Pakolainen

henkilö joka joutuu vainoa peläten pakenemaan vieraaseen maahan
(Ohjattu sivulta Pakolaisuus)

Pakolainen on henkilö, joka on paennut vieraaseen maahan peläten vainoa esimerkiksi syntyperän, uskonnon, mielipiteiden vuoksi.[2]

Pakolaisten lukumäärä maailmassa
Väkiluku 20 221 181 [1]
Merkittävät asuinalueet
Aasia+Tyynimeri[1]4 133 666
Saharan eteläpuolinen Afrikka[1]6 348 744
Amerikka[1]592 892
Eurooppa[1]6 543 455
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka[1]2 602 424
Huomautukset
Tiedot ovat UNHCR:tilastoja (2019)
Hollantilaisopettaja johdattaa pakolaislapsia Tilburyyn, Essexiin saapuneesta laivasta vuonna 1945.

Pakolaisen määritelmä muokkaa

"Pakolainen on henkilö, "jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainon kohteeksi rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa tai mielipiteensä vuoksi tai sen takia, että hän kuuluu tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään, ja joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja joka tällaisen uhan vuoksi ei voi tai ei halua palata kyseiseen maahan." (lähde: Vuoden 1951 sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta)

Kaikki kotimaastaan paenneet eivät ole pakolaisia. Jotta henkilö määriteltäisiin pakolaiseksi, hänelle tulee olla myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta.[3] Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.[4]

YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi eivät ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Mutta sen sijaan huoltajan puuttuminen; esimerkiksi orpous tai sotaorpous on. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.[4]

Suurimmat pakolaiskriisit muokkaa

Tapahtuma Pakolaisten määrä (miljoonissa) Alkuperäkohde Vuodesta Vuoteen Kesto viite
Toinen maailmansota 60 Eurooppa 1939 1945 6 vuotta [5][6][7][8][9][10]
Intian jako 10–20 Intian niemimaa 1947 1948 1 vuosi [11][12]
Ensimmäinen maailmansota 7–15 Eurooppa 1914 1918 4 vuotta [13][14]
Venäjän–Ukrainan sota 9 Ukraina ja Venäjä 2022 käynnissä 2 vuotta [15][16][17]
Bangladeshin itsenäisyyssota 9 Intian niemimaa 1971 1971 8 kuukautta [18]
Bolivaarinen vallankumous 7,1 Venezuela 2014 käynnissä 10 vuotta [19]
Syyrian sisällissota 6,7 Syyria 2011 käynnissä 13 vuotta [20]
Afganistanin sota 6,2 Afganistan 1978 1989 11 vuotta [21]
Israelin–Palestiinan konflikti 5,6 Palestiina 1947 käynnissä 77 vuotta [22]
Jemenin sisällissota 4,5 Jemen 2015 käynnissä 9 vuotta [23]
Kolmas Indokiinan sota 3 Indokiina 1975 2000 25 vuotta [24]
Afganistanin sota 2,6–2,7 Afganistan 2001 2021 20 vuotta [25]
Jugoslavian hajoamissodat 2,4 Jugoslavia 1991 2001 10 vuotta [26]
Korean sota 1–5 Korean niemimaa 1950 1953 3 vuotta [27][28]
Irakin sota 2,2 Irak 2003 2012 9 vuotta [29]
Ruandan kansanmurha 2,1 Ruanda 1994 1996 2 vuotta [30]
Sudanin sota 1,8 Sudan 2023 käynnissä 10 kuukautta [31]
Irakin kansannousu 1991 1,8 Irak 1991 1991 8 kuukautta [24]
Mosambikin sisällissota 1,7 Mosambik 1977 1992 15 vuotta [24]
Etelä-Sudanin sisällissota 1,5 Etelä-Sudan 2011 2020 9 vuotta [32]
Myanmarin rohingyojen etninen vaino 1,3 Myanmar 2016 käynnissä 8 vuotta [33]
Algerian sota 1 Algeria 1954 1962 6 vuotta [24]
Irlannin suuri nälänhätä 1 Irlanti 1845 1849 4 vuotta [34]
Libyan sisällissota 1 Libya 2011 2011 8 kuukautta [35]
Somalian sisällissota 1 Somalia 1991 käynnissä 33 vuotta [36]

Pakolaiset Suomessa muokkaa

Vuosina 1973–2012 Suomeen saapui 40 742 pakolaista.[37] Vuonna 2015 kiintiöpakolaisia vastaanotettiin 1 034, joista suurimmat ryhmät olivat syyrialaiset (638), kinshasankongolaiset (151) ja afganistanilaiset (139).[38]

1900-luvun alkupuoli muokkaa

 
Kronstadtin pakolaisia saapuu Koivistoon 1921.

