Suomen urheilu 1995
Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1995
Suomen urheilu 1995 käsittelee vuoden 1995 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija muokkaa
Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Jari Litmanen | Jalkapallo |
| 2. | Valentin Kononen | Kävely |
| 3. | Jani Sievinen | Uinti |
| 4. | Jääkiekkomaajoukkue | Jääkiekko |
| 5. | Mika Halvari | Yleisurheilu |
| 6. | Susanna Rahkamo ja Petri Kokko | Taitoluistelu |
| 7. | Saku Koivu | Jääkiekko |
| 8. | Mäkihypyn MM-kisajoukkue | Mäkihyppy |
| 9. | Jarmo Virtanen | Voimanosto |
| 10. | Mika Laitinen | Mäkihyppy |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin karateka Sari Laine ja vuoden valmentajaksi jääkiekkomaajoukkueen ruotsalainen valmentaja Curt Lindström.[2]
Ammunta muokkaa
- Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–20.6. Nikosiassa, Kyproksella Satu Mäkelä saavutti pronssia trapissa.[3]
- Haulikko- ja riistamaalilajien Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.–30.7. Hälvälän ampumaradalla Hollolassa. Krister Holmberg voitti kultaa villikarjuammunnan 40 laukauksen kilpailussa, Maarit Lepomäki skeetissä maailmanennätyksellä 119 ja Riitta-Mari Murtoniemi kaksoistrapissa.[4]
Ampumahiihto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–19.2. Anterselvassa, Italiassa Suomen naisten viestijoukkue sijoittui yhdeksänneksi ja miesten viestijoukkue kymmenenneksi. Mari Lampinen sijoittui naisten 7,5 kilometrillä 15:nneksi ja Harri Eloranta miesten 10 kilometrillä 16:nneksi.[5]
Autourheilu muokkaa
- Rallin maailmanmestaruussarjassa Mitsubishilla ajanut Tommi Mäkinen sijoittui viidenneksi. Kansainvälinen liitto FIA ilmoitti 3.11. mitätöivänsä Toyota-tallin suoritukset koko kaudelta sääntöjenvastaisen turboahtimen vuoksi, mikä vei tallissa ajaneen Juha Kankkusen mahdollisuudet taistella maailmanmestaruudesta.[6]
- Tommi Mäkinen voitti Jyväskylän Suurajot, jotka eivät tällä kertaa kuuluneet MM-sarjaan. Hassin erikoiskokeella Jämsässä nolla-autoa ajanut Bruno Thiry osui tiellä kävelleeseen katsojaan, mikä aiheutti katsojan kuoleman. Ralliin osallistui myös jääkiekkoilijana menestynyt Teemu Selänne.[7]
- Hannu Mikkola voitti 22.4.–22.5. ajetun, 16 000 kilometrin mittaisen Lontoo–Meksiko-rallin 25-vuotisjuhlakilpailun. Hän oli voittanut myös alkuperäisen kilpailun vuonna 1970.[8]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa McLarenilla ajanut Mika Häkkinen sijoittui seitsemänneksi ja Tyrrellillä ajanut Mika Salo 14:nneksi. Häkkinen sijoittui toiseksi 10.9. Italian Grand Prix'ssä ja 29.10. Japanin Grand Prix'ssä mutta ajoi kauden päättäneen Australian Grand Prix'n aika-ajoissa 10.11. ulos radalta ja loukkaantui hengenvaarallisesti.[9]
Jalkapallo muokkaa
- Miesten maajoukkue voitti maalis-kesäkuussa EM-karsintaotteluissaan San Marinon, Färsaaret ja Kreikan mutta hävisi elo-marraskuussa kahdesti Venäjälle ja kerran Skotlannille ja sijoittui lohkossaan neljänneksi. Kreikka-ottelussa 11.6. Helsingin olympiastadionilla Ari Hjelm teki uransa 20. maaottelumaalin, millä hän oli Suomen maajoukkueen maalintekijätilaston ykkönen. Tanskaa vastaan 31.5. pelatussa ottelussa Hjelm sai ensimmäisenä suomalaispelaajana täyteen 90 maaottelua.[10]
