Ford Sierra
Ford Sierra on Fordin vuosina 1982–1993 valmistama ylemmän keskiluokan henkilöauto, joka korvasi Taunuksen ja Cortinan. Sierraa myytiin nimellä Merkur XR4TI myös Yhdysvalloissa, jossa sen menestys oli heikko. Sierrasta oli myös P100-niminen lava-autoversio.
Ford Sierra | |
---|---|
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa |
Saksa Etelä-Afrikka Belgia Iso-Britannia |
Valmistaja | Ford |
Konserni | Ford Motor Company |
Valmistusvuodet | 1982–1993 |
Muut nimet | Ford Merkur |
Korimalli |
3-ovinen hatchback 4-ovinen sedan 5-ovinen hatchback 5-ovinen farmari |
Luokka | D-segmentti |
Edeltäjä |
Ford Cortina Ford Taunus |
Seuraaja | Ford Mondeo |
Teknisesti samankaltaisia |
Ford Escort RS Cosworth Ford P100 Ford Scorpio |
Tekniset tiedot | |
Vetotapa |
takaveto neliveto |
Vaihteisto |
4-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen manuaali 3-vaihteinen automaatti 4-vaihteinen automaatti |
Mitat | |
Pituus | 453,1 cm |
Akseliväli | 260,9 cm |
Leveys | 172,7 cm |
Korkeus | 136,7 cm |
Ford Sierra (1982–1993)
muokkaaSierra oli Uwe Bahnsenin piirtämä, mutta auton alkuperäinen suunnittelija oli Patrick le Quément. Sierran muotoilu oli pyöreä ja aikaansa edellä. Se ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia Taunuksen omistajia. Odotuksista poikkeava piirre oli takaveto. Tekniikka otettiin lähestulkoon suoraan Taunuksesta. Moottorivaihtoehdot olivat 1,3-, 1,6-, 1,8-, 2,0-litraiset OHC-bensiinimoottorit (Myöhemmin myös 2.0 DOHC) sekä 2,3-litrainen, myöhemmin myös 1,8-litrainen dieselmoottori.
Sierroja valmistettiin Englannissa, Belgiassa ja Saksassa. Alkuperäinen korimalli oli viisiovinen viistoperä. Pian tulivat myös kolmiovinen viistoperä ja viisiovinen farmari. Urheilulliseksi malliksi Ford esitteli XR4i:n, jossa oli 2,8-litrainen bensiinimoottori, joka tuotti tehoa 150 hevosvoimaa. Vuodesta 1983 Sierraan sai myös Peugeot’n 2,3-litraisen dieselmoottorin.
Vuoden 1984 lopussa Sierraan esiteltiin 1,8-litrainen OHC-moottori. Seuraavana vuonna tuli monia urheilumalleja; XR muuttui nelivetoiseksi XR4×4-malliksi. Edullisin urheilumalli oli 115-hevosvoimainen 2,0iS. Sen sijaan tehokkain urheilumalli oli RS Cosworth, jonka turboahdettu 16-venttiilinen välijäähdytetty moottori antoi 204 hevosvoimaa. RS Cosworthia valmistettiin vuosien 1985–1986 ajan. RS Cosworthin johdannainen oli RS 500, jota valmistettiin vuonna 1987 ainoastaan 500 kappaletta.
Hieman myöhemmin 1,6-litrainen moottori vaihtui uudempaan ja taloudellisempaan CVH-moottoriin. Sierran perusvaihteisto oli yhä nelivaihteinen, vaikka pienemmän kokoluokan Escortissa oli ollut jo pitkään viisi vaihdetta.
Vuonna 1987 Sierran ulkomuotoa muutettiin hillitymmäksi ja mallistoon tuli myös neliovinen porrasperäinen malli. Sierran myyntiluvut lähtivät nousuun, ja se olikin Euroopan myydyin automalli luokassaan. Vuonna 1988 myös Cosworth-malli muuttui porrasperäiseksi. Vuonna 1990 Sierra Cosworthista esiteltiin nelivetoinen versio, jota valmistettiin vuoteen 1992 asti. Ulkonäöltään nelivetoinen malli poikkesi edeltäjästään vain vähän: uutta olivat ilmanottoaukot konepellissä sekä 4×4-tunnukset molemmin puolin auton kyljissä. Teho nousi 204 hevosvoimasta 220 hevosvoimaan. Takavetoista Sierra Cosworthia valmistettiin vielä vuoteen 1991 saakka.
