Avaa päävalikko

Suomen urheilu 1997

Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1997

Suomen urheilu 1997 käsittelee vuoden 1997 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Sisällysluettelo

Vuoden urheilijaMuokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Mika Myllylä Hiihto
2. Jani Tanskanen Voimistelu
3. Janne Ahonen Mäkihyppy
4. Tommi Mäkinen Autourheilu
5. Marko Yli-Hannuksela Paini
6. Jari Litmanen Jalkapallo
7. Janne Salmi Suunnistus
8. Teemu Selänne Jääkiekko
9. Eduard Hämäläinen Yleisurheilu
10. Samppa Lajunen Yhdistetty
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin voimanostaja Raija Koskinen ja vuoden valmentajaksi voimisteluvalmentaja Mika Holopainen.[1]

YleiskilpailutMuokkaa

  • World Games järjestettiin 7.–17.8. Lahdessa. Viralliseen ohjelmaan kuului 24 urheilumuotoa. Kilpailuihin osallistui 1 570 urheilijaa 78 maasta. Suomi saavutti kymmenen hopeamitalia ja kahdeksan pronssia. Katsojia oli yhteensä 37 000.[2]

AlppihiihtoMuokkaa

AmmuntaMuokkaa

  • Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–16.11. Limassa, Perussa Jaana Pitkänen saavutti pronssia skeetissä ja Riitta-Mari Murtoniemi kaksoistrapissa.[4]
  • Haulikko- ja riistamaalilajien Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.–29.6. Sipoossa. Krister Holmberg saavutti hopeaa villikarjuammunnassa sekä Raimo Kauppila ja Pia Julin kaksoistrapissa. Suomi voitti kultaa naisten skeetin joukkuekilpailussa.[5]
  • Kivääri- ja pistoolilajien Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.6.–1.7. Tyrrin ampumaradalla Valkealassa. Seppo Mäkinen saavutti pronssia isopistoolilla.[6]
  • 300 metrin kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–6.7. Kööpenhaminassa, Tanskassa Kalle Leskinen, Jukka Salonen ja Tapio Säynevirta voittivat kultaa vapaakiväärin makuuammunnan joukkuekilpailussa maailmanennätyksellä 1791. Leskinen saavutti henkilökohtaisen pronssimitalin.[7]

AmpumahiihtoMuokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–6.2. Osrbliessa, Slovakiassa Ville Räikkönen sijoittui 20 kilometrillä seitsemänneksi sekä 10 kilometrillä ja takaa-ajossa kahdeksanneksi, Suomen miesten joukkue oli joukkuekilpailussa kuudes ja viestissä seitsemäs. Naiset sijoittuivat joukkuekilpailussa kuudenneksi ja viestissä kymmenenneksi. Naisten henkilökohtaisilla matkoilla paras suomalainen oli 7,5 kilometrillä 15:nneksi sijoittunut Annukka Mallat.[8]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.2.–2.3. Windischgarstenissa, Itävallassa Eija Salonen sijoittui 7,5 kilometrillä neljänneksi ja 15 kilometrillä kuudenneksi.[9]

AutourheiluMuokkaa

FreestylehiihtoMuokkaa

JalkapalloMuokkaa

JousiammuntaMuokkaa

  • Tauluammunnan hallimaailmanmestaruuskilpailuissa 18.–23.3. Istanbulissa, Turkissa Jari Lipponen sijoittui olympiajousella viidenneksi.[17]

JudoMuokkaa

JääkiekkoMuokkaa

JääpalloMuokkaa

KarateMuokkaa

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–3.5. Teneriffalla, Espanjassa Sari Laine saavutti pronssia alle 53-kiloisten sarjassa ja Olli Ortiz alle 65-kiloisissa.[27]