- Jari Litmanen oli amsterdamilaisseuransa Ajaxin mukana voittamassa Mestarien liigaa ensimmäisenä suomalaispelaajana. Hän teki cupissa kauden aikana kuusi maalia. Wienissä 24.5. pelatussa loppuottelussa Ajax voitti italialaisen Milanin 1–0. Mestarien liigan kaudella 1995–1996 Litmanen teki muun muassa hattutempun 27.9. vierasottelussa unkarilaista Ferencvárosia vastaan. Litmanen pelasi myös Tokiossa 28.11. Intercontinental Cupin loppuottelussa, jossa Ajax voitti brasilialaisen Grêmion rangaistuspotkukilpailun jälkeen.[11]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti valkeakoskelainen FC Haka, hopeaa sai anjalankoskelainen Myllykosken Pallo -47 ja pronssille sijoittui Helsingin Jalkapalloklubi.[12]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopeaa sai toinen helsinkiläisjoukkue FC Kontu ja pronssille sijoittui myöskin helsinkiläinen Malmin Palloseura.[13]
Jousiammunta muokkaa
- Tauluammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–6.8. Jakartassa, Indonesiassa Jari Lipponen sijoittui olympiajousella neljänneksi. Joukkuekilpailussa Suomen miehet sijoittuivat kahdeksanneksi.[14]
Jääkiekko muokkaa
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 23.4.–7.5. Tukholmassa ja Gävlessä, Ruotsissa Suomi voitti historiansa ensimmäisen maailmanmestaruuden. Alkulohkossaan Suomi sijoittui toiseksi ja voitti sitten puolivälierissä Juhani Tammisen valmentaman Ranskan 5–0, välierissä Tšekin 3–0 sekä loppuottelussa Ruotsin 4–1 Ville Peltosen tehtyä kolme maalia. Suomalaispelaajista tähdistökentälliseen valittiin puolustaja Timo Jutila sekä hyökkääjät Jere Lehtinen, Saku Koivu ja Ville Peltonen. Joukkueen päävalmentajana toimi ruotsalainen Curt Lindström. Maailmanmestaruutta juhlittiin 8.5. Helsingissä Kauppatorilla huipentuneessa kansanjuhlassa.[15]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 20.–25.3. Riiassa, Latviassa Suomi voitti kultaa. Viidessä ottelussaan joukkue teki 61 maalia ja päästi vain kaksi avausottelussaan Saksaa vastaan.[16]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Turun Palloseura, hopeaa sai helsinkiläinen Jokerit ja pronssille sijoittui Porin Ässät.[17]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti keravalainen Shakers, hopeaa sai Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui kuopiolainen Kalevan Pallo.[18]
Jääpallo muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 29.1.–5.2. Minneapolisissa, Yhdysvalloissa Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Ruotsille 4–8 ja voitettuaan pronssiottelussa Kazakstanin 3–2.[19]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti ennätyksellisesti 15. kerran Warkauden Pallo -35, joka voitti loppuottelussa Oulun Luistinseuran 9–2. Pronssille sijoittui helsinkiläinen Botnia-69.[20]
Karate muokkaa
- Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 5.–7.5. Helsingin jäähallissa. Sari Laine voitti kultaa avoimessa luokassa ja Taru Tuulijärvi yli 60-kiloisissa. Suomen kolmannen kultamitalin voitti naisten joukkue, johon Laineen ja Tuulijärven lisäksi kuului Marianne Tarva. Pronssille sijoittuivat Laine alle 53-kiloisten sarjassa, Harri Pakarinen alle 70-kiloisissa, Kim Waenerberg alle 80-kiloisissa sekä miesten joukkue.[21]
Keilailu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–16.7. Renossa, Yhdysvalloissa Jaana Puhakka voitti kultaa All Events -kilpailussa. Toisen kultamitalinsa Puhakka saavutti joukkuekilpailussa, jossa hänen lisäkseen keilasivat Pauliina Aalto, Anu Peltola, Leena Pulliainen ja Heta-Maija Allen. Parikilpailussa Puhakka ja Aalto saavuttivat hopeaa. Suomen miehet sijoittuivat joukkuekilpailussa neljänneksi ja Mika Koivuniemi oli All Events -kilpailussa seitsemäs.[22]
Koripallo muokkaa
