Vaasan Palloseura

vaasalainen jalkapalloseura
Hakusana ”VPS” ohjaa tänne. VPS voi tarkoittaa myös virtuaalipalvelinta.

Vaasan Palloseura eli VPS on vuonna 1924 perustettu vaasalainen jalkapalloseura, joka pelaa Veikkausliigassa[4]. VPS pelaa kotiottelunsa Hietalahden jalkapallostadionilla ja seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. VPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdesti ja yltänyt hopealle viidesti ja pronssille kolmesti.

VPS
Koko nimi Vaasan Palloseura
Lempinimet Vepsu[1]
Perustettu 26. syyskuuta 1924
Kaupunki Vaasa
Kenttä Hietalahden jalkapallostadion
– kapasiteetti 5 900[2]
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Timo Harri
Päävalmentaja Jussi Nuorela[3]
Kapteeni Jesper Engström
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1945, 1948
Hopeaa Hopeaa 1932, 1941, 1949, 1997, 1998
Pronssia Pronssia 1938, 2013, 2023
Suomen Cup
Hopeaa Hopeaa 1972
Liigacup
Kultaa Kultaa 1999, 2000
Hopeaa Hopeaa 1997, 2014

Historia

muokkaa

Ensimmäiset vuosikymmenet

muokkaa

VPS perustettiin 26. syyskuuta 1924 Fischerin kahvilassa.[5] VPS osallistui jo ensimmäiselle SM-sarjakaudelle vuonna 1930. Seuran suuruuden aikaa oli 1940-luku, jolloin se voitti kaksi Suomen mestaruutta, vuosina 1945 ja 1948. Kauden 1977 jälkeen joukkue vajosi pitkiksi ajoiksi pääsarjan ulkopuolelle. Veikkausliigan käynnistyttyä vuonna 1990 VPS pelasi II-divisioonassa.[1]

Paluu pääsarjaan

muokkaa

Vaasan Palloseura nousi puolalaisen Boguslaw Hajdasin valmentamana ensin Ykköseen vuonna 1991 ja syksyllä 1994 Veikkausliigaan sijoituttuaan sarjassa toiseksi Helsingin Ponnistuksen jälkeen.[1]

Veikkausliiga-kaudelle 1995 VPS teki maltillisia hankintoja, joista merkittävimmäksi muodostui Jyrki Huhtamäen paluu kaksi kautta vieneen loukkaantumisen jälkeen. Joukkueelta ei odotettu paljon, mutta alkukausi oli silti pettymys, minkä vuoksi päävalmentaja Hajdas erotettiin kesäkuussa, kun VPS oli sarjassa viimeisenä. Tilalle nimettiin joukkueen puolalaislibero Tomasz Arceusz, jonka avuksi tuli vielä loppukaudesta Heikki Suhonen. Vahvan loppukauden myötä VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi, ja säilyi viimeisenä joukkueena suoraan sarjassa.[1]

Seuraavaksi päävalmentajaksi nimettiin Hannu Touru, joka toi edellisestä seurastaan MP:stä mukanaan maalivahti Jussi Jääskeläisen ja kärkipelaaja Juha Karvisen. Ykkösen KPV:stä saapuivat Juha Reini ja Tero Koskela sekä TPS:sta Kimmo Lipponen. Kaudella 1996 VPS pysyi juhannukseen asti sarjan viimeisenä, mutta nousi Karvisen maalien myötä mitalisarjan tuntumaan. Runkosarjan päätteeksi VPS kuitenkin hävisi sekä TPS:lle että RoPSille, minkä myötä joukkue joutui mitalisarjan sijaan putoamissarjaan. Siinä VPS sijoittui kuitenkin ensimmäiseksi.[1]

Vuodet Veikkausliigan kärkijoukkueena

muokkaa
 
VPS:n aiempi logo.

