Mausteneilikka
Mausteneilikka (Syzygium aromaticum, syn. Eugenia caryophyllus) on myrttikasvien (Myrtaceae) heimon jambolaanien (Syzygium) sukuun kuuluva puu. Samalla nimellä kutsutaan kasvin mausteeksi kuivattuja kukkanuppuja. Kasvi ei nimestään huolimatta ole sukua varsinaisille neilikoille. Mausteneilikan eteerisen öljyn eli neilikkaöljyn CAS-numero on 8000-34-8.
| Mausteneilikka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Myrttikasvit Myrtaceae |
| Suku: | Jambolaanit Syzygium |
| Laji: | aromaticum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Mausteneilikka kasvaa villinä Indonesian Molukeilla eli Maustesaarilla, jossa sitä myös poimitaan myyntiin. Sitä kasvatetaan myös Madagaskarilla, Sansibarilla, Intiassa ja Sri Lankassa.[2]
Ulkonäkö ja koko
muokkaa
Mausteneilikka on pienehkö ainavihanta puu, joka kasvaa 8–30 metriä korkeaksi. Puu on muodoltaan pensasmainen, haarautuen usein läheltä tyveä. Lehdet ovat soikeat ja ehytlaitaiset. Lehtien alapinnalla on öljyrauhasia. Laji on yksikotinen, ja kukat ovat kaksineuvoisia. Pienet kukat sijaitsevat kukinnoissa versojen päädyissä. Hedelmä on pieni luumarja, jonka sisällä on yksi siemen.[3]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaMausteneilikka kasvaa luonnostaan ainoastaan eräillä Indonesian Molukkien saariryhmän saarilla. Nykyisin sitä kuitenkin viljellään laajalti trooppisen vyöhykkeen alueella.[3]
Mausteneilikka kasvaa trooppisissa sademetsissä. Se ei kestä liikaa auringonvaloa nuorena vaan tarvitsee metsän varjostusta. Sitä esiintyy merenpinnan tasosta noin tuhannen metrin korkeuteen asti. Se elinalueiden keskimääräinen vuoden keskilämpötila on 25 °C ja keskimääräinen vuosittainen sadanta 1 500–2 500 millimetriä.[3]
Käyttö
muokkaaMausteneilikkaa käytetään laajasti mausteena varsinkin Aasiassa mutta myös Euroopassa, Afrikassa ja Amerikan mantereilla. Monissa aasialaisissa keittiöissä mausteneilikkaa käytetään liharuoissa ja riisin maustamisessa. Skandinaavisessa keittiössä neilikkaa käytetään etenkin jouluruoissa: kinkussa ja glögissä. Muualla Euroopassa sitä käytetään yleisemmin liharuoissa ja säilykkeissä. Sitä käytetään myös maustekastikkeissa, kuten worcesterkastikkeessa.[2][3]
Indonesiassa ja Kreikan suunnalla mausteneilikkaa poltetaan tupakan seassa. Mausteneilikan pureskeleminen raikastaa hengityksen, mikä on tiedetty jo muinaisessa Kiinassa.
Historia
muokkaaMausteneilikan historia hyötykasvina on tuhansien vuosien pituinen. Kuivattua maustetta on viety Molukkien saarilta nykyisen Indonesian alueelta Kiinaan jo noin 2 500 vuotta sitten. Kasvia istutettiin myös muille Indonesian saarille. Maustetta tuotiin myöhemmin myös muualle Aasiaan ja Eurooppaan. Se oli pitkään arvokas tuote, ja Euroopan valtiot taistelivat 1600–1800-luvuilla saarista, joilla puuta kasvoi. 1600-luvulla Alankomaat valloitti Molukkien alueen ja sai käytännössä monopoliaseman mausteneilikan kaupassa. 1800-luvulla kasvia alettiin levittää laajalti viljelykseen muille trooppisille alueille.[3]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Mausteneilikka (Syzygium aromaticum)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Mausteneilikka (Syzygium aromaticum)
- UniProt: Taxonomy - Syzygium aromaticum (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Cloves (Syzygium aromaticum) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Syzygium aromaticum (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Clove oil (englanniksi)