Bolton Wanderers FC

Bolton Wanderers
Koko nimi	Bolton Wanderers Football Club
Lempinimet	Trotters, The Whites, The Wanderers
Perustettu	1874, nimellä Christ Church FC
Kaupunki	Bolton, Englanti
Kenttä	University of Bolton Stadium
– kapasiteetti	28 723
Sarja	Ykkösliiga
Puheenjohtaja	Sharon Brittan
Päävalmentaja	Ian Evatt
}} Kotipeliasu	}} Vieraspeliasu
	Infobox OKNimi-testi OK

Bolton Wanderers Football Club on englantilainen jalkapalloseura Boltonin kaupungista. Se pelaa kaudella 2022–2023 Englannin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa.

Historia

Seura perustettiin vuonna 1874 nimellä Christ Church Football Club, joka oli yksi alkuperäisestä kahdestatoista Football Leaguen perustajajäsenestä.

Bolton Wanderers ylsi vuonna 1894 FA Cupin loppuotteluun, mutta hävisi sen lukemin 1–4 Notts Countylle. Bolton putosi 1. divisioonasta kauden 1898–1899 päätteeksi, kun se jäi sarjan toiseksi viimeiseksi 25 pisteellä. Sarjajumbo Sheffield Wednesday jäi pisteen Boltonin pistemäärästä. Bolton nousi seuraavalla kaudella takaisin 1. divisioonaan. Kaudella 1902–1903 Bolton jäi ylivoimaisesti sarjan viimeiseksi. Se sai vain 19 pistettä, kun toiseksi viimeiseksi sijoittunut Grimsby Town saavutti 25 sarjapistettä. Vuonna 1904 Bolton pääsi jälleen FA Cupin loppuotteluun, jonka se hävisi Manchester Citylle maalein 0–1. Seuraavana vuonna Bolton nousi jälleen 1. divisioonaan, mutta putosi 2. divisioonaan kauden 1907–1908 päätteeksi. Bolton sai sarjassa 33 pistettä ja jäi toiseksi viimeiseksi. Joukkue oli seuraavat vuodet hissiliikkeessä 1. ja 2. divisioonien välillä. Se nousi heti seuraavalla kaudella takaisin 1. divisioonaan, mutta putosi kaudella 1909–1910 ja nousi lopulta kauden 1910–1911 päätteeksi takaisin 1. divisioonaan.^[2]

Joukkue ei ole saavuttanut erityistä menestystä sitten vuoden 1958, jolloin se voitti FA Cupin loppuottelussa Manchester Unitedin Nat Lofthousen kahdella maalilla Wembleyllä yli 100 000 katsojan edessä. Bolton on voittanut Cupin myös vuosina 1923, 1926 ja 1929.

Vuonna 1997 seura siirtyi uudelle Reebok Stadiumille pelattuaan 102 vuotta perinteikkäällä Burnden Parkilla.

Boltonin kotistadioni

2010-luku

Bolton Wanderers nappasi Liigacupin kakkossijan vuonna 2004 ja kaksi UEFA Cup-paikkaa kausiksi 2005–06 ja 2007–08 sijoittumalla kahdeksan parhaan joukkoon Valioliigassa. Joukkue ehti jo vakiinnuttaa itsensä yhdeksi varteenotettavista eurokandidaateista, kun manageri Sam Allardyce jätti työnsä Boltonissa, ja hänen vuodesta 1999 vuoteen 2007 rakentamansa menestys katosi kuin tuhka tuuleen. Yhtä aikaa toppari Tal Ben Haim lähti Chelsea FC:iin, mikä teki liian suuren aukon puolustuslinjaan.

Allardycen lähdön jälkeen joukkue romahti putoamistaisteluun, minkä seurauksena vuonna 2008 tärkeä keskikentän kolmikko Ivan Campo-Gary Speed-Kevin Nolan sekä hyökkäyspään Nicolas Anelka ja El Hadji Diouf vaihtoivat maisemaa. Toisaalta tilalle hankittiin tukku päteviä vahvistuksia mm. Englannin U21-, Puolan, Ruotsin ja Nigerian maajoukkueista. Vahvistusten myötä Wanderers yrittää siirtyä 2010-luvulle valioliigaseurana.

Koko 2000-luvun ensimmäisten vuosien ajan Boltonissa pelanneet pelaajat ovat olleet maalivahti Jussi Jääskeläinen, jamaikalainen vasen puolustaja/hyökkääjä Ricardo Gardner sekä oikea puolustaja Nicky Hunt.

Saavutuksia

FA Cupin voitto: 1922–1923, 1925–1926, 1928–1929, 1957–1958
Toiseksi korkeimman sarjatason (vanha 2. div. / uusi 1. div.) mestaruus: 1908–1909, 1977–1978, 1996–1997
3. divisioonan mestaruus: 1972–1973
Charity Shield: 1958

Managerit

1874–1885 Tom Rawthorne, sihteeri
1885–1886 J.J. Bentley, sihteeri
1886–1887 William Struthers, sihteeri
1887 Fitzroy Norris, sihteeri
1887–1895 J.J. Bentley, sihteeri
1895–1895 Harry Downs, sihteeri
1896–1898 Frank Brettell, sihteeri
1898–1910 John Somerville
1910–1915 Will Settle
1915–1919 Tom Mather
1919–1944 Charles Foweraker
1944–1950 Walter Rowley
1951–1968 Bill Ridding
1968–1970 Nat Lofthouse
1970–1970 Jimmy McIlroy
1971–1971 Jimmy Meadows
1971–1971 Nat Lofthouse
1971–1974 Jimmy Armfield
1974–1980 Ian Greaves
1980–1981 Stan Anderson
1981–1982 George Mulhall
1982–1985 John McGovern
1985–1985 Charlie Wright
1985–1992 Phil Neal
1992–1995 Bruce Rioch
1995–1996 Roy McFarland ja Colin Todd
1996–1999 Colin Todd
1999–29.4.2007 Sam Allardyce
30.4.2007–17.10. 2007 Sammy Lee
18.10. 2007–25.10. 2007 Archie Knox
25.10. 2007–30.11. 2009 Gary Megson
8.1. 2010–9.10. 2012 Owen Coyle
23.10. 2012–3.10. 2014 Dougie Freedman
12.10. 2014–15.3. 2016 Neil Lennon
10.6. 2016–21.8. 2019 Phil Parkinson
31.8. 2019–30.6. 2020 Keith Hill
1.7. 2020– Ian Evatt

Lähteet

↑ Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.

Aiheesta muualla

[1] Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)

[2] Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.

[1]

[2]