Suomeen tuli heti itsenäisyyden alkuaikana vuosina 19171922 kymmeniä tuhansia pakolaisia Venäjän vallankumouksen takia.[39] Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan rekisteröitiin 15 457 venäläistä, mutta todellinen luku oli suurempi, sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Pakolaisten määrä oli suurimmillaan vuonna 1922, jolloin Suomessa arvioitiin olleen noin 35 000 pakolaista[39]. Pakolaiset olivat pietarinsuomalaisia, inkeriläisiä, itäkarjalaisia, ylhäisiä aatelisia (heidän joukossaan oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov), upseereita ja tehtaanomistajia. Moni pakolainen kotiutui uuteen kotimaahansa suomenvenäläisinä, ja osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan. Kronstadtin kapinan johtajista Stepan Petritšenko luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon.lähde?

Maailmansotien välisenä aikana Suomessa oli ulkomaalaisia enemmän kuin Ruotsissa. Kronstadtin kapinan jälkeen maaliskuussa 1921 Kronstadtista tuli jään yli muutamana yönä tuhansia neuvostomatruuseja perheineen. Seuraavana talvena Itä-Karjalan kansannousua seurasi vielä suurempi pakolaisaalto. Jatkosodan lopulla Suomessa oli lähes 100 000 ulkomaalaista, mikä jäi ennätykseksi 1990-luvulle saakka.[40]

Pakolaisten lukumäärä 1918–1943[41]
Vuosi Inkeriläiset Itäkarjalaiset Venäläiset Yhteensä
1918 300 70 3 000 3 400
1919 8 200 1 600 5 000 14 800
1920 8 400 3 100 7 000 18 500
1921 6 400 3 300 15 300 25 000
1922 5 000 8 800 15 000 28 800
1923 4 000 8 000 13 500 25 500
1925 2 900 6 000 12 600 21 500
1927 3 000 5 000 10 000 18 000
1932 3 400 5 300 9 300 18 000
1934 3 206 6 127 9 000 18 300
1934 3 206 6 127 9 000 18 300
1938 2 397 5 484 6 256 14 137
1943 1 700 4 200 4 700 10 600

1970-luku muokkaa

Vuosina 1973–1977 Suomeen tuli noin 160–180 pakolaista sotilasvallankaappauksen läpikäyneestä Chilestä.[42] Heistä suurin osa palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon jälkeen 1990-luvun alussa.

Vuonna 1979 Suomi vastaanotti ensimmäiset sata vietnamilaista kiintiöpakolaista. Vietnamin sodan jälkeen miljoonat, lähinnä kiinalaisperäiset[43] etelävietnamilaiset ja myöhemmin toisen aallon aikana 1980-luvun alussa myös pohjoisvietnamilaiset, joutuivat lähtemään maanpakoon vesitse hatarilla lautoilla. Heistä käytettiin nimitystä "venepakolaiset". Monet joutuivat merellä indonesialaisten ja thaimaalaisten merirosvojen ryöstämiksi ja murhaamiksi. Pelastuneet joutuivat jopa vuosikausiksi pakolaisleireille Thaimaahan, Hongkongiin, Filippiineille ja Malesiaan, koska alkuvaiheen jälkeen oli hyvin vaikeata löytää halukkaita vastaanottajia. Alun sympatiat pakolaisia kohtaan haihtuivat hyvin nopeasti, ja venepakolaiset leimattiin elintasopakolaisiksi.[43]

1990-luku muokkaa

 
Pakolaisleiri Tšadissa

Jugoslavian hajoamissotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 19901999.

Somalian sisällissota aiheutti 1990-luvulla ison pakolaisaallon. Ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen vuonna 1990 poliittisina pakolaisina Neuvostoliiton kautta ja myöhemmin Somaliasta.

