Tornion rautatieasema

Tornion rautatieasema (lyh. Tor, ruots. Torneå järnvägsstation, pohjoissaameksi Durdnosa ruovdegeaidnostašuvdna) on Suomen rataverkon liikennepaikka Tornion kaupungin keskustassa Lapin maakunnassa. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta on 884,7 ratakilometriä mitattuna Haapamäen rautatieaseman kautta.

Tornio
Perustiedot
Lyhenne	Trn (osiin jaettu liikennepaikka) Tor (Tornio asema) Trr (Tornio-raja)
Rataosa	Oulu–Tornio Tornio–Kolari Tornio–Röyttä Haaparanta–Tornio
Sijainti	65°50′44″N, 024°09′48″E
Osoite	Jokivarrentie 11, 95420 Tornio
Etäisyydet	Kemi 26 km Oulu 132 km Haaparanta 4 km Kolari 183 km Röyttä 9 km
Avattu	1903
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR, Green Cargo
Tavaraliikenne	kansainvälistä ja kotimaista tavaraliikennettä
Asemarakennus
Tyyppi	tiilirakenteinen
Ratapiha
Raiteisto	· 1 laituriraide · tavararatapiha
Aiheesta muualla
Wikimedia Commons
Oulu–Tornio Km   Lyh. Liikennepaikat  Haaparannalle 133,8  Röyttään Valtatie 29:n ylitys 131,9 Tor Tornio asema 131,6  Kolariin 131,3 Top Tornio-Pohjoinen 130,9 Tornion kolmioraide 130,7 Tri Tornio-Itäinen 129,5 Keropudas (silta) 129,3 Keropudas 127,8 Raumonjoki (silta) 127,3 Konu 125,9 Kj Kyläjoki Valtatie 29:n ylitys 122,7 Laivakankaan sorar. 122,4 Pasanen 117,6 Kkm Kaakamo Valtatie 4:n ja 29:n ylitys 113,8  Kelloselkään 113,0 Lla Laurila 112,7 Kemijoki (Isohaara) Seututien 926 alitus 110,9 Lautiosaari (vanha) 110,2 Li Lautiosaari (uusi)  Elijärvelle Valtatie 4:n ylitys Seututien 926 alitus 107,0 Metsä Board Kemin tehdas 105,9 Kemin sisäsatamaan (pur.) 105,5 Kem Kemi 105,0  Ajokseen Valtatie 4:n ylitys 100,~ Pyy  Veitsiluotoon (pur.) 92,2 Mkn Maksniemi Viantienjoki 87,1 Vnt Viantie 80,9 Sim Simo 80,4 Simojoki (silta) 80,2 Seututien 924 alitus vanha ratalinja 71,6 Kuivajoki (silta) Yhdystie 8520:n ylitys Kui Kuivaniemi (vanha) 70,7 Kui Kuivaniemi (uusi) vanha ratalinja 63,2 Mkg Myllykangas (vanha) 62,9 Mys Myllykangas (uusi) 53,2 Seututien 855 alitus 53,0 Olhavanjoki 52,7 Ova Olhava Muhojoki 45,5 Lhs Lähessuo Iijoki Raasakka 36,6 Iijoki (silta) 36,4 Ii Ii Valtatie 4:n ylitys 22,8  Martinniemeen (pur.) 22,4 Hd Haukipudas 22,1 Kiiminkijoki (silta) Seututien 848 alitus 13,0 Keo Kello 9,5 Pat Pateniemi Seututien 847 alitus 5,1 Koskelankylä Toppila Oy:n tehdas 4,0 Tp Toppila Vihreäsaaren rata Betonitehtaan raide (pur.) 2,8 Tua Oulu Tuira 1,7 teoll.raiteisto Valtatie 4:n ylitys Valtatie 20:n ylitys 1,6 Merikosken työmaa (pur.) 1,5 Oulujoki (silta) 1,2 Koskenniska 0,4 Åströmin nahkatehdas (pur.) 0,0 Ol Oulu asema Olt Oulu tavara Kkt Kiskotie Nuottasaaren ja Oritkarin satamat Ori Oulu Oritkari (rekkajuna-as.) Seututien 847 alitus Nok Oulu Nokela  Kontiomäelle  Seinäjoelle Merkkien selitykset Tornio–Kolari Km   Lyh. Liikennepaikat 200,5 Rra Rautuvaara 199,7 Äj Äkäsjoki 190,8 Valtatie 21:n alitus 190,8 Seututien 940 tasoristeys 190,2 Nie Niesa 183,3 Ylläsjoki (silta) Kantatie 80:n alitus 182,5 Kli Kolari Valtatie 21:n alitus 161,1 Spj Sieppijärvi 147,9 Kva Koivumaa 135,9 Naamijoki (silta) 135,5 Nmj Naamijoki 125,7 Sja Sorvanoja Valtatie 21:n alitus Kantatie 83:n alitus 118,2 sahan pistoraide 118,0 Pel Pello Jolmanpudas 100,4 Tur Turtola 92,2 Jks Juoksenki Valtatie 21:n alitus 78,7 Klr Kaulinranta (nykyinen) 75,9 Klr Kaulinranta (vanha) Valtatie 21:n alitus 71,8 Rtl Rahtula 71,5 Tengeliönjoki (silta) 69,3 Avs Aavasaksa Seututien 930 alitus 61,5 Ytr Ylitornio 57,1 Nrn Nuottioranta 53,2 Armassaari 49,9 Kny Kainuunkylä 44,3 Pkp Pekanpää 40,8 Mro Martimo 38,9 Nmp Niemenpää 35,1 Krp Korpikylä 26,4 Kri Karunki 20,9 Apa Aapajoki 20,0 Liakanjoki (silta) 16,4 Kka Kukkola 10,0 Yli Ylivojakkala 7,2 Aja Alavojakkala Seututien 927 alitus Keropudas 1,0 0,8 Top Tornio-Pohjoinen 0,4  Ouluun 0,0 Tor Tornio asema Valtatie 29:n ylitys  Röyttään  Haaparannalle Merkkien selitykset Haaparanta–Tornio Km   Lyh. Liikennepaikat  Kolariin  Ouluun 0,0 Tor Tornio asema Valtatie 29:n ylitys 1,4 Tornionjoki (Kirkkopudas) 1,7  Röyttään 2,6 Trr Tornio-raja, Tornionjoki (silta) 3,5 Hpa/Hp Haaparanta  Bodeniin Merkkien selitykset Tornio–Röyttä Km   Lyh. Liikennepaikat  Kolariin  Ouluun 0,0 Tor Tornio asema Valtatie 29:n ylitys 1,4 Kirkkopudas 1,7  Haaparannalle 9,3 Röy Röyttä Merkkien selitykset
Infobox OK

