Arkistolaitos
Arkistolaitos (AL) oli Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion viranomainen, jonka tehtävänä oli varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja käytettävyys. Tehtäviin kuului myös oman alan tutkimus- ja kehittämistoiminta. Arkistolaitos muodostui Kansallisarkistosta ja seitsemästä maakunta-arkistosta.[3]
Arkistolaitos |
|
---|---|
![]() Arkistolaitoksen tunnus. |
|
Perustettu | 1816 |
Tehtävä | Kansallisen kulttuuriperinnön ja julkisten asiakirjojen säilyttäminen |
Ministeriö | Opetus- ja kulttuuriministeriö |
Työntekijöitä | 240 (31.12.2016)[1] |
Pääjohtaja | Jussi Nuorteva[2] |
Arkistolaitoksen tehtävistä säädettiin arkistolaissa (831/1994) ja ne eriteltiin tarkemmin asetuksessa arkistolaitoksesta (832/1994).[2]
Arkistolaitoksen tehtävät koskivat erityisesti julkishallinnon asiakirjoja. Laitos ohjasi viranomaisten asiakirjahallinnon ja arkistotoimen hoitoa, huolehti arkistotoimen yleisestä kehittämisestä sekä määräsi, mitkä valtion- ja kunnallishallinnon asiakirjat tulee säilyttää pysyvästi. Arkistolaitoksella oli lakiin perustuva valtuutus antaa sitovia määräyksiä viranomaisille muun muassa asiakirjojen pysyvästä säilyttämisestä, arkistotiloista, asiakirjojen laadinnassa käytettävistä paperista ja kirjoitustarvikkeista sekä asiakirjojen rekisteröinnistä ja luetteloinnista.lähde?
Arkistolaitos otti vastaan ja säilytti valtion viranomaisten pysyvää säilytysarvoa omaavat asiakirjat. Tämän lisäksi arkistolaitos hankki ja säilytti yhteiskunnallisesti ja tutkimuksellisesti merkittäviä yksityisarkistoja. Säilyttämiensä asiakirjojen käytettävyydestä arkistolaitos huolehti siten, että asiakirjoja voi käyttää Kansallisarkiston tai maakunta-arkistojen tutkijasaleissa sekä osittain myös verkkosivujen kautta.lähde?
Vuonna 2017 laki Kansallisarkistosta (1145/2016)[4] ja laki arkistolain muuttamisesta (1146/2016) astuivat voimaan.[5] Arkistolaitos (Kansallisarkisto ja seitsemän maakunta-arkistoa) sulautui yhdeksi valtakunnalliseksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaiseksi Kansallisarkisto-nimiseksi viranomaiseksi. Edellä mainitut tehtävät kuuluvat nykyään Kansallisarkistolle.lähde?
LähteetMuokkaa
- ↑ Tilinpäätös 2016 Arkistolaitos. Viitattu 8.5.2017. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Arkistolaitos säilyttää asiakirjallista kulttuuriperintöä Arkistolaitos. Arkistoitu 8.2.2014. Viitattu 8.2.2014.
- ↑ Tieteen toimijoita ja organisaatioita opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 21.2.2014. Viitattu 8.2.2014.
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki Kansallisarkistosta 1145/2016 finlex.fi. Viitattu 19.7.2017.
- ↑ Säädökset alkuperäisinä: Laki arkistolain muuttamisesta 1146/2016 finlex.fi. Viitattu 19.7.2017.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kansallisarkiston kotisivut
- Kansallisarkiston blogi blogspot
- Kansallisarkisto Facebookissa
- Kansallisarkiston Digitaaliarkisto
- Kansallisarkiston Vakka-arkistotietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Kansallisarkisto:
Hämeenlinnan toimipaikka | Joensuun toimipaikka | Jyväskylän toimipaikka | Mikkelin toimipaikka | Oulun toimipaikka |
Saamelaisarkisto | Turun toimipaikka | Vaasan toimipaikka
Muita arkistoja:
Eduskunnan arkisto |
Folkkultursarkivet |
Journalistinen kuva-arkisto |
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin arkistot |
Kansallinen äänitearkisto |
Kansan Arkisto |
Keskustan ja Maaseudun Arkisto |
Kuvataiteen keskusarkisto |
Musiikkiarkisto |
Porvarillisen Työn Arkisto |
SKS:n arkisto (ent. Kansanrunousarkisto ja Kirjallisuusarkisto) |
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto |
Suomen Urheiluarkisto |
Svenska Centralarkivet |
Toimihenkilöarkisto |
Työväen Arkisto |
Urho Kekkosen arkisto |
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Entisiä arkistoja:
Ammattiyhdistysarkisto | Arkistolaitos | Itä-Karjalan sotasaalisarkisto | Kansallinen audiovisuaalinen arkisto | Laatokan puolustuksen perinnearkisto | Maakunta-arkistot | Sota-arkisto | Viipurin maakunta-arkisto