VPS:n nouseva suhdanne oli herättänyt Pohjanmaalla jalkapallobuumin. Hietalahden stadionin yleisömäärät olivat liigan parhaita, ja niiden avulla VPS:llä oli varaa uusiin pelaajahankintoihin. Kauden 1997 tulijoita olivat RoPSin Tomi Kinnunen, JJK:n Ville Priha sekä takavuosien maalikuningas Kimmo Tarkkio. Näiden hankintojen myötä VPS:n ennustettiin olevan jopa mitalijoukkue. VPS karkasikin HJK:n kanssa muilta haastajilta. Joukkueet kohtasivat Vaasassa 9. heinäkuuta, mutta ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin, minkä myötä HJK pysyi VPS:n edellä, ja asetelmat säilyivät loppuun asti. Hopeasija oli VPS:n ensimmäinen mitali sitten vuoden 1949.[1]

Menestystä oli tarkoitus jatkaa kaudella 1998. Maalivahti Jussi Jääskeläinen oli siirtynyt Boltoniin, mutta VPS sai siirrosta ison summan rahaa, ja merkittävimpiä hankintoja oli MyPasta saapunut Juuso Kangaskorpi. VPS aloitti kauden vahvasti, ja seitsemän ottelun voittoputki nosti vaasalaiset juhannuksen aikoihin sarjakärkeen. Piikkipaikka säilyi alkusyksyyn saakka, jolloin alkoivat seuran sisäiset ongelmat. Seurajohto myi Juha Reinin ja Toni Kinnusen kesken kauden Belgiaan, ja päävalmentaja Hannu Touru ilmoitti jättävänsä joukkueen kauden jälkeen. Yhdestätoista viimeisestä liigaottelustaan VPS voitti vain kaksi. Ohitse pääsivät FC Haka ja PK-35, joista jälkimmäisen VPS onnistui kuitenkin vielä ohittamaan, voittamalla päätöskierroksella mestaruuden jo varmistaneen FC Hakan maalein 1–0. Joukkue sijoittui siten toisen kerran peräkkäin hopealle.[1]

Kahden hopean jälkeen VPS:n tavoitteena oli Suomen mestaruus kaudella 1999. Uudeksi päävalmentajaksi Hannu Tourun tilalle tuli ruotsalainen Sören Cratz, joka toi mukanaan kolme ruotsalaista pelaajaa. Merkittävin suomalainen vahvistus oli Tommi Kautonen. Mitalitaistelun sijaan VPS valahti sarjan häntäpäähän, ja päävalmentaja Cratz joutui lähtemään kesäkuussa. Loppukauden valmentajana toimi Kimmo Lipponen. Runkosarjassa VPS sijoittui toiseksi viimeiseksi ja tilanne oli sama putoamissarjan jälkeen. Joukkue joutui liigakarsintaan, jossa se kuitenkin voitti helsinkiläisen Atlantiksen yhteismaalein 3–2, ja säilyi sarjassa.[1]

Valuminen häntäpäähän ja Ykköseen

muokkaa

Pettymykseen päättyneen kauden 1999 jälkeen VPS oli pakotettu säästökuurille, joka lopetti kolme vuotta jatkuneen ammattilaisuuspanostuksen. Kaudelle 2000 nuorentuneen joukkueen valmentajaksi tuli Jukka Ikäläinen. Uusia runkopelaajia olivat maalivahti Henri Sillanpää ja puolustaja Janne Hietanen. Kausi sujui sarjan tyvipäässä. Sijoitus oli lopulta kymmenes eli kolmanneksi viimeinen.[6]

Kauden 2001 läpimurtopelaajia olivat Henri Scheweleff ja Keijo Huusko. VPS viihtyi koko kauden keskikastissa ja sijoittui loppukirin ansiosta kuudenneksi. Kauden päätteeksi Jukka Ikäläinen luopui päävalmentajan paikastaan ja tilalle tuli Keijo Paananen, joka oli juuri nostanut FF Jaron Veikkausliigaan.[6]