Tornio on risteysasema, jossa kohtaavat Oulusta, Haaparannalta ja Kolarista tulevat rataosat. Lisäksi Tornion ratapihalta erkanee sivurata Röyttän satamaan.

Liikennevirasto muutti 12. joulukuuta 2010 Tornion osiin jaetuksi liikennepaikaksi. Tornion (lyh. Trn) osiin jaettu liikennepaikka käsittää Tornio aseman (lyh. Tor) sekä Tornio-rajan (lyh. Trr) liikennepaikat. Tämä mahdollistaa matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä Tornion ja valtakunnanrajan välillä. Koska Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin määräykset kieltävät matkustajien kuljettamisen vaihtotyönä liikennepaikkojen välillä, ei kesän 2010 höyryjuna-ajoa Haaparannan ja Tornion välillä voitu toteuttaa sillä Tornion ja Haaparannan välillä oli erillinen Tornio-rajan liikennepaikka.

Tornion rautatieasemalla ei ole henkilöliikennettä, ja lipunmyynti lopetettiin marraskuussa 2010. Ratapihan pohjoispuolella kolmioraiteella sijainnut Tornio-Pohjoisen seisake oli toiminnassa vuosina 1986–2004, mutta se lakkautettiin hankalan geometrian vuoksi. Nykyisin Kolarin ja Helsingin välillä kulkevat yöjunat pysähtyvät lokakuussa 2008 avatulla Tornio-Itäisen seisakkeella.