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.6.–2.7. Ateenassa, Kreikassa Suomi hävisi kaikki kuusi otteluaan. Tasaisin oli lukemiin 79–81 päättynyt ottelu Turkkia vastaan.[23]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Kouvolan Kouvot, hopeaa sai Uudenkaupungin Korihait ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Torpan Pojat.[24]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Forssan Alku, hopeaa sai vantaalainen Pussihukat ja pronssille sijoittui Forssan Koripojat.[25]
Käsipallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti 14. kerran karjaalainen BK-46, hopeaa sai helsinkiläinen Dicken ja pronssille sijoittui Grankulla IFK.[26]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen Dicken, hopeaa sai Helsingin IFK ja pronssille sijoittui kolmas helsinkiläisjoukkue Sparta.[27]
Lentopallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti viidennen peräkkäisen kerran kuopiolainen KuPS-Volley, hopeaa sai Tampereen Isku-Volley ja pronssille sijoittui helsinkiläinen Poliisien Palloseura.[28]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Jyväskylän maalaiskunnan seura Palokan Pyry, hopeaa sai Joensuun Prihat ja pronssille sijoittui Vaasan Vasama.[29]
Melonta muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–20.8. Duisburgissa, Saksassa Mikko Kolehmainen sijoittui kajakkiyksiköiden 1 000 metrillä neljänneksi ja 500 metrillä viidenneksi.[30]
Moottoripyöräily muokkaa
- Enduron maailmanmestaruussarjassa Kari Tiainen voitti kultaa 500-kuutioisten luokassa ja Petteri Silván 125-kuutioisissa.[31]
- Trialissa Tommi Ahvala saavutti pronssia sekä hallitrialin että ulkoratojen maailmanmestaruussarjassa.[32]
Nopeuslasku muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailut käytiin 22.3. Kolarissa. Esa Määttä saavutti miesten kilpailussa pronssia ja Mari Keränen sijoittui naisten kilpailussa neljänneksi.[33]
Nyrkkeily muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–14.5. Berliinissä, Saksassa Joni Turunen saavutti pronssia alle 51-kiloisten sarjassa.[34]
Paini muokkaa
- Kreikkalais-roomalaisen painin maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–15.10. Prahassa, Tšekissä Juha Ahokas sijoittui neljänneksi alle 130-kiloisten sarjassa, Harri Koskela kuudenneksi alle 90-kiloisissa ja Marko Yli-Hannuksela kahdeksanneksi alle 68-kiloisissa.[35][36][37]
- Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.–30.4. Besançonissa, Ranskassa Marko Yli-Hannuksela saavutti pronssia alle 68-kiloisten sarjassa. Juha Ahokas sijoittui alle 130-kiloisissa neljänneksi ja Tuomo Karila alle 82-kiloisissa viidenneksi.[38]
Painonnosto muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 17.–26.11. Guangzhoussa, Kiinassa Karoliina Lundahl saavutti pronssia yli 83-kiloisten sarjassa.[39]
Pesäpallo muokkaa
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Sotkamon Jymy, hopeaa sai Oulun Lippo ja pronssille sijoittui Seinäjoen Maila-Jussit.[40]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Lippo, hopeaa sai Siilinjärven Pesis ja pronssille sijoittui Jyväskylän Kiri.[41]
- Naisten Itä–Länsi-ottelu 15.7. Alajärvellä päättyi tasapeliin 1–1.[42]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 16.7. Alajärvellä voitti Itä jaksoin 2–0.[42]
Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–19.3. Thunder Bayssa, Kanadassa Suomi oli mitalitilastossa viides yhdellä kulta-, kahdella hopea- ja kolmella pronssimitalilla. Ari-Pekka Nikkola, Jani Soininen, Janne Ahonen ja Mika Laitinen voittivat joukkuemäessä kultaa. Normaalimäessä Laitinen saavutti pronssia. Yhdistetyn henkilökohtaisessa kilpailussa Jari Mantila saavutti hopeaa. Miesten viestihiihdossa Karri Hietamäki, Harri Kirvesniemi, Jari Räsänen ja Jari Isometsä saavuttivat hopeaa. Isometsä saavutti pronssia takaa-ajokilpailussa ja Mika Myllylä perinteisen tyylin 10 kilometrillä. Lisäksi Myllylä oli takaa-ajossa ja perinteisen tyylin 30 kilometrillä neljäs sekä Kirvesniemi 10 kilometrillä viides ja 30 kilometrillä kuudes. Naisten viestihiihtojoukkue sijoittui kuudenneksi, ja perinteisen tyylin 15 kilometrillä Pirkko Määttä oli kahdeksas ja Merja Lahtinen kymmenes.[43]
- Maastohiihdon maailmancupissa 1994–1995 Jari Isometsä sijoittui yhteispisteissä viidenneksi, Harri Kirvesniemi seitsemänneksi ja Mika Myllylä kahdeksanneksi.[44]
- Mäkihypyn maailmancupissa 1994–1995 Janne Ahonen sijoittui yhteispisteissä kolmanneksi, Jani Soininen seitsemänneksi, Ari-Pekka Nikkola kahdeksanneksi ja Mika Laitinen yhdeksänneksi.[44]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1994–1995 Janne Ahonen sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi, Ari-Pekka Nikkola neljänneksi, Jani Soininen seitsemänneksi ja Toni Nieminen kahdeksanneksi. Ahonen voitti Garmisch-Partenkirchenin osakilpailun, jossa kuuden parhaan joukossa oli neljä suomalaista.[45]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 1995–1996 Mika Laitinen voitti Oberstdorfin osakilpailun mutta loukkaantui kaaduttuaan uudenvuodenaattona Garmisch-Partenkirchenin harjoituksissa. Häneltä murtui solisluu ja viisi kylkiluuta.[46]
Purjehdus muokkaa
- 470-luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa kesäkuussa Ruotsissa Petri Leskinen ja Mika Aarnikka saavuttivat hopeaa.[47]
Pyöräily muokkaa
- Maastopyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa syyskuussa Kirchzartenissa, Saksassa Katja Repo sijoittui alamäkiajossa seitsemänneksi.[48]
- Rata- ja maantiepyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 26.9.–8.10. Kolumbiassa Mira Kasslin sijoittui 500 metrin aika-ajossa kuudenneksi ja Tea Vikstedt-Nyman 26 kilometrin maantieaika-ajossa kymmenenneksi.[49]
Salibandy muokkaa
- Avoimissa Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–20.5. Zürichissä, Sveitsissä Suomen miesten joukkue voitti kultaa voitettuaan loppuottelussa Ruotsin rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Naisten turnauksessa Suomi saavutti pronssia voitettuaan pronssiottelussa Sveitsin 3–2.[50]
Squash muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–11.11. Nikosiassa, Kyproksella Sami Elopuro päätyi sijoille 5–8. Hän voitti kolmanneksi sijoitetun Peter Nicolin 3–1 mutta hävisi puolivälierissä Anthony Hillille 0–3.[51]
- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.–30.4. Amsterdamissa, Alankomaissa Suomen miesjoukkue saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Englannille 0–4. Joukkueeseen kuuluivat Sami Elopuro, Juha Raumolin, Kai Peltonen ja Pentti Pekkanen. Suomen naisjoukkue sijoittui viidenneksi.[52]
Suunnistus muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 15.–20.8. Saksassa Suomen naisjoukkue Kirsi Tiira, Reeta-Mari Kolkkala, Eija Koskivaara ja Annika Viilo voitti kultaa viestissä. Hopeaa saavuttivat Eija Koskivaara ja Janne Salmi normaalimatkalla sekä miesjoukkue Keijo Parkkinen, Reijo Mattinen, Timo Karppinen ja Janne Salmi viestissä.[53]
