Suomen urheilu 1997
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1997
Suomen urheilu 1997 käsittelee vuoden 1997 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija muokkaa
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Mika Myllylä | Hiihto |
| 2. | Jani Tanskanen | Voimistelu |
| 3. | Janne Ahonen | Mäkihyppy |
| 4. | Tommi Mäkinen | Autourheilu |
| 5. | Marko Yli-Hannuksela | Paini |
| 6. | Jari Litmanen | Jalkapallo |
| 7. | Janne Salmi | Suunnistus |
| 8. | Teemu Selänne | Jääkiekko |
| 9. | Eduard Hämäläinen | Yleisurheilu |
| 10. | Samppa Lajunen | Yhdistetty |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin voimanostaja Raija Koskinen ja vuoden valmentajaksi voimisteluvalmentaja Mika Holopainen.[1]
Yleiskilpailut muokkaa
- World Games järjestettiin 7.–17.8. Lahdessa. Viralliseen ohjelmaan kuului 24 urheilumuotoa. Kilpailuihin osallistui 1 570 urheilijaa 78 maasta. Suomi saavutti kymmenen hopeamitalia ja kahdeksan pronssia. Katsojia oli yhteensä 37 000.[2]
Alppihiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–16.2. Sestrieressä, Italiassa Sami Uotila sijoittui suurpujottelussa ja Janne Leskinen alppiyhdistetyssä 15:nneksi, Kalle Palander pujottelussa 16:nneksi sekä Tanja Poutiainen pujottelussa 17:nneksi.[3]
Ammunta muokkaa
- Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–16.11. Limassa, Perussa Jaana Pitkänen saavutti pronssia skeetissä ja Riitta-Mari Murtoniemi kaksoistrapissa.[4]
- Haulikko- ja riistamaalilajien Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.–29.6. Sipoossa. Krister Holmberg saavutti hopeaa villikarjuammunnassa sekä Raimo Kauppila ja Pia Julin kaksoistrapissa. Suomi voitti kultaa naisten skeetin joukkuekilpailussa.[5]
- Kivääri- ja pistoolilajien Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.6.–1.7. Tyrrin ampumaradalla Valkealassa. Seppo Mäkinen saavutti pronssia isopistoolilla.[6]
- 300 metrin kiväärilajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–6.7. Kööpenhaminassa, Tanskassa Kalle Leskinen, Jukka Salonen ja Tapio Säynevirta voittivat kultaa vapaakiväärin makuuammunnan joukkuekilpailussa maailmanennätyksellä 1791. Leskinen saavutti henkilökohtaisen pronssimitalin.[7]
Ampumahiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–6.2. Osrbliessa, Slovakiassa Ville Räikkönen sijoittui 20 kilometrillä seitsemänneksi sekä 10 kilometrillä ja takaa-ajossa kahdeksanneksi, Suomen miesten joukkue oli joukkuekilpailussa kuudes ja viestissä seitsemäs. Naiset sijoittuivat joukkuekilpailussa kuudenneksi ja viestissä kymmenenneksi. Naisten henkilökohtaisilla matkoilla paras suomalainen oli 7,5 kilometrillä 15:nneksi sijoittunut Annukka Mallat.[8]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.2.–2.3. Windischgarstenissa, Itävallassa Eija Salonen sijoittui 7,5 kilometrillä neljänneksi ja 15 kilometrillä kuudenneksi.[9]
Autourheilu muokkaa