Tornion rautatieasema on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

Ratapiha

Kansainvälisen yhdysliikenteen vuoksi osa Tornion ratapihasta on rakennettu kahdella eri raideleveydellä: käytössä ovat Suomalainen leveäraiteinen 1 524 mm:n raideleveys, sekä Ruotsissa ja muualla Euroopassa käytetty standardilevyinen 1 435 mm:n raideleveys. Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla on nelikiskoraide, jossa ovat lomittain molempien raideleveyksien raiteet. Täten leveäraiteinen suomalainen kalusto voi liikennöidä Torniosta Haaparannan rautatieaseman leveäraiteiselle ratapihalle, ja normaaliraideleveyksinen ruotsalainen kalusto voi liikennöidä Tornion ratapihalle.

Historiaa

Tornion vanhin rautatieasema kesällä 2007

Kemi–Tornio-rataosuuden vihkiäistilaisuus oli 14. lokakuuta 1903 ja ensimmäinen postijuna saapui Tornion asemalle 16. lokakuuta 1903 klo 23.50. Kun junaliikenne Tornioon alkoi, Valtionrautatiet (VR) hoiti Tornionjoen ylittävää liikennettä höyrylautalla. Tornion asemalle oli rakennettu sen ajan tavan mukaan puinen asemarakennus, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Tässä asemarakennuksessa oli odotussali ravintoloineen, postikonttori, lennätinkonttori, asemakonttori, ravintoloitsijan huoneisto ja asemapäällikön huoneisto. Valtionrautatiet rakensi aseman läheisyyteen Torpinmäelle asuntoalueen rautateiden henkilökuntaa varten. Alue kehittyi aikojen kuluessa hyvin viihtyisäksi.

Venäjän leskikeisarinnan Maria Feodorovnan käytössä ollutta junaa siirretään Tornionjoen jäälle vedettyjä väliaikaisia kiskoja pitkin Haaparannalta Tornion asemalle maaliskuussa 1917. Kuva otettu Torniojoen itärannalta ja taustalla Haaparannan kaupunki. Kuva: Mia Green.

Ensimmäisen maailmansodan syttyminen muutti Tornion asemaseudun elämän täysin elokuussa 1914. Torniosta tuli sotaa käyvän Venäjän keisarikunnan portti länteen. Koska Ruotsin rautatie päättyi siinä vaiheessa Ruotsin Karunkiin eli noin 20 kilometriä pohjoiseen, Suomen senaatti päätti pikaisesti käynnistää rautatien rakentamisen Suomen Karunkiin. Tornio–Karunki-rata valmistuikin pikavauhtia niin, että ensimmäinen juna Karunkiin liikennöi jo 5. tammikuuta 1915 eli kaksi kuukautta rakentamisen aloittamisesta.

Kesään 1915 mennessä Ruotsi oli jatkanut rataansa Karungista Haaparannalle asti, joten liikenne keskittyi sen jälkeen yksinomaan Tornion ja Haaparannan välille. Tällöin tavara- ja henkilökuljetukset aloitettiin suoraan Haaparannalta Tornion asemalle. Marraskuussa 1916 postikuljetuksia varten aloitettiin rakentaa ilmarataa Tornion asemalta Haaparannalle. Se valmistui helmikuussa 1917. Sitä käytettiin aina kevääseen 1918, jonka jälkeen se purettiin. Tältä ajalta erikoisimpana hetkellisenä rautatieyhteytenä oli maaliskuussa 1917 tapahtunut leskikeisarinna Maria Fjodorovnan käytössä olleen keisarillisen junan siirto jäälle vedetyillä väliaikaisilla kiskoilla Haaparannalta Tornion asemalle. Pari kuukautta myöhemmin huhtikuussa 1917 Tornion kautta matkusti Pietariin bolševikkijohtaja Vladimir Lenin. Puoli vuotta tämän jälkeen hänen johtamansa bolševikit ottivat vallan Venäjällä.