- Jukolan viestissä 10.–11.6. Sipoossa Venlojen viestin voitti Liedon Parma joukkueella Kylli Kaljus, Outi Sareila, Anniina Paronen ja Reeta-Mari Kolkkala. Miesten viestissä Rajamäen Rykmentti sijoittui parhaana suomalaisjoukkueena neljänneksi.[54]
Taitoluistelu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–11.3. Birminghamissa, Englannissa Susanna Rahkamo ja Petri Kokko saavuttivat jäätanssissa hopeaa.[55]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 29.1.–5.2. Dortmundissa, Saksassa Susanna Rahkamo ja Petri Kokko voittivat jäätanssissa kultaa.[56]
Triathlon muokkaa
- Havaijin Ironman-kilpailussa 7.10. Pauli Kiuru sijoittui yhdeksänneksi.[57]
Uinti muokkaa
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 17.–27.8. Wienissä, Itävallassa Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin sekauinnissa, 400 metrin sekauinnissa sekä 200 metrin vapaauinnissa, jolla Antti Kasvio saavutti pronssia. Vesa Hanski sijoittui 200 metrin perhosuinnissa neljänneksi ja samalle sijalle päätyi Suomen miesjoukkue 4 × 100 metrin vapaauintiviestissä kokoonpanolla Jani Sievinen, Janne Blomqvist, Antti Kasvio ja Petteri Lehtinen.[58]
Voimanosto muokkaa
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–7.5. Chibassa, Japanissa Raija Koskinen voitti kultaa alle 44-kiloisten sarjassa ja Anna-Liisa Prinkkala sijoittui samassa sarjassa pronssille. Vuokko Viitasaari saavutti pronssia alle 48-kiloisten sarjassa.[59]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut käytiin 15.–19.11. Porissa. Jarmo Virtanen voitti alle 82,5-kiloisten sarjassa uransa yhdeksännen maailmanmestaruuden. Janne Toivanen voitti kultaa alle 90-kiloisissa.[60]
Yleisurheilu muokkaa
- Maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–13.8. Göteborgissa, Ruotsissa Suomi saavutti yhden mitalin kutakin väriä ja sijoittui mitalitilastossa 14:nneksi. Valentin Kononen voitti kultaa 50 kilometrin kävelyssä. Hopeaa sai Mika Halvari kuulantyönnössä ja pronssille sijoittui Mikaela Ingberg keihäänheitossa. Neljänneksi sijoittuivat Heli Rantanen keihäänheitossa ja Sari Essayah 10 kilometrin kävelyssä. Ritva Lemettinen oli maratonilla viides ja naisten viestijoukkue, johon kuuluivat Jutta Kemilä, Sanna Hernesniemi, Heidi Suomi ja Heli Koivula, 4 × 100 metrillä kuudes.[61]
- Sisäratojen maailmanmestaruuskilpailuissa 10.–12.3. Barcelonassa, Espanjassa kuulantyöntäjä Mika Halvari voitti ensimmäisenä suomalaisena sisäratojen maailmanmestaruuden. Antti Haapakoski sijoittui 60 metrin aitajuoksussa kuudenneksi.[62]
- Maastojuoksun Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.12. Alnwickissa, Englannissa Annemari Sandell voitti naisten 4,5 kilometrin kilpailussa kultaa.[63]
- Juha Isolehto teki 10.6. Turussa Euroopan cupin I divisioonan kilpailuissa korkeushypyn Suomen-ennätyksen 230 cm. Naiset parantelivat uudempien lajiensa ennätyksiä: Anni Punttila moukarinheitossa 5.5. Espoossa 51,68 m, Kaisa Gustafsson kolmiloikassa 23.7. Lapuan Kalevan kisoissa 13,73 m, Teija Saari seiväshypyssä muun muassa Kalevan kisoissa 350 cm ja 28.7. Ruovedellä 352 cm sekä Annemari Sandell 5 000 metrin juoksussa 28.6. Helsingin Maailmankisoissa 15.12,77 ja 1.9. Berliinissä 15.09,80.[64]
Lähteet muokkaa
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 17. Kustannus-Notariaatti Oy, 1996. ISBN 952-5106-00-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 208. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Arponen, Antti O.: Visaiset valinnat – Vuoden urheilijat 1947–1996, s. 208, 221. Suomen Urheilumuseosäätiö ja Urheilutoimittajain Liitto ry, 1997. ISBN 951-97170-1-3.