Kaudeksi 2002 VPS menetti kaikkiaan neljä pelaajaa ulkomaille. Korvaaviin pelaajiin ei juurikaan ollut varaa, ja jo hyvissä ajoin selvisi, että VPS viettää loppukauden karsintasarjassa kolmen muun Veikkausliigan häntäpään joukkueen ja Ykkösen neljän kärkijoukkueen kanssa. Kahdeksasta joukkueesta kuudelle parhaalle oli tarjolla Veikkausliigan paikka, mutta sekin muodostui VPS:lle vaikeaksi. Päätösottelussa joukkueen oli pakko voittaa kotonaan FC Jazz, mutta 1–1-tasapelin myötä VPS putosi Ykköseen.[6]

Uusi tuleminen Veikkausliigaan

muokkaa

Paluu Veikkausliigaan onnistui kolmannella yrittämällä. Syksyllä 2005 Jari Pyykölän valmentama ryhmä sijoittui Ykkösessä FC Hongan jälkeen toiseksi ja voitti liigakarsinnassa RoPSin vierasmaalisäännön turvin. Nousijajoukkueen kaudella 2006 tärkein hankinta oli joukkueeseen palannut maalivahti Henri Sillanpää. Alkuvaikeukisen jälkeen VPS vakiinnutti paikkansa sarjan keskikastissa. Putoamisen uhka hellitti loppukesästä, ja lopullinen sijoitus oli yhdeksäs.[6]

Kausi 2007 alkoi kriisillä, kun ensimmäisestä kahdeksasta liigaottelusta ei kertynyt yhtäkään voittoa, ja kahden peräkkäisen murskatappion jälkeen päävalmentaja Jari Pyykölä erotettiin. Loppukauden valmentajaksi valittiin Janne Lindberg. Kurssi kääntyi sen verran, että VPS sijoittui lopulta kymmenenneksi.[6]

Uudeksi valmentajaksi kaudelle 2008 tuli naapuriseura VIFK:sta Tomi Kärkkäinen. Joukkuetta vaivasivat maalinteko-ongelmat, sillä se sai 26:ssa ottelussa tehdyksi vain 18 maalia. Puolustus toimi kuitenkin niin hyvin, ettei sarjasta putoaminen ollut missään vaiheessa uhka. Yhdestoista tila sivusi silti VPS:n seurahistorian heikointa sijoitusta.[6]

Kauden 2009 kuudella ensimmäisellä kierroksella VPS sai kerättyä vain yhden pisteen. Valmennustehtäviin tulivat Tomi Kärkkäisen tilalle Petri Vuorinen ja Juha Reini, joista jälkimmäinen toimi myös urheilutoimenjohtajana. Kaksikon johdolla joukkue nousi lopulta kahdeksanneksi.[6]

Tommi Pikkaraisen valmentama VPS lähti Veikkausliigan kaudelle 2010 putoajaehdokkaana, kun tärkeistä pelaajista Henri Sillanpää ja Jani Lyyski olivat lähteneet Ruotsiin. VPS kuitenkin vältti selvästi putoamisen sijoittuen kymmenenneksi.[7] Kausi 2019 sujui alavireisesti, ja joukkueen putoaminen Ykköseen varmistui jo toiseksi viimeisellä kierroksella.[8] Kaudet 2020 ja 2021 VPS pelasi Ykkösessä, mutta nousi kauden 2021 päätteeksi Ykkösen mestarina takaisin Veikkausliigaan Jukka Karjalaisen tilalle alkukaudesta tulleen Jussi Nuorelan valmentamana.[4]VPS sijoittui kaudella 2022 kahdeksanneksi. Vuonna 2023 VPS oli alkukaudesta sarjan häntäpäässä, mutta nousi loppukauden voittoputken ansiosta lopulta kolmanneksi.[9]