Tornioon oli sodan aikana muodostunut suurehko varuskunta. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä oli osa venäläisten sotilaiden kasarmirakennuksia. Tämän vuoksi rautatieaseman seudulla käytiin osana Suomen sisällissotaa taistelut, jotka Tornion seudulla saivat vapaussodan luonteen, koska vastapuolena olivat yksinomaan venäläiset sotilaat. Taistelut käytiin 6. helmikuuta 1918, jolloin Saksasta tulleiden jääkärien johtamat suojeluskuntajoukot valtasivat asema-alueen venäläisiltä. Tornion taistelun muistoksi vanhan asemarakennuksen eteen pystytettiin vuonna 1937 muistomerkki.

Muistolaatta Tornion rautatieaseman pohjoispäässä Leninin matkasta Tornion kautta Pietariin huhtikuussa 1917, paljastettu 8.11.1967

Rautatiesillan valmistuttua Tornionjoen yli Ruotsin Haaparannan puolelle vuonna 1919 liikenne Tornion asemalla vilkastui voimakkaasti. Pikaisesti rakennettu pohjoiseen menevä rautatieyhteys perusparannettiin, ja Röyttän satamaan rakennettiin teollisuusraide. Näin tuli vuonna 1928 ajankohtaiseksi rakentaa uusi asemarakennus. Se valmistettiin punatiilestä, josta tuli erikoisuus sen ajan asemarakennusten joukossa. Ehkä vaikutteita saatiin Haaparannan asemarakennuksesta, joka on komea punatiilinen rakennus.

Rautatieaseman asema liikenteellisesti korostui Hannulan sillan valmistuttua Tornionjoen yli Suensaareen rautatieaseman kohdalta kesällä 1939.

Tornion rautatieaseman välittömässä läheisyydessä toiminut varastoalue toimi Lapin sodan aikaan saksalaisten vuokraamana varastona ja sitä alettiin kutsua Pikku-Berliiniksi. Tornion maihinnousun aikaan 1. lokakuuta 1944 Pikku-Berliinin valloitus oli koitua suomalaisten joukkojen kompastuskiveksi sieltä löytyneiden alkoholivarastojen vuoksi.

Rautatieaseman seutu, erityisesti Torpin alue, oli rautatieläisväestön asuinpaikka. Nämä asukkaat osallistuivat Tornion vapaa-ajan elämään ahkerasti perustaen muun muassa jalkapalloseura TP-47:n. Rautatieläiset rakensivat alueelle vapaaehtoisvoimin muun muassa oman jalkapallokentän, niin sanotun VR:n kenttä, joka on ollut TP-47:n junioritoiminnan käytössä vuosikymmenien ajan.

Tornion uudella rautatieasemalla toimi ravintola, mutta liikenteen vähentyessä ravintola lopetettiin 1960-luvun lopulla. Pikajunaliikenne Tornion asemalle päättyi vuonna 1967, ja kiskobussiliikennekin lopetettiin vuonna 1988. Tornion asema on sen jälkeen edelleen ollut vilkas tavaraliikenteen kauttakulkupaikka. Tosin Kolariin menevät pikajunat ovat pysähtyneet Kemin ja Kolarin radan yhdysraiteen väliin rakennetulla, nyttemmin lakkautetulla Tornio-Pohjoisen seisakkeella. Nykyisin Kolarin yöjunat pysähtyvät Tornio-Itäinen-nimiselllä seisakkeella.

Torpin alueen eli rautatieaseman välittömän ympäristön asutus on laajentunut 2000-luvun alussa, mutta luonne rautatieläisten asuntoalueena on kadonnut. VR luopui alueesta, ja nykyään alue muodostaa uuden, taajaan asutun, modernin omakotiasuntoalueen.

Kuvia

• 
  Asemarakennus Torpissa
• 
  Asemarakennus ja ratapihaa
• 
  Vanhoja varastorakennuksia asemarakennuksen lähellä
• 
  Tavararatapihaa Miukissa
• 
  Tavararatapihaa
• 
  Green Cargon T44-vetureita työssä tavararatapihalla

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tornion rautatieasema Wikimedia Commonsissa

• Minna Heljala, Torpinmäki ja 100 vuotta Tornion rautatiehistoriaa, Tornionlaakson vuosikirja 2003, ss. 62–73.
• Ilkka Teerijoki, Tornion historia 2 – 1809–1918, ISBN 978-952-99540-2-5.