Merentutkimuslaitos
Merentutkimuslaitos (MTL[1], ruots. Havsforskningsinstitutet) oli vuosina 1918−2008 Liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toiminut tutkimuslaitos, jonka tehtävänä oli tuottaa meritieteellistä tietoa päätöksenteon, kansalaisten ja merenkulun tarpeisiin. Sen tunnetuimpia palveluita olivat leväennusteet ja jääkartat.
Merentutkimuslaitoksen Aranda-tutkimusaluksista viimeinen valmistui vuonna 1989,[2] ja laitoksen lakkauttamisen yhteydessä se siirtyi Suomen ympäristökeskuksen hallintaan.
Merentutkimuslaitos perustettiin vuonna 1918, ja viimeinen toimipaikka oli Helsingin Kumpulassa Dynamicumissa, samassa rakennuksessa kuin Ilmatieteen laitos. Laitos lakkautettiin vuoden 2009 alusta lukien ja sen toiminnot jaettiin Suomen ympäristökeskukseen (SYKE) ja Ilmatieteen laitoksen (IL) kesken. Laitoksen fysikaalinen tutkimus aallokko- ja vedenkorkeuspalveluineen siirrettiin Ilmatieteen laitokseen ja biologinen tutkimus Suomen ympäristökeskuksen yhteyteen perustettuun Merikeskukseen.[3]
Laitos paitsi suoritti ja johti Suomea ympäröivien merien tutkimusta, myös edusti Suomea alan kansainvälisessä yhteistyössä. Sen osastot olivat fysiikan osasto, kemian osasto ja biologian osasto. Tutkimusalus Arandan lisäksi sillä oli kiinteitä rannikkoasemia.[2]
Lakkauttamiseen liittynyt keskustelu muokkaa
Merentutkimuslaitos lakkautettiin liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläisen sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ajamalla lainmuutoksella 956/2008. Tässä yhteydessä sekä Merentutkimuslaitoksen johto ja henkilökunta että joukko muita alan asiantuntijoita katsoivat, että lakkauttaminen vaarantaisi suomalaisen merentutkimuksen, kuten sitten kävikin[4] Oikeuskansleri arvosteli lainvalmistelua mm. siitä, että vaihtoehtoisia ratkaisuja ei valmistelussa esitetty ja siitä, ettei esitys anna riittävän kokonaisvaltaista informaatiota päätöksenteon pohjaksi.[5] Lakkauttaminen herätti epäilyksiä ja keskustelua myös eduskunnassa, joka kuitenkin hyväksyi lakkauttamisen äänin 86−67.[6][7][8]
Lakia perusteltiin mm. sillä, että merentutkimuksen resurssit kasvavat ja Arandan käyttö lisääntyy. Resurssit eivät ole lisääntyneet ja sektoritutkimuksen rahoitusuudistuksen seurauksena olemassa oleviin resursseihinkin on tulossa merkittäviä leikkauksia. Arandan käyttö rajattiin käytännössä 120:een päivään vuodessa. Lain hyväksymisen yhteydessä myös lakkautettiin IL:n johtokunta.[9]
Johtajat muokkaa
- Rolf Witting, johtajana 1918–1936
- Erik Palmén, johtajana 1939–1947
- Risto Jurva, johtajana 1947–1953
- Ilmo Hela, johtajana 1955–1975
- Aarno Voipio, johtajana 1975–1989
- Pentti Mälkki, johtajana 1990–2004
- Eeva-Liisa Poutanen, johtajana 2005−2008
Lähteet muokkaa
- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 25.5.2013.
- ↑ a b WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 160, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4
- ↑ Uudistus tuo Suomeen Merikeskuksen 10.12.2008. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö. Viitattu 14.12.2008.
- ↑ Ylijohtaja Eeva-Liisa Poutanen: Merentutkimuksen tulevaisuus vaarantuu Kaleva. 8.3.2008. Viitattu 26.1.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Merentutkimuslaitoksen henkilöstön kannanotto: Tehdäänkö ratkaisu Merentutkimuslaitoksesta oikean tiedon pohjalta? 22.5.2008. Merentutkimuslaitos. Viitattu 26.1.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kirjallinen kysymys 111/2008 vp 28.2.2008. Eduskunta. Viitattu 26.1.2009.
- ↑ Kirjallinen kysymys 604/2008 vp 2.9.2008. Eduskunta. Viitattu 26.1.2009.
- ↑ Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja PTK 80/2008 vp 24.9.2008. Eduskunta. Viitattu 26.1.2009.
- ↑ LVM127:00/2008 Valtioneuvoston asetus ilmatieteen laitokesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=14976&tVNo=1&sTyp=Selaus (Arkistoitu – Internet Archive)