Hämeenkyrö
Hämeenkyrö (ruots. Tavastkyro) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 10 316 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 505,10 km2, josta 41,11 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 22,23 asukasta/km2. Hämeenkyrö siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin 1. tammikuuta 1993. Hämeenkyrön naapurikunnat ovat Ikaalinen, Nokia, Sastamala ja Ylöjärvi. Entisiä naapurikuntia ovat Ikaalisten maalaiskunta, Mouhijärvi, Suodenniemi, Suoniemi ja Viljakkala.
| Hämeenkyrö Tavastkyro  |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Tampereen seutukunta |
| Kuntanumero | 108 |
| Hallinnollinen keskus | Pappila |
| Perustettu | – |
| Kuntaliitokset | Osa Ikaalisten maalaiskunnasta (1921), Osa Mouhijärveen (1922) |
| Kokonaispinta-ala |
505,10 km² 221:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 463,99 km² |
| – sisävesi | 41,11 km² |
| Väkiluku |
10 316 93:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 22,23 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,9 % |
| – 15–64-v. | 58,7 % |
| – yli 64-v. | 24,4 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 1,7 % |
| Kunnallisvero |
9,40 % 60:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Johanna Rannanjärvi |
| Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2021–2025[6] • PS • Kok. • SDP • Kesk. • Vas. • Vihr. • KD |
8 7 7 6 4 2 1 |
| hameenkyro.fi | |
Hämeenkyrö, silloin Kyrön pitäjä, erottautui Suur-Sastamalasta varhaisella keskiajalla. Kyrön pitäjä ulottui Etelä-Pohjanmaan Kyrönjoen suistosta aina nykyisen Hämeenkyrön etelälaidoille. Tämä Suur-Kyrö hajosi vähitellen. Ensin erottautui Pohjan Kyrö (nyk. Etelä-Pohjanmaa) ja vuonna 1641 Ikaalisten Kyrö sis. nykyiset kunnat: Ikaalinen, Parkano, Kankaanpää, Kihniö, Karvia ja Honkajoki.
Hämeenkyrön vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se on vahvistettu vuonna 1954.[7] Hämeenkyröön asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.[8]
Maantiede muokkaa
Hämeenkyrön jakaa pohjois-etelä-suunnassa keskeltä kahtia Kyrösjärven, Pappilanjoen, Kirkkojärven ja Mahnalanselän muodostama vesireitti, joka laskee Nokian puolella Siuronkoskea myöten Kuloveteen. Tämän vesistön varrelle on sijoittunut suurin osa kunnan asutuksesta ja viljelysmaista. Muut osat kunnasta ovat vähäjärvistä, enimmäkseen metsien peittämää ylänköaluetta. Kunnan kaakkoiskulmassa lähellä Nokian rajaa sijaitsevat korkeimmat mäkien huiput, Kaitajärvenvuori (180 m mpy.) ja Seinävuori (188,7 m mpy.). Näistä edellinen ulottuu lähes 130 metriä Mahnalanselän pintaa ylemmäksi. Mahnalanselkään laskee koillisesta Sarkkilanjoki, jonka alkulähteenä on entisen Viljakkalan puolella sijaitseva Karhejärvi.[9][10]
Hämeenkyrön pohjoisosan poikki kulkee harjujakso, joka jatkuu Hämeenkankaana Ikaalisten puolelle ja edelleen Kankaanpään suuntaan. Kyrösjärvestä lähtevä Pappilanjoki puhkaisee harjun muodostaen Kyröskosken, jonka putouskorkeus on 21,5 metriä. Harjun liepeillä Hämeenkyrön länsiosassa on laajoja soita. Ylöjärven puolella aivan Hämeenkyrön rajan tuntumassa sijaitsee kaksi toimintansa lopettanutta kaivosta, Haverin kultakaivos ja Paroisten kuparikaivos, mutta Hämeenkyrön alueelta ei ole löytynyt malmeja.[9]
Liikenne muokkaa
Hämeenkyrön kautta kulkee valtatie 3 Tampereelta Vaasaan. Toinen tärkeä yhteys on valtatiehen Kyröskoskella yhtyvä, Sastamalasta tuleva seututie 249. Vanhastaan tärkeä kulkureitti oli kunnan poikki kulkeva vesistö, jolla toimi vilkas höyrylaivaliikenne toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin saakka. Kunnan koilliskulmaa sivuaa 1970-luvun alussa valmistunut Tampere–Seinäjoki-rata, jolla ei kuitenkaan ole liikennepaikkoja Hämeenkyrön alueella eikä siten merkitystä paikallisten liikenneolojen kannalta.[9] Suunniteltaessa rautatieyhteyttä Tampereelta Pohjanmaalle 1870-luvulla yhtenä vaihtoehtona oli reitti Kyröskosken kautta, mutta lopulta Pohjanmaan rata linjattiin kulkemaan kaukaa idästä, Keuruun Haapamäen kautta.[11]