2000-luku muokkaa

Turvapaikanhakijamäärät vaihtelivat 2000-luvun alussa noin 1 500 ja 6 000 hakijan välillä.[44] Vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli yhteensä noin 3 700, joista 1346 sai myönteisen päätöksen eli oleskeluluvan. Noin 500:lle myönnettiin turvapaikka[45] ja sitä kautta virallinen pakolaisstatus. Noin 500 sai myönteisen päätöksen ”toissijaisen suojelun” vuoksi ja noin 350 ”muulla perustella”. Neljälle myönnettiin oleskelulupa "humanitaarisen suojelun" perusteella.[45]

Humanitaarisen suojelun perusteella luvan saaneisiin pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan esimerkiksi vakavan ihmisoikeustilanteen vuoksi.[46]

Euroopan siirtolaiskriisi muokkaa

Euroopan siirtolaiskriisin myötä vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä monikertaistui. Suomeen avattiin nopeasti useita vastaanottokeskuksia, ja Maahanmuuttovirasto arvioi syyskuussa, että silloisella tahdilla olisi perustettava kolme uutta vastaanottokeskusta joka viikko, jotta maahan tulevat turvapaikanhakijat voidaan majoittaa.[47] Turvapaikanhakijoita saapui Suomeen vuoden 2015 aikana yhteensä 32 476, joista 20 485 oli irakilaisia.[48]

Siirtolaiskriisin jälkeen muokkaa

2015[49] 2016[49] 2017[50] 2018[49] 2019[51] 2020[52] 2021[53] 2022[54]
Ensimmäisiä hakemuksia 31 959 4 812 2 139 2 409 2 467 1 275 1 383 2 398
Uusintahakemuksia 518 834 1 858 2 139 2 083 1 934 1 162 1 499
Hakemus siirretty EU:n sisäisenä
siirtona Suomeen toisesta maasta
1 062
Yhteensä 32 476 5 657 5 059 4 548 4 550 3 209 2 545 3 897

Vuoden 2015 jälkeen ensimmäisten turvapaikkahakemusten määrät ovat vähentyneet ja uusintahakemusten määrät nousseet. Vuonna 2017 yhteensä 1 062 hakijan hakemus siirrettiin Euroopan unionin sisäisenä siirtona Kreikasta tai Italiasta[50]. Suomessa vuoden 2020 alussa alkaneen koronaviruspandemian takia ensimmäisten hakemusten määrä laski vuonna 2020 merkittävästi[52].

2020-luku muokkaa

YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan maailmassa oli vuonna 2021 noin 82,4 miljoonaa ihmistä,jotka olivat joutuneet pakenemaan kotimaastaan sotien ja vainojen vuoksi. Yli kaksi kolmasosaa kotimaastaan paenneista oli kotoisin vain viidestä maasta: Syyriasta, Venezuelasta, Afganistanista, Etelä-Sudanista ja Myanmarista. Suurin osa pakolaisista, 86 prosenttia, oleskeli kriisialueilla, lähtömaidensa naapurimaissa sekä matalan ja keskimääräisen tulotason maissa.[55]

Kiintiöpakolainen muokkaa

 
Heikinharjun entinen piirimielisairaala Oulussa, jossa nykyisin toimii pakolaisten vastaanottokeskus.

Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisasema. Kiintiöpakolaisia vastaanottaa noin 25 maata.[56] Yhdeksän maata, mukaan lukien Suomi, ottavat pakolaisia vuosikiintiön mukaan, kun taas seitsemällä maalla on pakolaisten asutusohjelmia yhteistyössä UNHCR:n kanssa. Muut maat ottavat kiintiöpakolaisia vastaan erityistapausperiaatteella. EU-maista kuusi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.[57]

Suomessa eduskunta päättää kiintiöpakolaisten määrästä vuosittain valtion talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodesta 2001 kiintiö on ollut 750 pakolaista vuodessa, mutta vuosina 2014-2015 kiintiötä kasvatettiin Syyrian sodan takia 1050 kiintiöpakolaiseen.[58] Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö valmistelevat valtioneuvostolle esityksen pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Lopullisen päätöksen tekee sisäministeriö. UNHCR määrittää eniten apua tarvitsevat ja lähettää ehdotuksensa kiintiöpakolaisista Maahanmuuttovirastolle, joka vastaa pakolaisten valinnasta. Lisäksi valintaan osallistuvat kuntien edustajat, ELY-keskukset ja suojelupoliisi. Viranomaiset haastattelevat pakolaiset näiden oleskelumaassa. Vuosittain otetaan kiireellisissä hätätapauksissa noin sata pakolaista ilman haastattelua UNHCR:n asiakirjojen perusteella.[59] Euroopan pakolaiskriisin myötä Suomen vastaanottamien kiintiöpakolaisten määrä on noussut. Vuonna 2014 kiintiöpakolaisia otettiin vastaan 1030 ja vuonna 2015 1034. Kumpanakin vuotena syyrialaiset olivat suurin pakolaisryhmä.[60]

