: M. Alén 1979: B. Waldegård |
1980-luku: 1980: W. Röhrl1981: A. Vatanen 1982: W. Röhrl 1983: H. Mikkola 1984: S. Blomqvist 1985: T. Salonen 1986: J. Kankkunen 1987: J. Kankkunen 1988: M. Biasion 1989: M. Biasion |
1990-luku: 1990: C. Sainz1991: J. Kankkunen 1992: C. Sainz 1993: J. Kankkunen 1994: D. Auriol 1995: C. McRae 1996: T. Mäkinen 1997: T. Mäkinen 1998: T. Mäkinen 1999: T. Mäkinen |
2000-luku: 2000: M. Grönholm2001: R. Burns 2002: M. Grönholm 2003: P. Solberg 2004: S. Loeb 2005: S. Loeb 2006: S. Loeb 2007: S. Loeb 2008: S. Loeb 2009: S. Loeb |
2010-luku: 2010: S. Loeb2011: S. Loeb 2012: S. Loeb 2013: S. Ogier 2014: S. Ogier 2015: S. Ogier 2016: S. Ogier |