Uudenmaan maakunnan kuntien vaakunat

Uudenmaan maakunta

Sinisessä kentässä kaksi aaltokoroista hopeahirttä ja niiden välissä kultainen, peräsimellä varustettu vene.

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Askola.vaakuna.svg Askola

Hopeakentässä myllynkivi, josta kasvaa kolme ruusua; kaikki punaista.

Olof Eriksson, 14. marraskuuta 1956

Espoo.vaakuna.svg Espoo

Sinisessä kentässä hevosenkenkä, sen yläpuolella kruunu, kaikki kultaa.

Kaj Kajander, 10. marraskuuta 1955

Hanko.vaakuna.svg Hanko

Sini-hopeakatkoisessa kilvessä hopea-punakatkoinen majakka, jonka ovi- ja ikkuna-aukot ovat siniset; tornin yläpuolella kuusisakarainen hopeatähti.

Gustaf von Numers (vanhan vaakunan pohjalta), 4. tammikuuta 1960

Helsinki.vaakuna.svg Helsinki

Sinisessä kentässä kultainen vene uimassa hopeisella, aaltokoroisella tyviöllä; veneen yläpuolella saatteena kultakruunu.

A. W. Rancken (piirtänyt uudelleen), 30. elokuuta 1951

Hyvinkaa.vaakuna.svg Hyvinkää

Sinisessä kentässä kolme hirsittäin asetettua, keskenään paaluittain järjestettyä kultasyöstävää, joiden kärjet ja langat hopeaa.

Olof Eriksson, 11. joulukuuta 1950

Inkoo.vaakuna.svg Inkoo

Kilpi aaltokoroisesti kulta-sinikatkoinen; yläkentässä punainen vihkiristi, alakentässä palkeittain asetettu kulta-ankkuri.

A. W. Rancken, 17. huhtikuuta 1951

Jarvenpaa.vaakuna.svg Järvenpää

Sinisessä kentässä hopeinen siivekäs lyyra.

Olof Eriksson, 10. helmikuuta 1956

Karkkila.vaakuna.svg Karkkila

Punaisessa kentässä liekkikoroinen tyviö, jonka yläpuolella kaksi vasaraa ristikkäin; kaikki kultaa.

Olof Eriksson, 21. syyskuuta 1956

Kauniainen.vaakuna.svg Kauniainen

Sinisessä kilvessä istuva, etukäpälissään mustaa kuusenkäpyä pitelevä kultainen, punavaruksinen orava, sen yläpuolella saatteena kolme kultaista ruusua vieretysten.

Ahto Numminen, 11. maaliskuuta 1952

Kerava.vaakuna.svg Kerava

Sinisessä kentässä yläreunaltaan lohenpyrstökoroinen kultahirsi.

Ahti Hammar, 22. huhtikuuta 1955

Kirkkonummi.vaakuna.svg Kirkkonummi

Kilpi aaltokoroisesti sini-hopeakatkoinen; yläkentässä kultainen irtonainen kreikkalainen risti, alakentässä sininen vene.

A. W. Rancken, 29. maaliskuuta 1951

Lapinjärvi.vaakuna.svg Lapinjärvi

Hopea-sinihalkoinen kilpi, kummassakin kentässä vuorovärinen kärki, josta nousee apilaristi.

Ahti Hammar, 7. kesäkuuta 1958

Lohja.vaakuna.svg Lohja

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson, 1. tammikuuta 1997 (ottanut käyttöön Lohjan kunnan vaakunan)

Loviisa.vaakuna.svg Loviisa

Sini-kultakatkoinen kilpi. Sinisessä kentässä kaksi kultaista tykkiä ristikkäin ja kultaisessa kentässä musta ankkuri.

Ahti Hammar (piirtänyt uudelleen), 18. maaliskuuta 1969

Myrskylä.vaakuna.svg Myrskylä

Sinisessä kentässä hopeinen honka palkeittain.

Gustaf von Numers, 23. marraskuuta 1959

Mäntsälä.vaakuna.svg Mäntsälä

Sinisessä kentässä kultainen, edestäpäinen hirvenpää, jonka varuksetkin kultaa; saatteena kolme hopea-apilaa asetettuina 1 + 2.

Olof Eriksson, 20. helmikuuta 1951

Nurmijarvi.vaakuna.svg Nurmijärvi

Sinisessä kentässä seitsemän luonnonväristä kultatukkaista nuorukaisen päätä asetettuina 2+3+2.

Olof Eriksson, 14. huhtikuuta 1954

Pornainen.vaakuna.svg Pornainen

Sinisessä kentässä kultainen kirkonkello, jonka kummallakin puolella saatteena kultainen, hopealankainen värttinä.

Gustaf von Numers, 12. maaliskuuta 1952

Porvoo.vaakuna.svg Porvoo

Sinisessä kentässä hopeinen, tulusraudanmuotoinen C-kirjain.

Gustaf von Numers (piirtänyt uudelleen), 1. kesäkuuta 1960

Pukkila.vaakuna.svg Pukkila

Sinisessä kentässä hopeinen pukinpää.

Olof Eriksson, 29. joulukuuta 1954

Raasepori.vaakuna.svg Raasepori

Vihreällä kilvellä kahdeksan hopeista kultaemiöistä valkovuokonkukkaa renkaan tavoin.

Henrik Strömberg, 1. tammikuuta 2009

Sipoo.vaakuna.svg Sipoo

Mustassa kentässä aaltokoroinen, alainen hirsi ja yläpuolella sudenpää; kaikki hopeaa.