Kiintiöpakolaisia vastaanottavat maat voivat myös hylätä hakemuksia, mikäli perheet kärsivät vakavista lääketieteellisistä ongelmista ja ehkä tarvitsevat kallista hoitoa ja yhteiskunnan tukea tai eivät ehkä kykene kotoutumaan nopeastilähde?. Vaikka monet maat hyväksyvät henkilöitä, joilla on erilaisia vaikeuksia, useimmat vastaanottajamaat suosivat yleensä hyvin koulutettuja pakolaisia, joilla on vahvat sukulais- ja kulttuurisiteet, sekä perheitä, jotka eivät ole hajonneet ja jotka suurella todennäköisyydellä pystyvät sopeutumaan lyhyessä ajassalähde?. Ne voimakkaan suojelun tarpeessa olevat ihmiset, joita UNHCR yrittää sijoittaa uudelleen, eivät aina ole tällaisia perheitälähde?. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi vastaanottokeskukseen [61].

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Population Figures by Type Populations. United Nations High Commissioner for Refugees. Arkistoitu 21.7.2018. Viitattu 6.1.2021.
  2. Pakolainen Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 30.8.2015.
  3. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  4. a b Convention and Protocol Relating to the Status of Refugees (pdf) UNHCR. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  5. (2000) The State of The World's Refugees 2000: Fifty Years of Humanitarian Action (in en). Oxford University Press, 13. 
  6. (2021) Reporting on Migrants and Refugees: Handbook for Journalism Educators (in en). France: UNESCO, 21. ISBN 978-92-3-100456-8. 
  7. Orchard, Phil (2014). A Right to Flee: Refugees, States, and the Construction of International Cooperation (in en). United Kingdom: Cambridge University Press, 3. ISBN 9781139923293. 
  8. (2017) Refugees in Europe, 1919–1959: A Forty Years' Crisis? (in en). Bloomsbury Academic, 147, 153. ISBN 978-1-4742-9573-4. 
  9. "This Is What Europe's Last Major Refugee Crisis Looked Like" en (2015-09-11). 
  10. The Question of Refugees: Past and Present origins.osu.edu. 2017. en
  11. The State of The World's Refugees 2000 unhcr.org. 2000.
  12. Vazira Fazila-Yacoobali Zamindar (2013). "India–Pakistan Partition 1947 and forced migration", The Encyclopedia of Global Human Migration. DOI:10.1002/9781444351071.wbeghm285. ISBN 9781444334890. 
  13. (2017) Europe on the Move: Refugees in the Era of the Great War (in en). United Kingdom: Manchester University Press, 3. ISBN 9781784994419. 
  14. World War I Centenary: Migration in Europe graphics.wsj.com. 2014. Arkistoitu 27.12.2021. Viitattu 9.4.2023. en
  15. Individual refugees from Ukraine recorded across Europe UNHCR. 2022.
  16. Forbes: about 700,000 people leave Russia since mobilisation started Novaya Gazeta. 4.10.2022.
  17. "Hundreds of thousands flee Russia and Putin's 'two wars'", Al Jazeera, 18 April 2022. 
  18. (2008) Dictionary of Genocide: A-L (in en). ABC-CLIO, 34. ISBN 9780313346422. 
  19. "Millions of Venezuelan migrants lacking access to basic services", Reuters, 12 October 2022. 
  20. "Refugee Data Finder", November 10, 2021. 
  21. Rupert Colville: Refugees Magazine Issue 108 (Afghanistan : the unending crisis) - The biggest caseload in the world UNHCR.
  22. "UN agency for Palestinian refugees launches $95 million appeal to keep COVID at bay", UN News, 4.9. 2020. 
  23. Yemen Refugee Crisis: Aid, Statistics and News | USA for UNHCR www.unrefugees.org. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  24. a b c d State of the World's Refugees, 2000 United Nations High Commissioner for Refugees
  25. In numbers: How has life changed in Afghanistan in 20 years? bbc.com. 13.7.2021. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  26. Watkins, Clem S. (2003). The Balkans. New York City: Nova Publishers., 10. ISBN 9781590335253. 
  27. The biggest refugee movements in history msn.com. en-GB
  28. Population and Manpower of Korea 1954 cia.gov. 13 .9.1954.
  29. "UN agencies launch $85-million appeal to aid 2.2 million Iraqi refugees", UN News, 18.9. 2007. 
  30. Prunier, Gérard (2009). Africa's World War: Congo, the Rwandan Genocide, and the Making of a Continental Catastrophe. Oxford: Oxford University Press. ISBN 978-0-19-537420-9.