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Mitsubishilla ajanut Tommi Mäkinen voitti mestaruuden ja Ford-kuljettaja Juha Kankkunen sijoittui neljänneksi. Kauden aikana ajetuista 14 osakilpailusta Mäkinen voitti Portugalin rallin, Katalonian rallin, Argentiinan rallin ja Jyväskylän Suurajot, jonka Mäkinen voitti ensimmäisenä ajajana neljänä peräkkäisenä vuonna.[10]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen sijoittui viidenneksi ja Tyrrellillä ajanut Mika Salo 16:nneksi. Häkkinen voitti uransa ensimmäisen F1-osakilpailun 26.10. kauden päätöskisassa Euroopan Grand Prix'ssä Espanjan Jerezissä. Hän sijoittui kolmanneksi 9.3. Australian Grand Prix'ssä ja 27.7. Saksan Grand Prix'ssä. Hän ajoi kolmantena maaliin myös 24.8. Belgian Grand Prix'ssä mutta hänet hylättiin myöhemmin sääntöjenvastaisen polttoaineen vuoksi.[11]
Freestylehiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–9.2. Naganossa, Japanissa Antti Inberg sijoittui baletissa neljänneksi, Minna Karhu kumparelaskussa seitsemänneksi, Soili Puukko baletissa yhdeksänneksi ja Sami Mustonen kumparelaskussa kymmenenneksi.[12]
Jalkapallo muokkaa
- Miesten maajoukkue voitti huhti-elokuussa MM-karsintaotteluissaan kahdesti Azerbaidžanin ja pelasi Norjan kanssa vierasottelussa tasan mutta hävisi tälle kotikentällään. Lausannessa 6.9. lukemin 1–2 saavutettu vierasvoitto Sveitsistä säilytti Suomen mahdollisuudet selviytyä alkulohkosta jatkokarsintaan mutta 11.10. Helsingin olympiastadionilla pelatussa päätöskierroksen ottelussa Unkarin lisäajalla tekemä 1–1-tasoitusmaali pudotti Suomen jatkosta.[13]
- Jari Litmanen nousi amsterdamilaisseuransa Ajaxin kaikkien aikojen parhaaksi eurocupien maalintekijäksi tehtyään 22. maalinsa 30.9. UEFA-cupin ottelussa slovenialaista Mariboria vastaan. Hän teki sadannen maalinsa Ajaxin joukkueessa tehdessään hattutempun 9.11. Alankomaiden liigan ottelussa Sparta Rotterdamia vastaan.[14]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai Vaasan Palloseura ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Finnairin Palloilijat.[15]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai toinen helsinkiläisjoukkue Malmin Palloseura ja pronssille sijoittui pietarsaarelainen FC United.[16]
Jousiammunta muokkaa
- Tauluammunnan hallimaailmanmestaruuskilpailuissa 18.–23.3. Istanbulissa, Turkissa Jari Lipponen sijoittui olympiajousella viidenneksi.[17]
Judo muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–12.10. Pariisissa, Ranskassa Jorma Korhonen sijoittui viidenneksi alle 71-kiloisten sarjassa.[18]
Jääkiekko muokkaa
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 26.4.–14.5. Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Suomi sijoittui alkusarjan ja ylemmän loppusarjan jälkeen viidenneksi. Suomalaisista puolustaja Teppo Numminen valittiin kisojen tähdistöjoukkueeseen. Ruotsalaisen Curt Lindströmin pesti Suomen päävalmentajana päättyi näihin kisoihin ja tehtävään astui Hannu Aravirta.[19]
- Suomen miesten maajoukkue voitti epävirallisen Euroopan-mestaruuden, josta pelattiin yhteensä kolmessa turnauksessa kaudella 1996–1997. Mestaruus ratkesi 9.2. Tukholmassa, kun Suomi voitti Ruotsin turnauksen päätösottelussa Ruotsin 4–2.[20]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 31.3.–6.4. Kanadassa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Kiinan 3–0.[21]
- Jari Kurri teki 23.12. NHL-uransa 600. runkosarjamaalin. Hän ylsi tähän kaikkien aikojen seitsemäntenä pelaajana ja ensimmäisenä eurooppalaisena.[22]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Jokerit, hopeaa sai Turun Palloseura ja pronssille sijoittui Hämeenlinnan Pallokerho.[23]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti jyväskyläläinen JyP HT, hopeaa sai keravalainen Shakers ja pronssille sijoittui Kiekko-Espoo.[24]