- ↑ Siukonen 1996, s. 11, 198
- ↑ Siukonen 1996, s. 12, 136–137, 198
- ↑ Siukonen 1996, s. 196–197
- ↑ Siukonen 1996, s. 171, 226
- ↑ Siukonen 1996, s. 151–152, 227
- ↑ Siukonen 1996, s. 118, 227
- ↑ Siukonen 1996, s. 156, 170, 173, 225–226
- ↑ Siukonen 1996, s. 100, 107, 119, 123, 145, 155, 174, 205
- ↑ Siukonen 1996, s. 118, 162, 182
- ↑ Siukonen 1996, s. 205–206
- ↑ Siukonen 1996, s. 206–207
- ↑ Siukonen 1996, s. 139, 207
- ↑ Siukonen 1996, s. 106, 108–109, 111, 114, 210
- ↑ Siukonen 1996, s. 98, 213
- ↑ Siukonen 1996, s. 212
- ↑ Siukonen 1996, s. 213
- ↑ Siukonen 1996, s. 84, 213–214
- ↑ Siukonen 1996, s. 93, 214
- ↑ Siukonen 1996, s. 109, 111, 214–215
- ↑ Siukonen 1996, s. 132–134, 217
- ↑ Siukonen 1996, s. 126–127, 218
- ↑ Siukonen 1996, s. 219
- ↑ Siukonen 1996, s. 220
- ↑ Siukonen 1996, s. 104, 221
- ↑ Siukonen 1996, s. 106, 221
- ↑ Siukonen 1996, s. 95–96, 222
- ↑ Siukonen 1996, s. 222
- ↑ Siukonen 1996, s. 145–146, 148, 223–224
- ↑ Siukonen 1996, s. 124, 228
- ↑ Siukonen 1996, s. 98, 148, 150, 228
- ↑ Siukonen 1996, s. 98, 196
- ↑ Siukonen 1996, s. 115, 231
- ↑ Siukonen 1996, s. 166, 232
- ↑ World Championship, Greco-Roman Seniors, 1995-10-01 Prague (CZE): 90.0 kg Database. FILA. Viitattu 19.2.2019. (englanniksi)
- ↑ World Championship, Greco-Roman Seniors, 1995-10-01 Prague (CZE): 68.0 kg Database. FILA. Viitattu 19.2.2019. (englanniksi)
- ↑ Siukonen 1996, s. 107–108, 232
- ↑ Siukonen 1996, s. 180, 233–234
- ↑ Siukonen 1996, s. 236
- ↑ Siukonen 1996, s. 236–237
- ↑ a b Siukonen 1996, s. 134, 236
- ↑ Siukonen 1996, s. 57–59
- ↑ a b Siukonen 1996, s. 201
- ↑ Siukonen 1996, s. 75, 201
- ↑ Siukonen 1996, s. 193
- ↑ Siukonen 1996, s. 124, 239
- ↑ Siukonen 1996, s. 160, 239–240
- ↑ Siukonen 1996, s. 162, 164, 239–240
- ↑ Siukonen 1996, s. 116, 243
- ↑ Siukonen 1996, s. 172, 246
- ↑ Siukonen 1996, s. 108, 246
- ↑ Siukonen 1996, s. 145–146, 148, 247
- ↑ Siukonen 1996, s. 121, 123, 247
- ↑ Siukonen 1996, s. 93, 248
- ↑ Siukonen 1996, s. 82, 249
- ↑ Siukonen 1996, s. 165, 251
- ↑ Siukonen 1996, s. 150–152, 252–253
- ↑ Siukonen 1996, s. 109, 257
- ↑ Siukonen 1996, s. 175, 257–258
- ↑ Siukonen 1996, s. 70–74
- ↑ Siukonen 1996, s. 93, 95, 261–262
- ↑ Siukonen 1996, s. 183, 262
- ↑ Siukonen 1996, s. 114, 121, 127, 135–136, 272–273