Olof Eriksson, 25. helmikuuta 1955

Siuntio.vaakuna.svg Siuntio

Sinisessä kentässä hirsittäin asetettu kultainen avain, jonka kieli muodostaa ristin ja perä on neliapilan muotoinen, kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä.

A. W. Rancken, 22. huhtikuuta 1950

Tuusula.vaakuna.svg Tuusula

Puna-hopealohkoisen kilven yläkentässä hopeinen pistoolinlukko ja alakentässä vihreä laakerinoksa, jonka marjat punaiset.

Olof Eriksson, 28. tammikuuta 1953

Vantaa.vaakuna.svg Vantaa

Sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen hopeahirsi, josta nousee oikealle kaartuva kultainen kalanpyrstö.

Kullervo Telamaa, 8. toukokuuta 1951 (vahvistettu Helsingin maalaiskunnalle)

Vihti.vaakuna.svg Vihti

Kultakentässä aaltokoroinen, kaateinen polviorsi, jonka yläpuolelle saatteena vesipyörä, molemmat siniset.

Gustaf von Numers, 12. kesäkuuta 1953

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunatMuokkaa

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
  Bromarv (1950–1976)

Kilpi kulta-punakatkoinen; yläkentässä nouseva punainen saksanhirvi; alakentässä kaksi keksinterää ristissä, niiden yläkulmassa saatteena kranaatti; kaikki kultaa.

Gustaf von Numers, 28. kesäkuuta 1950

  Hyvinkään maalaiskunta (1953–1968)

Sinisessä kentässä hopeinen uusikuu, jonka yläpuolella kultainen kruunu.

Olof Eriksson, 29. kesäkuuta 1953

  Karjaa (1943–2008)

Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas.

Hilding Ekelund, 23. heinäkuuta 1943

  Karjaan maalaiskunta (1950–1968)

Aaltokorokatkoisen kilven punaisessa yläkentässä kolme kultaista sakaroitua muuria asetettuina 1 + 2, sen hopeisessa alakentässä musta, aaltokoroinen tyvikenttä, jossa kultainen raudan merkki.

Gunnar Forsström, 6. helmikuuta 1950

  Karjalohja (1965–2012)

Sinisessä kentässä kolmilehtinen, haaruristin muotoinen koivunoksa, jonka yläpuolella kuusisakarainen tähti, kaikki kultaa.

Toivo Vuorela, 4. helmikuuta 1965

  Liljendal (1954–2009)

Kilpi sini-hopeakatkoinen, yläkentässä kaksi hopeista siipeä, alakentässä kolme sinistä liljaa asetettuina 2 + 1.

Gustaf L. Backman, 14. syyskuuta 1954

  Lohja (1951–1996)

Sinisessä kentässä kolme hopeista, hopeapunailiekkistä masuunia vieretysten, tyvessä hopeinen punavaruksinen lohi.

Ahti Hammar, 12. joulukuuta 1951

  Lohjan kunta (1951–1996)

Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu.

Olof Eriksson, 31. joulukuuta 1951 (vahvistettu Lohjan maalaiskunnalle)

  Nummi (1956–1980), Nummi-Pusula (1981–2012)

Sinisessä kentässä hopeinen putkilukko.

Gustaf von Numers, 1. lokakuuta 1956

  Pernaja (1952–2009)

Hopeakentässä lakio ja vinoristi, molemmat punaiset, lakiossa kaksi aurankärkeä ja niiden välissä kuusisakarainen tähti; kaikki hopeaa.

Gustaf von Numers, 8. elokuuta 1952

  Pohja (1953–2008)

Hopeakentässä sininen kärki, jossa hopealilja: saatteena kärjen kummallakin puolella sininen raudanmerkki.

A. W. Rancken, 10. kesäkuuta 1953

  Porvoon maalaiskunta (1953–1996)

Punaisessa kentässä kolme kultavaruksista hopealohta asetettuina hirsittäin alatusten.

Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1953

  Pusula (1963–1980)

Vihreässä kentässä oksakoroinen oikea pieli ja vesuri; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1963

  Pyhäjärvi Ul (1956–1968)

Sinisessä kentässä vene, josta nousee apilaristi; molemmat kultaa.

Gustaf von Numers, 15. lokakuuta 1956

  Ruotsinpyhtää (1961–2009)

Sinisessä kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella vino vasararisti; molemmat kultaa.

Ahti Hammar, 21. huhtikuuta 1961

  Sammatti (1964–2008)

Sinisessä kentässä kultainen vaahteranlehti.

Olof Eriksson, 20. marraskuuta 1964

  Snappertuna (1951–1976)

Sinisessä kentässä alhaalta aaltokoron rajoittama, reunoihin ulottuva muuri, jonka keskiosa on sakarainen ja tornimainen; saateena kummallakin puolella pystyssä tammenlehti; kaikki kultaa, keskikäytävä ja ikkunaluukut punaiset.

A. W. Rancken, 14. joulukuuta 1951

  Tammisaaren maalaiskunta (1953–1976)

Hopeakentässä pystyssä vihreä tammenoksa, jossa lehtiä ja alaosassa kaksi punaista terhoa; alapuolella sininen aaltokoroinen tyviö, jossa hopeinen, punavaruksinen kala.

A. W. Rancken, 3. maaliskuuta 1953

  Tammisaari (1952–2008)

Hopeakentässä vihreä tammi, jonka terhot punaiset.

Sven Sköld (piirtänyt uudelleen), 14. toukokuuta 1952

  Tenhola (1953–1992)

Vihreässä kentässä hopeinen, polvistunut enkeli pitäen molemmilla käsillään kultaista lippua, jossa musta, paaluittainen piilu.

Gustaf von Numers, 29. joulukuuta 1953

LähteetMuokkaa