Jääpallo muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–9.2. Ruotsissa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Kazakstanin 7–3.[25]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Botnia-69, joka voitti loppuottelussa Tornion Palloveikot 4–3. Pronssille sijoittui Warkauden Pallo -35.[26]
Karate muokkaa
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–3.5. Teneriffalla, Espanjassa Sari Laine saavutti pronssia alle 53-kiloisten sarjassa ja Olli Ortiz alle 65-kiloisissa.[27]
Keilailu muokkaa
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 22.–28.6. Nottinghamissa, Englannissa Suomi saavutti kahdeksan mitalia. Miesten henkilökohtaisessa kilpailussa Lasse Lintilä sijoittui hopealle ja Jouni Helminen pronssille. Naisten henkilökohtaisessa kilpailussa Krista Ylönen saavutti hopeaa. Mika Koivuniemi oli miesten All Events -kilpailussa pronssilla. Miehet saivat lisäksi hopeaa pari-, trio- ja joukkuekilpailussa Lintilän kuuluttua jokaiseen mitalikokoonpanoon. Naisten parikilpailussa Suomi saavutti pronssia.[28]
- Henkilökohtainen Euroopan-cup keilattiin 26.–28.9. Tampereella. Kai Virtanen voitti miesten mestaruuden, ja naisten kilpailussa Katriina Kukkula sijoittui toiseksi ja Jaana Strömberg kolmanneksi.[29]
Koripallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Torpan Pojat, hopeaa sai Kouvolan Kouvot ja pronssille sijoittui espoolainen Tapiolan Honka.[30]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Forssan Alku, hopeaa sai espoolainen Tapiolan Honka ja pronssille sijoittui kotkalainen Peli-Karhut.[31]
Käsipallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti karjaalainen BK-46, hopeaa sai helsinkiläinen Dicken ja pronssille sijoittui Grankulla IFK.[32]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Sparta, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui kolmas helsinkiläisjoukkue Dicken.[32]
Lentopallo muokkaa
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–14.9. Alankomaissa Suomi päätyi sijoille 9–12 hävittyään kaikki viisi otteluaan.[33]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Raision Loimu, hopeaa sai kuopiolainen KuPS-Volley ja pronssille sijoittui Tampereen Isku-Volley.[34]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Oriveden Ponnistus, hopeaa sai Euran Raiku ja pronssille sijoittui Pieksämäen Pyrintö.[35]
Lumilautailu muokkaa
- FIS:n maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.1. San Candidossa, Italiassa Markus Hurme saavutti hopeaa lumikourussa.[36]
Melonta muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–24.8. Dartmouthissa, Kanadassa Kimmo Latvamäki sijoittui neljänneksi ja Anne Rikala kuudenneksi kajakkiyksiköiden 200 metrillä.[37]
Moottoripyöräily muokkaa
- Jääspeedwayn maailmanmestaruuskilpailussa Jari Ahlbom saavutti pronssia.[38]
- Enduron maailmanmestaruussarjassa Kari Tiainen voitti kultaa nelitahtisten yli 500-kuutioisten luokassa. Mika Ahola saavutti hopeaa 125-kuutioisissa ja Petteri Silván pronssia yli 175-kuutioisissa. Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailussa Suomi saavutti hopeaa.[39]
- Trialissa Tommi Ahvala sijoittui hallitrialin maailmanmestaruussarjassa neljänneksi ja ulkoratojen maailmanmestaruussarjassa kahdeksanneksi.[38]
