Mierolan silta

museosilta Hattulassa

Mierolan silta tai Mierolan vanha silta on teräsbetoninen, vuonna 1919 valmistunut museosilta Hattulassa. Kolmiaukkoisen holvisillan pituus on 88,6 m ja hyötyleveys 5,8 m.[1] Silta ylittää Vanajaveden kapeikon, Mierolansalmen. Salmen molemmin puolin oleva Mierolan ja Rahkoilan kylän muodostama alue sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[2] Sillasta tuli museosilta vuonna 1982.[3] Parinsadan metrin päästä vanhasta sillasta kantatiellä 57 on uudempi, raskaammalle liikenteelle suunniteltu Mierolansalmen silta.

Mierolan silta
Silta joulukuussa 2011.
Silta joulukuussa 2011.
Ylittää Mierolansalmi, Vanajavesi
Sijainti Mierola, Hattula
Ylläpitäjä Hattulan kunta
Siltatyyppi teräsbetoninen holvisilta
Pisin jänneväli 30,6 m
Pituus 88,6 m
Leveys 5,8 m
Avattu liikenteelle 1919
Koordinaatit 61°03′49″N, 024°23′22″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aikaisempi puinen silta

muokkaa

Mierolansalmessa on ollut siltoja jo 1600-luvulta lähtien.[3] Paikalla ollut vuonna 1904[2] valmistunut kolmeosainen puinen ponsiansassilta oli ollut tarkoitus uusia kivisillaksi. Silloinen Tie- ja vesirakennusten ylihallitus oli tehnyt jo suunnitelman kivisillasta. Suunnitelmia jouduttiin tarkastelemaan uudestaan, kun punakaartilaiset polttivat vetäytyessään vanhan sillan keväällä 1918. Uusi silta oli pakko saada pikaisesti.[4]

Uusi teräsbetonisilta

muokkaa
 
Sillan kyljen uritusta.

Kivisillan rakentamisesta jouduttiin luopumaan sen pitkän rakentamisajan ja korkeamman hinnan takia. Helsinkiläinen Oy Constructor Ab teki tarjouksen ja sai rakentaakseen uuden teräsbetonisillan. Urakka oli kokonaisurakka, eli Constructor hankki myös sillan suunnittelun.[4]

 
Silta on kuvattuna myös Hattulan vaakunaan.

Mierolan silta on kolmeaukkoinen, teräsbetoninen holvisilta. Reunimmaisten aukkojen jännemitat ovat 7 metriä ja keskiaukko, rakenteellisesti kolmenivelinen holvi, on jännemitaltaan 30,6 metriä.[4] Keskiaukon vapaaksi väliksi jää 30,2 metriä.[1] Välituet on perustettu puupaaluille.[4] Keskiaukon nuolikorkeus eli aukon laen etäisyys kantojen yhdyssuorasta[5] on 4,7 metriä. Sillan leveys on 6 metriä, ja hyötyleveydeksi jäi 5,8 metriä. Uusi silta tukeutuu vanhasta sillasta säilyneisiin järeisiin kivisiin maatukiin.[4]

Sillan rakentaminen kesti kahdeksisen kuukautta, ja se avattiin liikenteelle 5. lokakuuta 1919.[4] Siltaa on kunnostettu mm. 1980-luvun alussa, kun siitä tuli museosilta.[3]

Mierolan sillan esteettisestä ilmeestä vastasi arkkitehti Sigurd Frosterus. Silta on julkisivuiltaan monumentaalinen, mutta sen massiivisuutta on tasapainotettu – esimerkiksi sillan betoniset umpikaiteet saavat holvin ohuen laen vaikuttamaan paksummalta. Sillan ulkopinta on profiloitu muotin pystyrimoituksella. Hämäläisessä järvimaisemassa oleva silta on ollut taiteilijoiden suosiossa.[4] Se on kuvattu myös Hattulan vaakunassa.

Lähteet

muokkaa
  • Aitta, Seppo (vastaava toimittaja): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.
  • Liimatainen, Kirsi: Tiehallinnon museotiet ja -sillat. (Museokohdeselvitys) Tampere: Tiehallinto, 2007. ISSN 1459-1561. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.12.2011). (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

muokkaa
  1. a b Aitta, 2004, s. 502–503
  2. a b Mierolan silta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  3. a b c Liimatainen, 2007, s.91
  4. a b c d e f g Aitta, 2004, s.299
  5. Aitta, 2004, s.493

Aiheesta muualla

muokkaa