Värit ja logot

muokkaa

Heti Vaasan Palloseuraa perustettaessa päätettiin, että pelipaita olisi musta-valkoraitainen. Samalla tehtiin päätös myös joukkueen mustista housuista. Vuoden 1948 puolessa välissä kuitenkin VPS alkoi käyttää kokovalkoisia pelipaitoja. Perinteiset raitapaidat palasivat kuitenkin vuonna 1970. Tuolloin paikallisvastustaja VIFK oli paikallispelin alla mainostanut uusia peliasujaan, joten VPS:ssä tehtiin vaivihkaa omat ratkaisunsa ja VPS marssi kentälle raitapaidoissa. Vieraspeliasun väri seurassa on vaihdellut useaan otteeseen ennen nykyistä kokonaan keltaista asua. Esimerkiksi kaudella 1994 vierasasu oli vihreä. Vuosina 2006–2007 se oli puolestaan vaaleansininen. Kauden 2007 vierasottelun FC Interiä vastaan VPS joutui pelaamaan Interin punaisilla vieraspaidoilla, koska tuomarin mielestä VPS:n kakkosasu oli liian samankaltainen kuin Interillä.

Stadion

muokkaa
 
Hietalahden jalkapallostadion

Ensimmäiset toimintavuotensa VPS pelasi kotiottelunsa Hietalahden hiekkakentällä, jossa oli kuitenkin niukasti vapaata kaikkien muidenkin seurojen harjoitellessa siellä. Niinpä VPS rupesikin suunnittelemaan omaa kenttää. Seura vuokrasi kaupungilta tätä varten maa-aluetta. VPS:n uusi Vöyrinkaupungin Pallokenttä valmistuikin vuonna 1928. Istuinpaikkoja kentän katsomossa oli 400 hengelle. Se oli koko Pohjanmaan ensimmäinen nurmikenttä. Kaupunki uhkaili kuitenkin vähän väliä VPS:aa vuokrasopimuksen purkamisella ja lopullisesti Pallokenttä lakkautettiin sen mentyä sotien aikana huonoon kuntoon.

Nykyisin Vaasan Palloseuran kotikenttänä toimii ainoastaan jalkapallokäytössä oleva Hietalahden jalkapallostadion eli sponsorinimeltään Lemonsoft Stadion. Sen katsojakapasiteetti vuonna 2016 valmistuneen laajennuksen jälkeen on 5 900.[2]

Talvisin VPS harjoittelee Fennia Arenalla entisen Botnia-hallin sijaan.

Stadionilla on VIP-ravintola ja yhdeksän aitiota.

Kannattajat

muokkaa
 
Geezersien logo

VPS:n kannattajayhdistys VPS Fan Club Ry perustettiin vuonna 1998 ollen näin ensimmäisiä suomalaisia järjestäytyneitä jalkapallokannattajaryhmiä. Sen oli tarkoitus lisätä suomalaista katsomokulttuuria ja tuoda otteluihin tunnelmaa. VPS:n 2000-luvun alun vaikeina vuosina kannattajien ydinjoukko pysyi edelleen seuralle uskollisena ja samalla kannattajayhdistyksen nimi vaihdettiin Geezers Hietalahdeksi.[10] Geezerit tunnetaan asiantuntevina ja lojaaleina kannattajina. VPS:n virallinen kannustusbiisi on Lehtimäen Lehmipoikien kappale (1-2-3-4 VPS), joka on coverversio Tom Robinson Bandin kappaleesta "2-4-6-8 Motorway". Kuningas Pähkinä & Setä Tamu ovat tehneet Hietalahden ottelupäivästä kertovan VPS-aiheisen "Seuraa raitaa" -hittikappaleen, jota on toistettu mm. Spotifyssä yli miljoona kertaa. Kappale julkaistiin 8.7.2016 loppuunmyydyssä Elisa-stadionin avausottelussa VPS - FC Lahti. Mukana kappaleella laulaa myös Geezers Hietalahti.

Pelaajat ja valmentajat

muokkaa

Nykyinen joukkue

muokkaa

Tilanne 5. toukokuuta 2024.[11]