Nyrkkeily muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.–26.10. Budapestissa, Unkarissa Amin Asikainen ylsi puolivälieriin ja päätyi sijoille 5–8 alle 67-kiloisten sarjassa.[40]
Paini muokkaa
- Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–13.9. Wrocławissa, Puolassa Marko Yli-Hannuksela voitti kultaa alle 76-kiloisten sarjassa. Juha Ahokas sijoittui alle 130-kiloisissa seitsemänneksi ja Tero Katajisto alle 54-kiloisissa kymmenenneksi.[41]
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 22.–25.5. Kouvolassa. Marko Asell saavutti hopeaa alle 76-kiloisten sarjassa ja Juha Ahokas alle 130-kiloisissa. Marko Yli-Hannuksela sijoittui neljänneksi alle 69-kiloisten sarjassa.[42]
Painonnosto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–14.12. Chiang Maissa, Thaimaassa Karoliina Lundahl sijoittui kuudenneksi alle 83-kiloisten sarjassa.[43]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.–25.5. Rijekassa, Kroatiassa Jyrki Welling sijoittui kahdeksanneksi alle 59-kiloisten sarjassa.[44]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.–29.6. Sevillassa, Espanjassa Katarina Sederholm saavutti pronssia yli 83-kiloisten sarjassa ja Pirjo Yli-Soini sijoittui seitsemänneksi alle 64-kiloisten sarjassa.[44]
Pesäpallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Sotkamon Jymy, hopeaa sai Kiteen Pallo -90 ja pronssille sijoittui Seinäjoen Maila-Jussit.[45]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Jyväskylän Kiri, hopeaa sai Lapuan Virkiä ja pronssille sijoittui Oulun Lippo.[46]
- Naisten Itä–Länsi-ottelun 16.8. Hyvinkäällä voitti Itä jaksoin 2–0 (1–0, 4–3).[47]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 17.8. Hyvinkäällä voitti Itä jaksoin 2–0 (5–2, 11–6).[48]
Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 20.2.–2.3. Trondheimissa, Norjassa Suomi oli mitalitilastossa kolmas kolmella kulta-, kolmella hopea- ja kahdella pronssimitalilla. Mäkihyppääjä Janne Ahonen voitti kultaa normaalimäessä sekä Ari-Pekka Nikkolan, Jani Soinisen ja Mika Laitisen kanssa joukkuemäessä. Suurmäessä Nikkola sijoittui neljänneksi, Soininen seitsemänneksi ja Ahonen kahdeksanneksi. Maastohiihtäjä Mika Myllylä voitti kultaa perinteisen tyylin 50 kilometrillä sekä saavutti hopeaa takaa-ajossa ja pronssia perinteisen tyylin 10 kilometrillä. Viestissä Myllylä saavutti Harri Kirvesniemen, Jari Räsäsen ja Jari Isometsän kanssa hopeaa. Takaa-ajossa Isometsä sijoittui kuudenneksi, 10 kilometrillä Kirvesniemi kahdeksanneksi ja vapaan hiihtotavan 30 kilometrillä Myllylä kymmenenneksi. Riikka Sirviö, Tuulikki Pyykkönen, Kati Pulkkinen ja Satu Salonen saavuttivat naisten viestissä pronssia. Sirviö sijoittui perinteisen hiihtotavan 5 kilometrillä kymmenenneksi. Yhdistetyn joukkuekilpailussa Jari Mantila, Tapio Nurmela, Samppa Lajunen ja Hannu Manninen saavuttivat hopeaa. Yhdistetyn henkilökohtaisessa kilpailussa Manninen sijoittui kuudenneksi.[49][50]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1996–1997 Mika Myllylä sijoittui yhteispisteissä toiseksi ja Jari Isometsä kuudenneksi.[51]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1996–1997 Janne Ahonen sijoittui yhteispisteissä kahdeksanneksi ja Jani Soininen yhdeksänneksi.[51]
