Osaran kartano
Osaran kartano on Hämeenkyrössä Osaran kylässä sijaitseva kartano. Sen historia ulottuu ainakin 1540-luvulle.[1] Vuonna 1594 kuningas Sigismund myönsi pari vuotta ennen nuijasodan alkua läänityksessä Hannu Laurinpojalle (1560–1601) Osaran ja Pakulan viisi autiotilaa, joista kartano muodostettiin. Ennen 1600-lukua Satakunnan jalkaväen eli nihtien päällikkönä tunnettu luutnantti (joissain lähteissä vänrikki) Hannu Osara oli kartanon herrana sekä kylän että koko Hämeenkyrön pitäjän mahtavin ja suurituloisin mies.[2][3] Nuijasodan jälkeen Hannu Osara mitä ilmeisimmin tuomittiin kuolemaan Sigismundin kannattajana vuonna 1601, minkä myötä hän menetti myös rälssitilansa Osarassa ja Inkulassa.[3]
Tamperelainen kauppias C. J. Hildén osti kartanon vuonna 1863. Päärakennus paloi 9.7.1864, ja uusi päärakennus valmistui vasta 1870-luvulla.[4]
Kartano siirtyi Arthur Gideon Hildénin omistukseen vuonna 1881. Hän perusti kartanon yhteyteen maanviljelyskoulun vuonna 1886 ja toimi koulun johtajana siihen asti kunnes tuli punakaartilaisten murhaamaksi.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Arkistoitu kopioOsaran Kartanon Vaiheista Osaran kartano - Ratsastuskoulu Kartanon Talli. Arkistoitu 10.10.2019. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ Hannu Laurinpoika Osaran jälkipolvia Suodetlahden Sukuseura. Viitattu 10.10.2019.
- ↑ a b Esi-isää etsimässä: Karkun Stenberg-lukkareiden esivanhemmista, osa I sukuajahistoriaa.blogspot.com. Viitattu 28.11.2019.
- ↑ Kuusela, Kullervo & Lindroos, Heikki: N. A. Osara - Metsällä on pitkä muisti. Hämeenlinna: Metsälehti Kustannus, 2003. ISBN 952-5118-55-X. (suomeksi)
- ↑ Luonnonvara-alan koulutusta jo 130 vuotta! sasky.fi. SASKY. Arkistoitu 15.4.2018. Viitattu 3.6.2017.