  31. IOM Displacement Tracking Matrix Sudan - Weekly Displacement Snapshot 20 (13 February 2024) - Sudan | ReliefWeb reliefweb.int. 13.2.2024. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
  32. Daily Press Briefing by the Office of the Spokesperson for the Secretary-General 10.2.2017. United Nations.
  33. "WHO appeals for international community support; warns of grave health risks to Rohingya refugees in rainy season - Bangladesh", ReliefWeb. (en) 
  34. Irelands' Population in the mid 1800s
  35. 2013 UNHCR country operations profile - Libya 2013. UNCHR.
  36. Registered Somali Refugee Population UNHCR. Arkistoitu 28 kesäkuu 2017. Viitattu 9 huhtikuu 2023.
  37. Turvapaikanhakijat ja pakolaiset 11.6.2013 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 3.10.2013.
  38. Kiintiöpakolaiset Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  39. a b Kimmo Hiltula: Suomeen tuli kymmeniä tuhansia pakolaisia 1920-luvulla – sopeutuminen oli vaivalloista silloinkin Uutiset - Yleisradio. Yleisradio. Viitattu 7.2.2016.
  40. Itsenäisyyden alku: muuttoliike oli vilkasta Maahanmuuttoviraston verkkosivut. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 5.5.2017. Viitattu 28.11.2015. suomi
  41. Pekka Nevalainen: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä – Venäjän pakolaiset Suomessa 1917-1939, s. 308. Helsinki: SKS, 1999. ISBN 951-746-093-7.
  42. Lindfors, Jukka: Chileläinen pakolaislääkäri Suomessa 8.9.2009. Yle. Viitattu 3.10.2013.
  43. a b Vietnamin venepakolaiset Elävä arkisto. 8.9.2006. Yle. Viitattu 3.10.2013. [vanhentunut linkki]
  44. Turvapaikanhakijat - Sisäministeriö Sisäministeriö. Viitattu 16.11.2015.
  45. a b Turvapaikkapäätökset 1.1.2014–31.12.2014 9.1.2015. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 30.8.2015. [vanhentunut linkki]
  46. Ulkomaalaislaki Finlex. Arkistoitu 28.4.2017. Viitattu 16.2.2011.
  47. "Kolme uutta vastaanottokeskusta joka viikko" – grafiikka: Hurjaa kasvua turvapaikanhakijamäärässä MTV. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 2.9.2015.
  48. Turvapaikanhakijat 1.1.-31.12.2015 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 7.2.2016. [vanhentunut linkki]
  49. a b c Härkönen, Rebekka: Lähes puolet viime vuoden turvapaikkahakemuksista uusintahakemuksia — Näistä perusteettomiksi katsottiin 70 prosenttia Satakunnan Kansa. 2.3.2019. Arkistoitu 25.12.2019. Viitattu 25.12.2019.
  50. a b Vuoden 2017 tilastot: Turvapaikanhakijoita selvästi edellisvuosia vähemmän – ensimmäisen hakemuksen jätti reilut 2 100 hakijaa 30.1.2018. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 25.12.2019.
  51. Maahanmuuton tilastot 2019: Oleskelulupaa haki ennätysmäärä työntekijöitä 20.1.2020. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 1.3.2021.
  52. a b Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään 20.1.2021. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 1.3.2021.
  53. Maahanmuuton tilastot 2021: Ennätysmäärä haki oleskelulupaa työn perusteella STT Info. 26.1.2022. Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.6.2023.
  54. Turvapaikkahakemukset | Päätökset 1/2022 - 12/2022 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 29.6.2023.
  55. Kodistaan paenneiden määrä kaksinkertaistunut vuosikymenessä. Aamulehti 19. kesäkuuta 2021, s. A33.
  56. Kiintiöpakolaiset Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 31.8.2013. Viitattu 3.10.2013.
  57. www.refugeeservices.org
  58. Kiintiöpakolaiset - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 29.4.2016.
  59. Kiintiöpakolaiset Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 31.8.2013. Viitattu 30.8.2015.
  60. Turvapaikka- ja pakolaistilastot - Kiintiöpakolaiset Maahanmuuttoviraston verkkosivut. Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 30.4.2016. Viitattu 7.2.2016.
  61. Maahanmuuttoviraston kaaviokuva turvapaikan hakemisesta Maahanmuuttovirasto. Viitattu 22.4.2011.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pakolaisuus.