- Yhdistetyn maailmancupissa 1996–1997 Samppa Lajunen oli yhteispisteissä ykkönen, Jari Mantila sijoittui toiseksi ja Hannu Manninen oli viides.[51]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1996–1997 Ari-Pekka Nikkola sijoittui kokonaiskilpailussa kuudenneksi, Mika Laitinen seitsemänneksi ja Jani Soininen yhdeksänneksi.[52]
Purjehdus muokkaa
- 2.4 mR-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa maaliskuussa Dubaissa Marko Dahlberg voitti kultaa.[53]
- 470-luokan maailmanmestaruuskilpailuissa elokuussa Tel Avivissa, Israelissa Petri Leskinen ja Kristian Heinilä voittivat kultaa.[54]
- 470-luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Belgiassa Petri Leskinen ja Kristian Heinilä saavuttivat pronssia.[55]
Pyöräily muokkaa
- Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–21.9. Château-d'Œx'ssa, Sveitsissä Katja Repo saavutti alamäkiajossa pronssia. Tämä oli kaikkien aikojen ensimmäinen suomalaispyöräilijän saavuttama yleisen sarjan MM-mitali.[56]
- Maastopyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.8. Métabief'ssä, Ranskassa Katja Repo sijoittui alamäkiajossa seitsemänneksi.[57]
- Maantiepyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.9. Villachissa, Itävallassa Pia Sundstedt sijoittui maantieajossa seitsemänneksi.[58]
Ratsastus muokkaa
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–17.8. Verdenissä, Saksassa Kyra Kyrklund sijoittui Flyinge Amiral -ratsullaan kouluratsastuksessa yhdeksänneksi.[59]
Raviurheilu muokkaa
- Kuninkuusraveissa 26.–27.7. Ylivieskassa kuninkuuden voitti Kaarlo Ahokkaan ohjastama Viesker ja kuningatartittelin Rainer Björkrothin ohjastama Vintar.[60]
Salibandy muokkaa
- Naisten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 3.–10.5. Godbyssä ja Maarianhaminassa, Ahvenanmaalla. Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Ruotsille 2–4.[61]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Vantaa Floorball Team, hopeaa sai Viikingit ja pronssille sijoittui Espoon Oilers.[62]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Tapanilan Erä III, hopeaa sai joensuulainen Josba ja pronssille sijoittui jyväskyläläinen Happee.[63]
Soutu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–7.9. Aiguebelette-le-Lacissa, Ranskassa Heikki Haavikko sijoittui kevyessä yksikössä kahdeksanneksi.[64]
Squash muokkaa
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–15.11. Malesiassa Suomi sijoittui joukkuekilpailussa seitsemänneksi.[65]
- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.–26.4. Odensessa, Tanskassa Suomen miesjoukkue saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Ranskan 3–1. Joukkueeseen kuuluivat Juha Raumolin, Mika Monto, Ville Sistonen, Janne Kyttänen ja Timo Tuominen. Suomen naisjoukkue sijoittui kuudenneksi.[66]
- Nuorten Euroopan-mestaruuskilpailut pelattiin maaliskuussa Vantaalla. Olli Tuominen voitti loppuottelussa englantilaisen Adam Stevensonin 3–1.[67]
Suunnistus muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–16.8. Grimstadissa, Norjassa Janne Salmi ja Timo Karppinen ottivat pikamatkalla kaksoisvoiton. Viestissä, jossa Salmen ja Karppisen lisäksi suunnistivat Juha Peltola ja Mikael Boström, Suomen miehet saavuttivat hopeaa. Boström sijoittui pikamatkalla ja Salmi normaalimatkalla kuudenneksi. Suomen naisjoukkue sijoittui viestissä neljänneksi kuten myös Kirsi Tiira normaalimatkalla. Johanna Asklöf oli pikamatkalla ja Anniina Paronen normaalimatkalla kuudes.[68]