Etäisyyksiä Hämeenkyröstä muokkaa
Historiaa muokkaa
Hämeenkyrön alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Kyröskoskea perattaessa vuonna 1865 sen partailta löydettiin parikymmentä esihistoriallista kiviesinettä. Paikkakunnan nykyinen asutus on saanut alkunsa todennäköisesti jo vuoden 400 tienoilla ajanlaskun alun jälkeen, jolloin Kyrösjärven laskureitin varrelle syntyi pysyviä asuinsijoja. Hämeenkyrön alueelta tehtiin keskiajalla vilkkaasti pyyntiretkiä pohjoisiin erämaihin aina Pohjanmaalle saakka. Tähän viittaavat monet eteläpohjalaiset paikannimet, joiden juuret ovat Hämeenkyrön vanhassa nimistössä. Vielä 1500-luvulla kyröläisten hallussa oli erämaita nykyisten Siikaisten, Kauhajoen, Parkanon, Kihniön, Ruoveden ja Virtain kuntien alueilla, kunnes kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä.[9]
Keskiajan levottomina kausina kyröläiset joutuivat mukaan Davidin kapinana tunnettuun kansannousuun, ja heidän edustajansa olivat mukana allekirjoittamassa alistumiskirjaa vuonna 1439. Nuijasodassa kyröläisten väitettiin yllyttäneen pohjalaisia kapinaan, ja joulun aikaan 1596 nuijamiehet kulkivat pitäjän kautta ja ryöstivät ainakin Hämeenkyrön pappilan. Nuijamiesten paetessa Nokian taistelun jälkeen Klaus Flemingin johtamat huovit ajoivat heitä takaa Parkanon tienoille saakka.[9]
Vuoden 1540 maakirjan mukaan Kyrössä oli 396 taloa, mikä lienee merkinnyt noin 2 500 asukasta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan taloja oli jo 481. Seuraavalla vuosisadalla Kyrön laaja pohjoisosa erosi itsenäiseksi Ikaalisten seurakunnaksi, eikä emäpitäjän väkiluku noussut pitkään aikaan entiselle tasolle kulkutautien, vuosien 1696–1697 nälänhädän ja isonvihan vuoksi. Vuonna 1749 Hämeenkyrön asukasmäärä oli 2 019, mutta 1800-luvun alussa yli kaksinkertainen, 4 408. Vuonna 1850 asukkaita oli 6 801 ja 1900-luvun alussa jo 10 712. Sittemmin Viljakkalan itsenäistyminen pienensi asukasmäärää, joka oli 8 624 henkeä vuonna 1920.[9]
Pitäjän ensimmäisistä kirkoista ei ole tietoja, mutta vuonna 1644 valmistui torniton pitkäkirkko, johon kuului erillinen kellotapuli. Nykyinen kirkko rakennettiin Tukholman intendenttikonttorin piirustusten mukaan vuosina 1780–1782. Vanha kirkko jäi tämän jälkeen pois käytöstä ja ränsistyi sekä purettiin maaherran määräyksestä vuonna 1842. Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.[9]
Kyröskosken partaille alkoi syntyä teollisuutta 1800-luvun puolivälin jälkeen; vuosina 1860–1877 paikalla toimi pienehkö puuvillatehdas. Tamperelaiset liikemiehet L. J. Hammaren, G. O. Sumelius ja A. Nyberg ostivat tehtaan ja perustivat vuonna 1870 puunjalostusyhtiön, joka sai myöhemmin nimen Hammaren & Co ja joka aloitti paperin tuotannon vuonna 1878. Vuonna 1912 perustettiin saha, vuosina 1912–1916 rakennettiin vesi- ja höyryvoimalaitos, ja vuonna 1937 aloitettiin kartongin valmistus. Yhtiö hankki vuodesta 1897 alkaen höyrylaivoja, jotka kuljettivat tehtaiden tuotteita ja niiden ohella myös matkustajia Porin radan Siuron rautatieasemalle. Yhtiön nimi muutettiin Oy Kyro Ab:ksi vuonna 1941.[9]
Vuonna 1865 pidetyssä pitäjänkokouksessa päätettiin aloittaa kunnallishallinto seuraavan vuoden alussa, ja kunnanvaltuusto tuli kuntakokouksen tilalle vuoden 1919 kunnallislain nojalla. Hämeenkyrön ensimmäinen varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa kirkonkylässä vuonna 1873, mutta jo vuonna 1847 Adam Sasslin perusti omistamalleen Kärjen tilalle Jumesniemen kylään koko Suomen oloissa erikoislaatuisen yksityiskoulun. Sasslinin koulun esikuvana lienevät olleet Tampereen ympäristössä 1800-luvun alkupuolella toimineet niin kutsutut Ahlmanin koulut, ja sen ensimmäisenä opettajana oli kotipitäjästään Tyrväästä pitäjänkertomuksen vuonna 1853 laatinut Antero Warelius. Osaran kartanoon perustettiin vuonna 1886 maanviljelyskoulu, joka oli toiminnassa vuoteen 1909. Nykyinen Osaran maatalousoppilaitos perustettiin puolestaan vuonna 1923. Hämeenkyrön yhteiskoulu (nykyisin yläasteen koulu ja lukio) aloitti toimintansa vuonna 1949.[9]