Vuonna 1989 tuli uusi 2,0-litrainen DOHC-moottori. Venttiilien määrä pysyi kuitenkin samana (8 venttiiliä). Uuden moottorin yhteydessä tuli myös uusi viisiportainen MT75-vaihteisto. Sierraa uudistettiin vielä kerran vuodenvaihteessa 1989–1990. Dieselmoottoriksi tuli Fordin oma 1,8-litrainen endura-de turboahdettu versio. Samoihin aikoihin Sierraa sai myös katalysaattorillisena 2,9i V6 (145 hv) -moottorilla varustettuna, sekä neli- että takavetoisena.
Sierra oli mukava, hiljainen ja tilava auto. Myös ajo-ominaisuudet olivat vanhaa Taunusta paremmat. Sierrassa oli takanakin erillisripustettu akseli jäykän taka-akselin sijasta. Talviominaisuudet olivat kuitenkin heikohkot. Tekninen laatu oli alkuvaiheessa melko vaihtelevaa ja moottorit vanhanaikaisia. Varustelukin oli saksalaiseen tapaan niukka, lukuun ottamatta kalliimpia Ghia-malleja. Sierran valmistus päättyi vuonna 1993, jolloin alkoi uusi aikakausi etuvetoisen Ford Mondeon myötä.
Moottoriurheilussa
muokkaaSierran versioita ja etenkin Ford Sierra RS Cosworth -mallia on käytetty autourheilussa muun muassa World Touring Car Championship (WTCC) -sarjassa ja rallissa.
Sierra RS Cosworthilla voitettiin yksi rallin maailmanmestaruussarjan kilpailu Korsikan ralli 1988, jossa kuljettajana oli Didier Auriol.
A-ryhmän homologaatiosääntöjen mukaan kuluttajaversiota oli valmistettava 5 000 kappaletta, jotta kilpaversiolla voi osallistua kilpailuihin. Autoon asennettiin turboahdettu nelisylinterinen kaksilitrainen moottori, jonka kehitti Cosworth. Aiemmin Cosworth kehitti moottorit Fordin Formula 1 -projektiin, sekä muihin kilpa- ja ralliautoihin 1960- ja 1970-luvuilla.[1]
RS Cosworthia varten Cosworth kehitti uuden kannen Fordin moottorilohkoon, joka teki siitä huomattavasti tehokkaamman. Cosworthin kansi oli alumiinia ja sovitettiin T88 Pinton valurautalohkoon. Pinton moottorissa oli yksi kannen yläpuolinen nokka-akseli ja Cosworthin koneessa kaksi akselia ja 16 venttiiliä. Lisäksi moottoriin asennettiin Garrett AiResearch T3 -turboahdin ja välijäähdytin. Tieversiossa moottori tuotti 201 hevosvoimaa kun taas kilpaversio tuotti noin 375 hevosvoimaa tehoa. Cosworthin moottoriin liitettiin Borg-Warnerin viisivaihteinen vaihdelaatikko. Jousituksen rakenne säilyi samankaltaisena, mutta sitä muokattiin eri jousituksella, eri iskunvaimentimilla ja eri kallituksenvakaajilla.[1]
RS Cosworthia käytettiin ratakilpailuissa menestyksekkäästi, mutta takavetoisena se ei ollut vahvoilla nelivetoisia kilpailijoita vastaan. Kilpamalleihin sallitiin muutoksia mikäli valmistettiin 500 kappaletta evoluutiomallia tiekäyttöön, jonka myötä Ford valmisti Sierra RS500 Cosworth -mallin, jossa koria muutettiin ja auton tehoa lisättiin. Tieversiossa teho kasvoi 224 hevosvoimaan ja siinä oli mukana osia, jotka eivät olleet toiminnalisia kuin vain kilpaversiossa: moottorissa oli mukana toinen polttoaineen ruiskutus, joka oli käytössä kilpaversioissa ja eri moottorikartoituksen myötä teho kasvoi 485 hevosvoimaan. RS500-mallit muutettiin tavallisesta RS Cosworthista Tickford-yrityksessä. RS500 menestyi useissa vakioautosarjoissa ja kilpaluissa kuten DTM-sarjassa vuonna 1988, Span 24 tunnin ajoissa vuonna 1989 ja Bathurst 1000:ssa vuosina 1988 ja 1989.[1]
Autosta tehtiin myös nelivetoinen Sapphire-versio, jossa suurin osa moottorin osista vaihdettiin. Sapphire-versiolla saavutettiin rallissa kolme palkintopallisijoitusta vuonna 1990 ja kaksi vuonna 1991.[1]
Lähteet
muokkaa- Ford Sierra. Ajovalo.net.
- Ford Sierra Net, La Web del Ford Sierra. (espanjaksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Will Beaumont: Ford Sierra RS Cosworth – review, history and specs of an icon evo.co.uk. 4.5.2023. Viitattu 12.8.2023. (englanniksi)