- Avoimissa Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa 2.–5.10. Fjerritslevissä, Tanskassa Suomi voitti kolme kultamitalia: Mikael Boström normaalimatkalla, Johanna Asklöf pikamatkalla sekä naisjoukkue Reeta-Mari Kolkkala, Anniina Paronen, Katja Honkala ja Johanna Asklöf viestissä. Lisäksi Asklöf sijoittui normaalimatkalla hopealle.[69]
- Jukolan viestissä 14.–15.6. Jyväskylässä Pargas IF oli miesten viestissä parhaana suomalaisjoukkueena toinen ja Angelniemen Ankkuri Venlojen viestissä neljäs.[70]
Tanssiurheilu muokkaa
- Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 13.9. Hallessa, Saksassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisena MM-mitaliparina.[71]
- Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.10. Pariisissa, Ranskassa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat kultaa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisparina.[72]
- Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 28.5. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden.[73]
Uinti muokkaa
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 16.–24.8. Sevillassa, Espanjassa Jani Sievinen saavutti pronssia 200 metrin sekauinnissa. Lisäksi hän sijoittui 100 metrin selkäuinnissa kuudenneksi ja 400 metrin sekauinnissa seitsemänneksi. Vesa Hanski oli 200 metrin perhosuinnissa viides sekä Marja Pärssinen 100 metrin perhosuinnissa ja Jukka Piekkanen kolmen metrin ponnahduslautahypyissä kahdeksas.[74]
Voimanosto muokkaa
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–21.6. Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa hopealle ylsivät Anna-Liisa Prinkkala alle 44-kiloisten sarjassa ja Raija Koskinen alle 48-kiloisissa. Pronssia saivat Vuokko Viitasaari alle 48-kiloisten sarjassa ja Tarja Rantanen alle 90-kiloisissa.[75]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–16.11. Prahassa, Tšekissä Jarmo Laine sijoittui alle 75-kiloisten sarjassa neljänneksi.[76]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 27.–30.11. Fredrikstadissa, Norjassa Raija Koskinen voitti kultaa alle 48-kiloisten sarjassa. Vuokko Viitasaari saavutti hopeaa alle 44-kiloisissa ja Eeva Nikander pronssia alle 56-kiloisissa.[77]
Voimistelu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 31.8.–7.9. Lausannessa, Sveitsissä Jani Tanskanen voitti rekillä kultaa. Suomen edellinen telinevoimistelun maailmanmestaruus oli vuodelta 1950. Mikko Kautto sijoittui rekillä 13:nneksi.[78][79]
Yleisurheilu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–10.8. Ateenassa, Kreikassa Suomen ainoan mitalin saavutti kymmenottelussa hopealle sijoittunut, Valko-Venäjää aiemmin edustanut Eduard Hämäläinen. Mikaela Ingberg sijoittui keihäänheitossa neljänneksi, Mika Halvari kuulantyönnössä viidenneksi, Aki Parviainen keihäänheitossa kahdeksanneksi, Valentin Kononen 50 kilometrin kävelyssä yhdeksänneksi ja Heli Rantanen keihäänheitossa kymmenenneksi.[80]
- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–9.3. Pariisissa, Ranskassa Mika Halvari sijoittui kuulantyönnössä kuudenneksi ja Arsi Harju samassa lajissa kahdeksanneksi.[81]
- Maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailuissa 23.3. Torinossa, Italiassa Annemari Sandell sijoittui 15:nneksi.[82]
- Maastojuoksun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.12. Lissabonissa, Portugalissa Annemari Sandell sijoittui neljänneksi.[83]
Lähteet muokkaa
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 18. Kustannus-Notariaatti Oy, 1997. ISBN 952-5106-05-5.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 19. Kustannus-Notariaatti Oy, 1998. ISBN 952-5106-07-1.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Siukonen 1998, s. 21
- ↑ Siukonen 1998, s. 71, 73, 79
- ↑ Siukonen 1998, s. 227
- ↑ Siukonen 1998, s. 170–171, 230
- ↑ Siukonen 1998, s. 126, 231
- ↑ Siukonen 1998, s. 127, 231
- ↑ Siukonen 1998, s. 127, 231–232
- ↑ Siukonen 1998, s. 90–91, 93, 229
- ↑ Siukonen 1998, s. 229
- ↑ Siukonen 1998, s. 105, 109, 143–144, 175–176, 263
- ↑ Siukonen 1998, s. 101–102, 131, 141, 146, 165, 262–263
- ↑ Siukonen 1998, s. 93, 228
- ↑ Siukonen 1998, s. 148, 159, 240
- ↑ Siukonen 1998, s. 156, 169
- ↑ Siukonen 1998, s. 240
- ↑ Siukonen 1998, s. 241
- ↑ Siukonen 1998, s. 241–242
- ↑ Siukonen 1998, s. 243
- ↑ Siukonen 1998, s. 112, 142, 245
- ↑ Siukonen 1998, s. 93, 245–246
- ↑ Siukonen 1998, s. 108, 248
- ↑ Siukonen 1998, s. 183
- ↑ Siukonen 1998, s. 247
- ↑ Siukonen 1998, s. 249
- ↑ Siukonen 1998, s. 94, 250
- ↑ Siukonen 1998, s. 250–251
- ↑ Siukonen 1998, s. 113, 251
- ↑ Siukonen 1998, s. 253
- ↑ Siukonen 1998, s. 156, 254
- ↑ Siukonen 1998, s. 255–256
- ↑ Siukonen 1998, s. 256
- ↑ a b Siukonen 1998, s. 257
- ↑ Siukonen 1998, s. 148–149, 257–258
- ↑ Siukonen 1998, s. 258
- ↑ Siukonen 1998, s. 259
- ↑ Siukonen 1998, s. 87–88, 259
- ↑ Siukonen 1998, s. 141, 260
- ↑ a b Siukonen 1998, s. 264
- ↑ Siukonen 1998, s. 131, 140, 264–265
- ↑ Siukonen 1998, s. 163, 267–268
- ↑ Siukonen 1998, s. 149–150, 269
- ↑ Siukonen 1998, s. 117–119, 269
- ↑ Siukonen 1998, s. 270
- ↑ a b Siukonen 1998, s. 271
- ↑ Siukonen 1998, s. 272–273
- ↑ Siukonen 1998, s. 273–274
- ↑ Siukonen 1998, s. 136, 272
- ↑ Siukonen 1998, s. 138, 272
- ↑ Siukonen 1997, s. 207–209
- ↑ Siukonen 1998, s. 234
- ↑ a b c Siukonen 1998, s. 234–235
- ↑ Siukonen 1998, s. 82, 235
- ↑ Siukonen 1998, s. 106, 275
- ↑ Siukonen 1998, s. 143, 275
- ↑ Siukonen 1998, s. 129, 276
- ↑ Siukonen 1998, s. 153, 277
- ↑ Siukonen 1998, s. 141, 278
- ↑ Siukonen 1998, s. 149, 278
- ↑ Siukonen 1998, s. 138, 279
- ↑ Siukonen 1998, s. 131, 280
- ↑ Siukonen 1998, s. 115, 281
- ↑ Siukonen 1998, s. 281–282
- ↑ Siukonen 1998, s. 282
- ↑ Siukonen 1998, s. 148, 282
- ↑ Siukonen 1998, s. 171, 284
- ↑ Siukonen 1998, s. 111, 284
- ↑ Siukonen 1998, s. 105
- ↑ Siukonen 1998, s. 136, 285
- ↑ Siukonen 1998, s. 157–158, 285
- ↑ Siukonen 1998, s. 124, 286
- ↑ Siukonen 1998, s. 150, 288
- ↑ Siukonen 1998, s. 165, 288
- ↑ Siukonen 1998, s. 119
- ↑ Siukonen 1998, s. 136, 138–140, 292–293
- ↑ Siukonen 1998, s. 124, 298
- ↑ Siukonen 1998, s. 298–299
- ↑ Siukonen 1998, s. 124, 299
- ↑ Siukonen 1998, s. 148, 301–302
- ↑ Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja, s. 856. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5.
- ↑ Siukonen 1998, s. 133, 66–70
- ↑ Siukonen 1998, s. 101, 303
- ↑ Siukonen 1998, s. 105, 303–304
- ↑ Siukonen 1998, s. 182, 304