Keskusvirasto

Suomen valtiohallinnon koko valtakunnan alueella toimiva viranomainen

Keskusvirasto oli Suomessa tiettyä valtionhallinnon haaraa hoitanut valtioneuvoston ja samalla jonkin sen ministeriön alainen koko valtakunnan alueella toiminut viranomainen.[1]

Keskusvirastot SuomessaMuokkaa

Keskusviraston päällikköä kutsuttiin pääjohtajaksi.[1] Useimmat keskusvirastot lakkautettiin 1990-luvun alkupuolella, ja valtion keskushallinto organisoitiin toisella tavalla.[2] Monet keskusvirastoista muutettiin tuolloin valtion liikelaitoksiksi, joista osa muutettiin edelleen osakeyhtiöiksi.

Luettelo keskusvirastoista perustamisjärjestyksessäMuokkaa

Nimi Perustettu Lakkautettu Aiemmat nimet Lakkauttaminen/seuraaja
Rakennushallitus 1811 1995 Intendentinkonttori 1811–1865
Yleisten rakennusten ylihallitus 1865–1936
korvattiin Valtion kiinteistölaitoksella ja Engel kiinteistöpalveluyhtymällä
Posti- ja telehallitus 1811 1990 Postitirehtöörin virasto 1811–1816
Postijohtokunta 1816–1881
Postihallitus 1881–1927
Posti- ja lennätinhallitus 1927–1981
muutettiin Posti- ja telelaitos -nimiseksi liikelaitokseksi
Lääkintöhallitus 1811 1991 Collegium Medicum 1811–1827
Lääkintölaitoksen ylihallitus 1827–1878
yhdistettiin Sosiaalihallituksen kanssa osaksi Sosiaali- ja terveyshallitusta
Tullihallitus 1812 2013 Päätullijohtokunta 1812–1885 korvattiin nykyisellä Suomen tullilla
Maanmittauslaitos 1812 Päämaanmittauskonttori 1812–1848
Maanmittauksen ylihallitus 1848–1850
Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus 1851–1863
Maanmittauksen ylihallitus 1863–1916
Maanmittaushallitus 1916–1994
toimii edelleen
Merenkulkulaitos 1812/1850 2009 luotsimajuri 1812–1816
luotsi-inspehtori 1816–1850
Luotsi- ja majakkalaitosten ylihallitus 1850–1917
Merenkulkuhallitus 1917–1998
korvattiin Liikennevirastolla ja Liikenteen turvallisuusvirastolla
Tielaitos 1816 2001 Koskenperkausjohtokunta 1816–1840
Tie- ja vesikulkulaitosten johtokunta 1840–1860
Tie- ja vesikulkulaitosten ylihallitus 1860–1887
Tie- ja vesirakennusten ylihallitus 1887–1925
Tie- ja vesirakennushallitus 1925–1964
Tie- ja vesirakennuslaitos 1964–1990
korvattiin Tiehallinnolla ja Tieliikelaitoksella
Kansallisarkisto 1817/1869 Senaatin arkistonhoitaja 1817–1869
Valtionarkisto 1869–1994
Arkistolaitos 1992/1994–2016
toimii edelleen
Vuorihallitus 1821 1884 Vuori-intendentinkonttori 1821–1831, 1833–1858 yhdistettiin Manufaktuurijohtokunnan kanssa osaksi Teollisuushallitusta
Valtiontalouden tarkastusvirasto 1824 Yleinen revisionioikus ja -konttori 1824–1923
Yleinen revisionilaitos 1923–1947
toimii edelleen
Painoasiain ylihallitus 1828 1919 Sensuuriylihallitus 1828–1865 lakkautettiin tarpeettomana
Manufaktuurijohtokunta 1835 1884 yhdistettiin Vuorihallituksen kanssa osaksi Teollisuushallitusta
Houruinhoidon johtokunta 1840 1878 yhdistettiin osaksi Lääkintöhallitusta
Kalastushallitus 1860/1918 1922 kalastuksentarkastaja 1860–1918 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin maatalousministeriöön
Rautatiehallitus 1862/1877 1990 Rautatiejohtokunta 1862–1863
Rautatiepäällikkö 1863–1877
muutettiin Valtion rautatiet -liikelaitokseksi
Metsähallitus 1863 1994 Metsänhoidon ylihallitus 1863–1908 muutettiin samannimiseksi liikelaitokseksi
Vankeinhoitohallitus 1867/1881 1922 vankilain tarkastaja 1867–1881 korvattiin oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla
Kouluhallitus 1869 1991 Koulutoimen ylihallitus 1869–1918 yhdistettiin Ammattikasvatushallituksen kanssa osaksi Opetushallitusta
Valtiokonttori 1875 toimii edelleen
Kauppa- ja teollisuushallitus 1884 1925 Teollisuushallitus 1884–1918 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin kauppa- ja teollisuusministeriöön
Museovirasto 1884 Arkeologinen toimisto 1884–1908
Arkeologinen toimikunta 1908–1911
Muinaistieteellinen toimikunta 1911–1972
toimii edelleen
Sosiaalihallitus (I) 1889/1917 1922 vaivaishoidon tarkastaja 1889–1917 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin sosiaaliministeriöön
Maataloushallitus 1892 1971 Maanviljelyshallitus 1892–1917 yhdistettiin Asutushallituksen kanssa osaksi Maatilahallitusta
Asutushallitus (I) 1915/1917 1937 asutustarkastaja 1915–1917 korvattiin maatalousministeriön asutusasiainosastolla
Elintarvehallitus 1917 1918 korvattiin senaatin elintarvetoimituskunnalla[3]
Lennätinhallitus 1918 1927 väliaikainen Lennätinhallitus 1918 yhdistettiin Postihallituksen kanssa osaksi Posti- ja Lennätinhallitusta
Vankeinhoitovirasto 1937 1950 korvattiin oikeusministeriön vankeinhoito-osastolla
Patentti- ja rekisterihallitus 1941 toimii edelleen
Asutushallitus (II) 1959 1971 yhdistettiin Maataloushallituksen kanssa osaksi Maatilahallitusta
Ammattikasvatushallitus 1965 1991 yhdistettiin Kouluhallituksen kanssa osaksi Opetushallitusta
Asuntohallitus 1966 1993 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin valtion asuntorahastolle ja muille viranomaisille
Sosiaalihallitus (II) 1968 1991 yhdistettiin Lääkintöhallituksen kanssa osaksi Sosiaali- ja terveyshallitusta
Verohallitus 1969 2010 lakkautettiin, toiminnot siirettiin Verohallinnon eri yksiköille
Vesi- ja ympäristöhallitus 1970 1995 Vesihallitus 1970–1986 korvattiin Suomen ympäristökeskuksella
Maatilahallitus 1971 1993 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin maa- ja metsätalousministeriöön
Ilmailuhallitus 1972 1991 muutettiin Ilmailulaitos-liikelaitokseksi
Työsuojeluhallitus 1973 1993 lakkautettiin, toiminnot siirrettiin työministeriöön ja työsuojelupiireille
Elinkeinohallitus 1973 1990 korvattiin Kuluttajavirastolla, Elintarvikevirastolla ja Kuluttajatutkimuskeskuksella
Sosiaali- ja terveyshallitus 1991 1992 korvattiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella
Opetushallitus 1991 toimii edelleen
Poliisihallitus 2010 toimii edelleen

Pääasiallinen lähde vuotta 1995 edeltäville tiedoille:[4][5][6]


Muita valtion virastoja ja keskushallintoyksiköitä perustamisjärjestyksessä (vuoteen 1995)Muokkaa

Valtiolla on myös muita virastoja, joita ei pidetä varsinaisina keskuvirastoina.

Pääasialliset lähteet:[9][5][6]

Luettelo virastoista ministeriöittäin vuonna 1987Muokkaa

Eri ministeriöiden alaiset virastot vuonna 1987 olivat seuraavat:[10]

Erillisiä laitoksia
Erillisiä laitoksia

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Facta – 10-osainen tietosanakirja. 3. painos. Osa 4 (Ism–Kiv). Helsinki: WSOY ja Tietosanakirja, 1974. ISBN 951-0-01484-2.
  2. Valtion virastot ja laitokset Suomi.fi. Viitattu 23.2.2012.
  3. Pieni tietosanakirja (1925), p. 757 Runeberg.org.
  4. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 305, 312, 314, 320, 666, 668, 677–680. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
  5. a b Yhtiöittämisen periaatteet valtiolla, s. 10 Valtiovarainministeriö 2018. Viitattu 21.2.2021.
  6. a b Seppo Tiihonen & Paula Tiihonen: Suomen hallintohistoria (2., korjattu painos), s. 279–287, 291. Valtion koulutuskeskus, Helsinki 1984.
  7. Kontrollverket för guld-, silver- och tennarbeten (ruotsiksi) Förvaltningshistorisk ordbok, Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 27.3.2021.
  8. Säädökset – Jalometallilakeja, -asetuksia ja päätöksiä Leimat.fi. Viitattu 27.3.2021.
  9. Suomen keskushallinnon historia 1809–1996, s. 314, 323, 666, 671–673, 679–680. Hallintohistoriakomitea/Edita, Helsinki 1996.
  10. Blomstedt, Yrjö et al. (toimituskunta): Suomen valtiokalenteri 1988. Helsinki: Helsingin yliopisto, 1988. ISSN 0355-2462.