KeilailuMuokkaa

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 22.–28.6. Nottinghamissa, Englannissa Suomi saavutti kahdeksan mitalia. Miesten henkilökohtaisessa kilpailussa Lasse Lintilä sijoittui hopealle ja Jouni Helminen pronssille. Naisten henkilökohtaisessa kilpailussa Krista Ylönen saavutti hopeaa. Mika Koivuniemi oli miesten All Events -kilpailussa pronssilla. Miehet saivat lisäksi hopeaa pari-, trio- ja joukkuekilpailussa Lintilän kuuluttua jokaiseen mitalikokoonpanoon. Naisten parikilpailussa Suomi saavutti pronssia.[28]
  • Henkilökohtainen Euroopan-cup keilattiin 26.–28.9. Tampereella. Kai Virtanen voitti miesten mestaruuden, ja naisten kilpailussa Katriina Kukkula sijoittui toiseksi ja Jaana Strömberg kolmanneksi.[29]

KoripalloMuokkaa

KäsipalloMuokkaa

LentopalloMuokkaa

LumilautailuMuokkaa

MelontaMuokkaa

MoottoripyöräilyMuokkaa

NyrkkeilyMuokkaa

PainiMuokkaa

PainonnostoMuokkaa

PesäpalloMuokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajitMuokkaa

PurjehdusMuokkaa

PyöräilyMuokkaa

  • Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–21.9. Château-d'Œx'ssa, Sveitsissä Katja Repo saavutti alamäkiajossa pronssia. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaispyöräilijän saavuttama yleisen sarjan MM-mitali.[57]
  • Maastopyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.8. Métabief'ssä, Ranskassa Katja Repo sijoittui alamäkiajossa seitsemänneksi.[58]
  • Maantiepyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.9. Villachissa, Itävallassa Pia Sundstedt sijoittui maantieajossa seitsemänneksi.[59]

RatsastusMuokkaa

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–17.8. Verdenissä, Saksassa Kyra Kyrklund sijoittui Flyinge Amiral -ratsullaan kouluratsastuksessa yhdeksänneksi.[60]

RaviurheiluMuokkaa

SalibandyMuokkaa

SoutuMuokkaa

SquashMuokkaa

  • Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–15.11. Malesiassa Suomi sijoittui joukkuekilpailussa seitsemänneksi.[66]
  • Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–26.4. Odensessa, Tanskassa Suomen miesjoukkue saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Ranskan 3–1. Joukkueeseen kuuluivat Juha Raumolin, Mika Monto, Ville Sistonen, Janne Kyttänen ja Timo Tuominen. Suomen naisjoukkue sijoittui kuudenneksi.[67]
  • Nuorten Euroopan-mestaruuskilpailut pelattiin maaliskuussa Vantaalla. Olli Tuominen voitti loppuottelussa englantilaisen Adam Stevensonin 3–1.[68]

SuunnistusMuokkaa

TanssiurheiluMuokkaa

  • Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 13.9. Hallessa, Saksassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisena MM-mitaliparina.[72]
  • Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.10. Pariisissa, Ranskassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat kultaa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisparina.[73]
  • Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 28.5. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden.[74]

UintiMuokkaa

VoimanostoMuokkaa

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–21.6. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa hopealle ylsivät Anna-Liisa Prinkkala alle 44-kiloisten sarjassa ja Raija Koskinen alle 48-kiloisissa. Pronssia saivat Vuokko Viitasaari alle 48-kiloisten sarjassa ja Tarja Rantanen alle 90-kiloisissa.[76]
  • Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–16.11. Prahassa, Tšekissä Jarmo Laine sijoittui alle 75-kiloisten sarjassa neljänneksi.[77]
  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 27.–30.11. Fredrikstadissa, Norjassa Raija Koskinen voitti kultaa alle 48-kiloisten sarjassa. Vuokko Viitasaari saavutti hopeaa alle 44-kiloisissa ja Eeva Nikander pronssia alle 56-kiloisissa.[78]

