Avaa päävalikko

Orimattila

kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa
(Ohjattu sivulta Orimattilan kaupunki)

Orimattila on Suomen kaupunki (vuodesta 1992), joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.

Orimattila
Orimattila.vaakuna.svg Orimattila.sijainti.suomi.2011.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°48′15″N, 025°44′00″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 560
Hallinnollinen keskus Orimattilan keskustaajama
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1992
Kuntaliitokset Artjärvi (2011)
Kokonaispinta-ala 814,01 km²
141:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 785,18 km²
– sisävesi 28,83 km²
Väkiluku 16 032
70:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 20,42 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 17,7 %
– 15–64-v. 59,0 %
– yli 64-v. 23,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,0 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 20,75 %
181:nneksi suurin 2019 [5]
Kaupunginjohtaja Osmo Pieski
Kaupunginvaltuusto 33 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • Ps.
 • SDP
 • Muut
 • Vihr.
 • KD

8
8
6
6
2
2
1
www.orimattila.fi

HistoriaMuokkaa

 
Orimattilan kirkko

Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.

Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?

Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.

Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Orimattilan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
15 184
1985
  
15 246
1990
  
15 805
1995
  
15 909
2000
  
15 629
2005
  
16 154
2010
  
16 309
2015
  
16 326
Lähde: Tilastokeskus.[9]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Orimattilan keskustaajama 9 102
2 Pennala 950
3 Artjärven kirkonkylä 431
4 Virenoja 301

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]

KylätMuokkaa

 
Käkelän vanhaa kylänraittia.

Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]

Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin voidaan lukea Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.

Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].

Numero Rekisterikylä Kylän osia
560-401 Heinämaa
560-402 Karkkula
560-404 Kuivanto Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20]
560-406 Luhtikylä Luhtikylä, Henna
560-407 Mallusjoki
560-409 Niinikoski Kaitala, Raikkola
560-410 Pakaa
560-411 Pennala
560-413 Sammalisto
560-416 Tönnö Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala
560-418 Orimattilan Kirkonkylä Käkelä, Pyörähtälä
560-419 Viljaniemi
560-420 Virenoja
560-425 Artjärvi Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala
560-426 Hietana (aiemmin osa Artjärveä)
560-427 Kinttula (aiemmin osa Artjärveä)
560-428 Ratula (aiemmin osa Artjärveä)
560-429 Villikkala (aiemmin osa Artjärveä)

KoulutMuokkaa

Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868-1975), Järvikunnan koulu (1868-1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871-2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876-1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?

Koulu kyläalue vuosi paikka lakkautettu
Koskusten kansakoulu [21] Kuivanto 1867 [22] Rahjala [23] 1960-luku [24]
Järvikylän kansakoulu [25] Vähä-Mallusjoki 1868
kirkonkylän kansakoulu kirkonkylä 1868
Viljaniemen kansakoulu [26] [27] Viljaniemi 1869 (Luhtikylässä) 1990-luvulla [28] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun)
Heinämaan kansakoulu [29] Heinämaa 1868
Pakaan kansakoulu Pakaa 1874 2006 [30]
Niinikosken kansakoulu [31] [32] [33] Niinikoski 1883 2006 [34]
Luhtikylän kansakoulu [35] [36] Luhtikylä 1890
Kuivannon kansakoulu [37] [38] Kuivanto 1891
Pennalan kansakoulu Pennala 1896
Kaitalan kansakoulu [39] Niinikoski 1900
Karkkulan kansakoulu [40] Karkkula 1901
Renkomäen kansakoulu Renkomäki 1901
Tönnön kansakoulu [41] Tönnö 1906
Virenojan kansakoulu [42] Virenoja 1911
Henna-Keiturin kansakoulu [43] Keituri 1921 1971
Riihiojan kansakoulu [44] Riihioja 1924 1960-luku [45]
Huhdanojan kansakoulu [46] Virenoja 1930 1965 [47]
Terriniemen kansakoulu [48] [49] Terriniemi 1959

ElinkeinoelämäMuokkaa

 
Entisen Virkkeen tehdas Kankaanmäellä.

Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[50] ja 1945–2012 Virke Oy.[51][52] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[53]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu group ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group[54]

LuonnonsuojeluMuokkaa

Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.

KulttuuriMuokkaa

Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.

NähtävyyksiäMuokkaa

Orimattilan kehräämö, kotieläinpuisto, kotiseutumuseo, pullomuseo, taidemuseo, teatteri, kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.

RuokakulttuuriMuokkaa

Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[55]

YstävyyskaupungitMuokkaa

Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[56]

Urheilu ja liikuntaMuokkaa

Kuuluisia orimattilalaisiaMuokkaa

SanomalehtimiehetMuokkaa

TaiteilijatMuokkaa

TubettajatMuokkaa

Kirjailijat ja runoilijatMuokkaa

Säveltäjät ja laulajatMuokkaa

Kuvataiteilijat ja kuvanveistäjätMuokkaa

Ohjaajat ja näyttelijätMuokkaa

UrheilijatMuokkaa

Muita kuuluisia henkilöitäMuokkaa

KansanedustajatMuokkaa

NykyisetMuokkaa

AiemmatMuokkaa

KansanedustajatMuokkaa

ValtiopäivämiehetMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Orimattila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Orimattilassa Suomen vanhin asuinpaikka. Helsingin Sanomat, 7.11.2002. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.7.2009.
  8. YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Viitattu 5.10.2010. suomi
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  13. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta
  14. Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993) [1]
  15. Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  16. Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
  17. Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315-329.
  18. Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Viitattu 18.12.2015.
  19. Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu 2014 | Maanmittauslaitos www.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 15.12.2016.
  20. http://www.kuivanto.fi/kuivanto/Kyl%C3%A4suunnitelma2012.pdf
  21. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122291
  22. https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.458988
  23. http://www.orimattila.fi/sivu.php?id=59&sivuid=107
  24. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  25. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122294
  26. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122353
  27. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122296
  28. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  29. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122355
  30. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  31. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  32. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122314
  33. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122293
  34. http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html
  35. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122357
  36. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122356
  37. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122313
  38. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122298
  39. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122352
  40. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122360
  41. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122359
  42. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122358
  43. http://www.phnet.fi/kylat/luhtikyla/kokoontumis/kattilamaja.html
  44. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94590/xkansak_1924-1925_1926_dig.pdf?sequence=1
  45. http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
  46. http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2005/07/22/kadonneiden-koirien-talossa
  47. http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=caa2e7da-2bb6-4a4e-969e-b059ddcd8d6b
  48. http://digi.kirjastot.fi/collections/show/27
  49. http://digi.kirjastot.fi/items/show/122297
  50. Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 166–167. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649.
  51. Virke hiljenee joulun jälkeen viitattu 13.12.2011
  52. "Elettiin sit ennenkii." Orimattilan Kaupunki
  53. Orima-Tuote Oy
  54. Alueen Orimattila yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  55. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  56. Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Viitattu 9.8.2009.
  57. http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm


Aiheesta muuallaMuokkaa