Nro Paikka Pelaaja
1 M   Teppo Marttinen
2 P   Josep Nuorela
4 P   Jesper Engström
5 P   Mikko Pitkänen
7 P   Alfie Cicale
9 H   Riku Jääskä
10 H   Gleofilo Vlijter
11 H   Mads Borchers
12 M   Lauri-Eemil Vetri
14 K   Peter Eletu
16 H   Teemu Hytönen
19 P   Martti Haukioja
20 P   Juho Hyvärinen
21 K   Prosper Ahiabu
Nro Paikka Pelaaja
23 P   Miika Niemi
24 M   Rasmus Leislahti
25 K   Samuel Lindeman
26 K   Antonio Almen
29 P   Pedro Justiniano
30 K   Joonas Vahtera
31 P   Deng Madut
33 K   Akoon Kuek
34 K   Antti-Ville Räisänen
36 P   Felix Friberg
44 K   Evgeniy Bashkirov
45 K   Luka Nuorela
77 H   Samu Alanko

Joukkueenjohto 2024

muokkaa
  • Päävalmentaja: Jussi Nuorela
  • Apuvalmentaja: Henri Sillanpää
  • Joukkueenjohtaja: Jouko Jokinen
  • Maalivahtivalmentaja: Vesa Kumpula
  • Fysiikkavalmentaja: Kari Salmi
  • Huoltaja: Timo Jääskä
  • Huoltaja: Sami Jokinen
  • Urheilutoimenjohtaja: Petri Vuorinen

Entiset päävalmentajat

muokkaa

Alla on listattu vain varsinaiset valmentajat. Vuosina 1924–1944 joukkueen kapteeni kuului johtokuntaan ja vastasi harjoitusten johtamisesta. Vuodesta 2021 lähtien VPS:n päävalmentaja on ollut Jussi Nuorela

1945–1946   Nuutti Lintamo
1945–1948   Heikki Kultti
1948–1949   Geza Toldi
1950   Tauno Koistinen
1951   Jussi Sillanpää
1952–1953   Tauno Koistinen
1954–1958   Martti Häyhä
1959   Ole Stolpe
1960–1962   Erkki Riihimäki
1963   Niilo Kinnunen
1964–1968   Jussi Sillanpää
1969–1970   Jovan Jeftic
1970–1972   Kari Dahlsten
1973   Raimo Hudd
1974–1977   Eero Tuhkanen
 
1978   Pekka Mäkelä
1979   Erkki Myllyaho
1980–1982   Esa Virta
1983   Raimo Hudd
1984   Jarmo Meltoranta
1985–1987   Jerzy Wojtowicz
1988–1989   Jarmo Meltoranta
1989–1990   Markku Myötänen
1991–1992   Boguslaw Hajdas
1993   Jerzy Wojtowicz
1993–1995   Boguslaw Hajdas
1995   Tomasz Arceusz
1995   Heikki Suhonen
1996–1998   Hannu Touru
1999   Sören Cratz
 
1999   Kimmo Lipponen
2000–2001   Jukka Ikäläinen
2002   Keijo Paananen
2003–2004   Stephen Ward
2005–2007   Jari Pyykölä
2007   Mika Koivumäki
2007   Janne Lindberg
2008–2009   Tomi Kärkkäinen
2009   Petri Vuorinen
2010–2011   Tommi Pikkarainen
2011   Petri Vuorinen
2012–2015   Olli Huttunen
2015–2019   Petri Vuorinen
2019–2020   Christian Sund
2021   Jukka Karjalainen

Saavutukset

muokkaa

Saavutukset

muokkaa
  • Suomen mestaruus: 2 (1945, 1948)
  • SM-hopea: 5 (1932, 1941, 1949, 1997, 1998)
  • SM-pronssi: 3 (1938, 2013, 2023)
  • Suomen Cup, hopea: 1 (1972)
  • Liigacup: 2 (1999, 2000)
  • Liigacup, hopea: 2 (1997, 2014)

Eurocup-ottelut

muokkaa
Kausi Kilpailu Kierros Vastustaja 1. ottelu 2. ottelu Yhteismaalit
1998–1999 UEFA Cup 1Q   Havnar B Tórshavn 0–2 4–0 4–2
2Q   Grazer AK 0–0 0–3 0–3
1999–2000 UEFA Cup Q   St. Johnstone FC Perth 1–1 0–2 1–3
2014–2015 UEFA Europa League 1Q   IF Brommapojkarna 2–1 0–2 2–3
2015–2016 UEFA Europa League 1Q   AIK Fotboll 2–2 0–4 2–6
2017–2018 UEFA Europa League 1Q   NK Olimpija Ljubljana (2005) 1–0 1–0 2–0
2Q   Brøndby IF 0–2 2–1 2–3
2024–2025 UEFA Conference League 1Q   FK Žalgiris 1–2 1–0 1–3

