Avaa päävalikko

Lars Johan Hammarén (2. lokakuuta 1833 Loimaa21. elokuuta 1906 Tampere) oli suomalainen Tampereella vaikuttanut tukkukauppias, teollisuusmies, valtiopäivämies ja kauppaneuvos.[1]

Hammarén tuli nuorena miehenä Tampereelle kauppias Hildenin palvelukseen. Hän perusti vuonna 1861 oman kauppaliikkeen yhdessä kauppias Laurénin kanssa. Vuonna 1870 hän ryhtyi Hammarén & Co:n osakkaaksi yhdessä tamperelaisten kauppiaiden Gustaf Oskar Sumeliuksen ja August Nybergin kanssa. Tämä toiminimi osti Kyröskosken rannalla sijainneen puuvillakutomon ja rakensi tilalle 1872 puuhiomon ja 1878 paperitehtaan. Nybergin kuoltua 1889 Hammarén ja Sumelius omistivat yrityksen puoliksi.[1][2]

Vuonna 1896 Hammarén, hänen poikansa johtaja Edvin Hammarén (1873–1927) ja Kyröskosken puuhiomon ja paperitehtaan isännöitsijä, insinööri Johan Erland Hammarén perustivat Äänekoski Oy:n joka rakennutti 1897–1899 Äänekoskelle sahan, puuhiomon ja kartonkitehtaan. Vuonna 1897 tämän yhtiön osakkaaksi tuli myös Gustaf Oscar Sumeliuksen poika, vuorineuvos Gösta Sumelius. Edvin Hammarén toimi Äänekosken tehtaiden isännöitsijänä ja Johan Erland Hammarén oli tehtaan johtajana vuoteen 1905 saakka.[2][3]

Hammarén oli vuonna 1868 perustetun Tampereen Säästöpankin johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 38 vuoden ajan. Hän oli porvarissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä 1872, 1877–1878, 1882 ja 1885. Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja toimi toistakymmentä vuotta valtuuston puheenjohtajana vuoteen 1890 saakka. Hammarén vaikutti muun muassa Kyttälän alueen liittämiseen Tampereen kaupunkiin 1877.[1]

Lars Johan Hammarén oli naimisissa Finlaysonin puuvillatehtaan englantilaissyntyisen kankurimestari John Sharplesin (k. 1876) tyttären Lucy Emma Sharplesin kanssa.[4] Lars Johan Hammarénin mukaan on nimetty Tampereen Tullin alueella sijaitseva Hammareninkatu.[5]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa