Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos (lyhenne MML[3], ruots. Lantmäteriverket) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen[4], joka vastaa ensisijaisesti maanmittauksesta Suomessa. Maanmittauslaitos tuottaa tietoa, tutkimusta ja palvelua Maasta. Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimitusia, esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa kartta-aineistoja. Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja rekistereissään sekä huolehtii omistusoikeuksien rekisteröinneistä (lainhuudoista) ja kiinnityksistä.[4]
| Maanmittauslaitos Lantmäteriverket |
|
|---|---|
| MML | |
 |
|
 Maanmittauslaitoksen päätoimipaikka Pasilan virastokeskuksessa. |
|
| Perustettu | 1812 |
| Ministeriö | Maa- ja metsätalousministeriö |
| Sijainti |
Pasilan virastokeskus Opastinsilta 12 C Pasila, Helsinki |
| Valtio | Suomi |
| Pääjohtaja | Pasi Patrikainen |
| Työntekijöitä | 1 788 (2023)[1] |
| Vuosibudjetti | 48,2 milj. € (2023)[2] |
| Alaisvirastot | Paikkatietokeskus |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Historia
muokkaa
Maanmittauslaitoksen (vuoteen 1994 Maanmittaushallitus[5]) historia Suomessa ulottuu vuoteen 1633. Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen alku lasketaan vuodesta 1628, jolloin Kustaa Aadolf perusti laitoksen laatimaan täydellisen taloudellisen kartaston valtakunnasta. Ensimmäinen laitoksen johtaja oli Anders Bureus. Suomeen lähetetty ensimmäinen maanmittari oli Olof Gangius (1633). Virkakunnan kasvaessa Tukholmaan perustettiin vuonna 1683 maanmittauskonttori, josta käsin erityisvirkamies hoiti Suomen asioita.[6]
Efraim Otto Runeberg lähetettiin maanmittauskomission johtajaksi Suomeen vuonna 1750.[7] Per Johan Alfving oli 1777–1809 Suomen maanmittauskomission päällikkö, vuodesta 1782 ylitirehtöörin arvonimellä.[8]
Suomen erkaannuttua Ruotsista, Turkuun perustettiin vuonna 1821 päämaanmittauskonttori, joka myöhemmin siirtyi Helsinkiin.[6]
Venäjän keisari vahvisti Päämaanmittauskonttorin perustamisen 14.11.1812. Sen nimi oli vuosina 1848–1850 ja 1863–1916 Maanmittauksen ylihallitus ja 1851–1863 Maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallitus, koska metsähallinto luotiin aluksi maanmittauslaitoksen alaisuuteen. Nimi lyheni Maanmittaushallitukseksi vuonna 1916 ja lopulta nykyiseen muotoonsa 1993.[9]
Organisaatio
muokkaaMaanmittauslaitos tuottaa yritysten, yhteiskunnan ja yksityisten ihmisten tarpeisiin palveluita maastosta, ympäristöstä sekä kiinteistöistä. 1.1.2010 kiinteistöjen kirjaamisasiat eli lainhuudot, kiinnitykset ja erityiset oikeudet siirtyivät Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi.[10]
Vuoden 2015 alusta lähtien Maanmittauslaitoksen toimiala laajeni, kun paikkatietoalan huippututkimukseen keskittynyt Geodeettinen laitos (nykyinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus) sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tietopalveluja tuottavan Tiken tietotekniikan kehittämistehtävät (nykyinen Tietotekniikan palvelukeskus) yhdistettiin Maanmittauslaitokseen.[11]
Maanmittauslaitoksen organisaatio koostuu keskushallinnosta sekä neljästä toimintayksiköstä, jotka ovat Tuotanto, Tietotekniikan palvelukeskus, Paikkatietokeskus ja Yleishallinto. Maanmittauslaitoksen palvelut ovat kansalaisten saatavilla 35 palvelupisteessä eri puolilla Suomea.[4]
Tietotekniikan palvelukeskus tuottaa toimialasidonnaisia tietotekniikan palveluja Maanmittauslaitokselle, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastoille sekä muille julkisille tahoille. Se kehittää ja ylläpitää sovelluksia ja tietojärjestelmiä sekä niihin liittyviä infrapalveluja, kuten Maanmittauslaitoksen kiinteistötieto- ja maastotietojärjestelmiä.[4] Paikkatietokeskus toimii puolestaan Maanmittauslaitoksessa tutkimus- ja asiantuntijayksikkönä, jossa tehdään paikkatietoinfrastruktuureja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä huolehditaan Inspire-direktiivin toimeenpanosta.[12]
Laitoksen pääjohtajana on toiminut lokakuusta 2022 yhteiskuntatieteiden maisteri Pasi Patrikainen. [13]
Maanmittauslaitos voitti vuonna 2009 Suomen Laatukeskuksen järjestämän Laatupalkintokilpailun julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Sen vuoksi laitokselle myönnettiin myös ”EFQM Recognised for Excellence 5 stars” -tunnustus.[14]
Valtiokonttori valitsi Maanmittauslaitoksen valtion parhaaksi työyhteisöksi vuonna 2012. Palkinnon perusteena oli työhyvinvoinnin ja työsuojelun eteen tehdyn työn onnistunut integrointi kaikkeen toimintaan.[15]
Pääjohtajat
muokkaaTitteli vuoteen 1929 "ylitirehtööri", vuodesta 1929 "pääjohtaja"[16]
|
|
|
1. elokuuta 1999–29. helmikuuta 2000 pääjohtajana toimi Pauli Karvinen.[13]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Valtion talousarviomenot kirjanpitoyksiköittäin Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ a b c d Toimipisteiden osoitteet Maanmittauslaitos. Arkistoitu 14.10.2022. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Huhtamies,Mikko: Maan mitta. Maanmittauksen historia Suomessa 1633–2008, s. 471. Helsinki: Edita, 2008. ISBN 978-951-37-5305-4
- ↑ a b ”Maanmittauslaitos”, Otavan Iso Tietosanakirja 5, palsta 1121. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Runeberg, Efraim Otto, Tietosanakirja osa 8, palsta 285. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1916
- ↑ Alfving, Per, Tietosanakirja. Osa 11, palsta 38. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922
- ↑ Pääjohtajakunta, s. 178–179. SKS, Helsinki 2005.
- ↑ Kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät Maanmittauslaitokseen 2010 2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.6.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ Paikka, tieto ja tutkimus yhdistyvät 2015 2014. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 5.2.2015. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ Finnish Geospatial Research Institute FGI | www.fgi.fi. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ a b Tietoa Maanmittauslaitoksesta 2014. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 13.10.2022. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Laatupalkinto 2012. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 16.8.2011. Viitattu 9.3.2012.
- ↑ Maanmittauslaitos valittiin valtion parhaaksi työyhteisöksi | Maanmittauslaitos www.maanmittauslaitos.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.8.2015.
- ↑ Pääjohtajakunta, s. 179–180. SKS, Helsinki 2005.