Tilastot

muokkaa

Sarjasijoitukset

muokkaa
VPS:n sijoitukset
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1930 5. 4. 2. 7. 1. 5. 7. 1. 3. 6.
1940 3/4. 2. 3/4. 6. 3. 1. 3. 3. 6. 1. 2.
1950 5. 8. 6. 9. 1. 5. 6. 7. 9. 5.
1960 4. 1. 10. 2. 1. 9. 9. 9. 12. 4.
1970 1. 10. 11. 3. 2. 7. 7. 12. 11. 7.
1980 11. 1. 3. 3. 5. 5. 2. 4. 9. 5.
1990 4. 1. 5. 8. 2. 10. 7. 2. 2. 11.
2000 10. 6. 11. 5. 6. 2. 9. 10. 11. 8.
2010 10. 9. 8. 3. 4. 10. 4. 8. 6. 12.
2020 6. 1. 8. 3.
  • Pääsarjatason sijoitukset vahvennuttuna
    Mestaruudet kultaisella
    SM-hopeat harmaalla
    SM-pronssit ruskealla
  • Toiseksi korkeimman tason sijoitukset mustalla
  • Kolmanneksi korkeimman tason sijoitukset punaisella
  • Neljänneksi korkeimman tason sijoitukset sinisellä


  • Vuosina 1940 ja 1942 pelattiin sodan vuoksi cup-kilpailu. VPS selvisi kumpanakin vuonna välieriin
  • Kaudet 1940–1941 ja 1943–1944 jatkuivat vuoden vaihteen yli ja siksi vuodelta 1943 ei ole sijoitusta
  • Useat sijoitukset ovat lohkosijoituksia varsinkin alasarjoissa. Esimerkiksi vuonna 1945 VPS ei voittanut SM-pronssia, vaan oli oman lohkonsa kolmas
  • Vuosina 1945–1947 pelattiin cup-kilpailu Suomen mestaruudesta ja vuonna 1948 pelattiin taas kunnon sarja. Näiden lisäksi joka vuosi pelattiin Suomen Palloliiton oma Mestaruussarja, jonka sijoitukset taulukossa lukevat. Lisäksi taulukkoon on merkattu VPS:n vuoden 1945 cup-kilpailusta hankkima Suomen mestaruus ja vuoden 1948 virallisen Mestaruussarjan voitto.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 9.3.2016.
  2. a b Hietalahden Stadion StadiumDB.com. Viitattu 29.10.2015. (englanniksi)
  3. Jussi Nuorela Vaasan Palloseuran päävalmentajaksi 18.6.2021. Vaasan Palloseura. Arkistoitu 18.1.2022. Viitattu 27.1.2022.
  4. a b VPS nousi Veikkausliigaan – surkea kauden alku kääntyi vakuuttavaksi Ykkösen mestaruudeksi Yle Urheilu. 16.10.2021. Viitattu 27.1.2022.
  5. Vesanto, Raimo (toim.): Vaasan Palloseura 1924–1974, s. 9. Määritä julkaisija!
  6. a b c d e f g Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) (sivu 2) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 19.2.2017.
  7. Veikkausliigan verkkonäyttely: Vaasan Palloseura (VPS) (sivu 3) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 6.3.2017.
  8. VPS:n katastrofikausi sai surullisen huipennuksensa – Vaasassa pelataan ensi kaudella Ykköstä yle.fi. Viitattu 6.10.2019.
  9. YLE: VPS juhli railakkaasti pronssia SJK:n kotikentällä – uransa päättävä Sebastian Strandvall: ”Tämä on ollut ainutlaatuinen joukkue”
  10. Info (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Joukkue 2024 VPS.

Aiheesta muualla

muokkaa