Hämeenkyrön vahvan teollistumisen ansiosta kunnan väkiluku pysyi voimakkaan maaltamuuton vuosina 1960- ja 1970-luvuilla vakaana huolimatta melko lähellä sijaitsevien suurten väestökeskusten imusta; tosin kunnan sisäinen muuttoliike suuntautui melko suurena kunnan reuna-alueilta kirkonkylään ja Kyröskoskelle. Viimeisten vuosikymmenien aikana myös Hämeenkyrö on Tampereen ja sen naapurikuntien ohella päässyt hyvien kulkuyhteyksien ansiosta osalliseksi koko Pirkanmaan maakunnan väestönkasvusta.[9]
Väestönkehitys muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat muokkaa
Vuoden 2017 lopussa Hämeenkyrössä oli 10 599 asukasta, joista 6 412 asui taajamissa, 4 100 haja-asutusalueilla ja 87:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hämeenkyrön taajama-aste on 61,0 %.[13] Hämeenkyrön taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken.[14]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kyröskoski* | 6 152 |
| 2 | Sasi | 260 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Hämeenkyrön keskuspaikka (Pappila) ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Kyröskosken taajaman kanssa. Kyröskosken taajama sijaitsee pääosin Hämeenkyrössä, mutta pieneltä osin myös Ylöjärvellä.[14]
Hallinto muokkaa
Hämeenkyrön kunnanjohtajana on vuodesta 2011 lähtien toiminut hallintotieteiden maisteri Antero Alenius. [15]
Hämeenkyrön kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä, ja valtuustokaudella 2021–2025 kunnanvaltuuston puheenjohtaja on sosialidemokraattien Maarit Lepistö.[16]
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hämeenkyrössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hämeenkyrössä toimii Hämeenkyrön helluntaiseurakunta.[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hämeenkyrön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[19]
Kylät muokkaa
|
Asuinalueet muokkaa
|
Kulttuuri muokkaa
Hämeenkyrössä on F. E. Sillanpäähän liittyviä nähtävyyksiä ja Arteles-kulttuurikeskus[20].
Hämeenkyrön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla pernaloora, ohrakakko ja siansivusta tehty kyrönkäristys.[21]
Teollisuus muokkaa
Metsä Board Kyro, Kyro Power vesivoimalaitos, Kyrel Oy
Hämeenkyrössä toimivat mediat muokkaa
UutisOiva-lehti
Hämeenkyrössä syntyneitä tai siellä vaikuttaneita merkkihenkilöitä muokkaa
|
|
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2021, Hämeenkyrö Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ a b c d e f g h i j Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 138–146. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
- ↑ Maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040. 8.6.2017. Pirkanmaan liitto. Viitattu 13.12.2022.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 79. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Kati Kalliosaari: He johtavat Pirkanmaan kuntia: Tutustuimme 22 kuntapomoon pintaa syvemmältä – tällaiset ovat palkat, motot, harrastukset ja oho-paljastukset Aamulehti. 22.9.2019. Viitattu 25.8.2023.
- ↑ Kunnanvaltuusto Hämeenkyrö. Viitattu 25.8.2023.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Nähtävyydet - Maisematie maisematie.fi. Viitattu 13.3.2019.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hämeenkyrö Wikimedia Commonsissa
| Taajamat | |
|---|---|
| Kylät |
Haukijärvi • Heinijärvi • Herttuala • Hiironen • Hirvola • Ilottula • Jumesniemi • Järvenkylä • Kalkunmäki • Kierikkala • Komi • Kostula • Kuotila • Kyröspohja • Laitila • Lavajärvi • Lemmakkala • Mahnala • Muotiala • Myllymäki • Osara • Palko • Pappila • Parila • Pentinmaa • Pinsiö • Pukara • Pyöräniemi • Räystö • Sarkkila • Sasi • Sirkkala • Timi • Tokoinen • Tuokkola • Turkkila • Untila • Urjainen • Uskela • Vanaja • Vesajärvi • Äkönmaa |
| Asuinalueet |
Hiidenlahti • Jokimetsä • Keskuspuisto • Kivimäki • Korkomäki • Kyröskoskenharju • Käpylä • Pappilanmetsä • Puronsuu • Parkumäki • Rantakulma |
| Teollisuusalueet |
Harjunreuna • Kalalahti • Tippavaara |