VoimisteluMuokkaa

YleisurheiluMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 18. Kustannus-Notariaatti Oy, 1997. ISBN 952-5106-05-5.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 19. Kustannus-Notariaatti Oy, 1998. ISBN 952-5106-07-1.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Siukonen 1998, s. 21
  2. Siukonen 1998, s. 71, 73, 79
  3. Siukonen 1998, s. 227
  4. Siukonen 1998, s. 170–171, 230
  5. Siukonen 1998, s. 126, 231
  6. Siukonen 1998, s. 127, 231
  7. Siukonen 1998, s. 127, 231–232
  8. Siukonen 1998, s. 90–91, 93, 229
  9. Siukonen 1998, s. 229
  10. Siukonen 1998, s. 105, 109, 143–144, 175–176, 263
  11. Siukonen 1998, s. 101–102, 131, 141, 146, 165, 262–263
  12. Siukonen 1998, s. 93, 228
  13. Siukonen 1998, s. 148, 159, 240
  14. Siukonen 1998, s. 156, 169
  15. Siukonen 1998, s. 240
  16. Siukonen 1998, s. 241
  17. Siukonen 1998, s. 241–242
  18. Siukonen 1998, s. 243
  19. Siukonen 1998, s. 112, 142, 245
  20. Siukonen 1998, s. 93, 245–246
  21. Siukonen 1998, s. 108, 248
  22. Siukonen 1998, s. 183
  23. Siukonen 1998, s. 247
  24. Siukonen 1998, s. 249
  25. Siukonen 1998, s. 94, 250
  26. Siukonen 1998, s. 250–251
  27. Siukonen 1998, s. 113, 251
  28. Siukonen 1998, s. 253
  29. Siukonen 1998, s. 156, 254
  30. Siukonen 1998, s. 255–256
  31. Siukonen 1998, s. 256
  32. a b Siukonen 1998, s. 257
  33. Siukonen 1998, s. 148–149, 257–258
  34. Siukonen 1998, s. 258
  35. Siukonen 1998, s. 259
  36. Siukonen 1998, s. 87–88, 259
  37. Siukonen 1998, s. 141, 260
  38. a b Siukonen 1998, s. 264
  39. Siukonen 1998, s. 131, 140, 264–265
  40. Siukonen 1998, s. 163, 267–268
  41. Siukonen 1998, s. 149–150, 269
  42. Siukonen 1998, s. 117–119, 269
  43. Siukonen 1998, s. 270
  44. Siukonen 1998, s. 271
  45. Siukonen 1998, s. 271
  46. Siukonen 1998, s. 272–273
  47. Siukonen 1998, s. 273–274
  48. Siukonen 1998, s. 136, 272
  49. Siukonen 1998, s. 138, 272
  50. Siukonen 1997, s. 207–209
  51. Siukonen 1998, s. 234
  52. a b c Siukonen 1998, s. 234–235
  53. Siukonen 1998, s. 82, 235
  54. Siukonen 1998, s. 106, 275
  55. Siukonen 1998, s. 143, 275
  56. Siukonen 1998, s. 129, 276
  57. Siukonen 1998, s. 153, 277
  58. Siukonen 1998, s. 141, 278
  59. Siukonen 1998, s. 149, 278
  60. Siukonen 1998, s. 138, 279
  61. Siukonen 1998, s. 131, 280
  62. Siukonen 1998, s. 115, 281
  63. Siukonen 1998, s. 281–282
  64. Siukonen 1998, s. 282
  65. Siukonen 1998, s. 148, 282
  66. Siukonen 1998, s. 171, 284
  67. Siukonen 1998, s. 111, 284
  68. Siukonen 1998, s. 105
  69. Siukonen 1998, s. 136, 285
  70. Siukonen 1998, s. 157–158, 285
  71. Siukonen 1998, s. 124, 286
  72. Siukonen 1998, s. 150, 288
  73. Siukonen 1998, s. 165, 288
  74. Siukonen 1998, s. 119
  75. Siukonen 1998, s. 136, 138–140, 292–293
  76. Siukonen 1998, s. 124, 298
  77. Siukonen 1998, s. 298–299
  78. Siukonen 1998, s. 124, 299
  79. Siukonen 1998, s. 148, 301–302
  80. Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 856. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
  81. Siukonen 1998, s. 133, 66–70
  82. Siukonen 1998, s. 101, 303
  83. Siukonen 1998, s. 105, 303–304
  84. Siukonen 1998, s. 182, 304