Panssariprikaati (Parola)

Suomen maavoimien joukko-osasto

Panssariprikaati (PSPR, aik. PsPr) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien joukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A6 -taistelu- sekä BMP-2-rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.

Panssariprikaati
Panssariprikaatin joukko-osastotunnus.
Panssariprikaatin joukko-osastotunnus.
Toiminnassa 19421944 Panssaridivisioona
19461952 Kevyt prikaati
1952Panssariprikaati
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen maavoimat
Osa joukkoa Maavoimat
Koko 1 700 varusmiestä
Tukikohta Parola
Riihimäki
Kalusto Leopard 2, BMP-2, 23ITK95, 35ITK88, NASAMS II, MT-LBV, K9 Thunder
Värit Panssariprikaatin lippu (SA-kuva)
Marssi Parolan marssi
Sodat ja taistelut Kuuterselän taistelu
Vuosipäivät 28. kesäkuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja Rainer Kuosmanen
Tunnettuja komentajia Ruben Lagus,
Ari Puheloinen

Sodanajan yksikkönä toimii useita taisteluosastoja ja ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 ja 2A6 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74 ja nykyään on koulutuksessa myös uusi panssarihaupitsi K9 Thunder eli "Moukari".

JohtoMuokkaa

Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä aloitti elokuussa 2021 eversti Rainer Kuosmanen. Prikaatin johdossa toimivat lisäksi apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö (ep).

KomentajatMuokkaa

Prikaatin komentajina ovat toimineet:

PuolustusvoimauudistusMuokkaa

Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 Riihimäen silloinen Viestirykmentti liitettiin Panssariprikaatiin. Panssarikoulu siirtyi Maasotakoulun alaisuuteen, kuten Viestikoulukin, mutta ne toimivat edelleen entisillä paikoillaan Panssariprikaatin alueilla. [3]

HarjoitusalueetMuokkaa

Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Muita prikaatin harjoitusalueita ovat mm. Lohtaja, Niinisalo, Rovajärvi, Hälvälä ja Padasjoki.

PanssarisoittokuntaMuokkaa

Prikaatiin kuului myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka päällikkönä toimi vuosina 2011–2013 musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola. Panssarisoittokunta lakkautettiin syksyllä 2013, ja soittajat jakautuivat muihin soittokuntiin.[4] Vuonna 2015 Panssariprikaatin alaisuudessa aloitti aiemmin Hämeen rykmentissä Lahdessa toiminut Puolustusvoimien varusmiessoittokunta. [5]

Panssariprikaatin joukkoyksiköt ja perusyksikötMuokkaa

 
Panssariprikaatin varusmiehet ja henkilökunnan tunnistaa mustasta baretista, jossa on hopeanvärinen kyrassieerikypärä. Talvisin baretin asemesta käytetään mustaa turkislakkia.

Panssariprikaatin alaisuuteen 1.1.2015 lähtien kuuluvat: [6]

JoukkoyksikötMuokkaa

  • Hämeen Panssaripataljoona (HÄMPSP)
    • Panssarijääkärikomppania (PSJK)
    • Panssarivaunukomppania (PSVK)
    • Panssaripioneerikomppania (PSPIONK)
    • Sotilaspoliisikomppania (SPOLK)

LakkautetutMuokkaa

  • Viesti- ja tulenjohtopatteri (Jääkäritykistörykmentti)
  • Panssarintorjuntakomppania (PSTK)
  • Panssarivaunupataljoona (PsvP)
  • Panssarisoittokunta (PSSK)

PsvP:n aikaisempi nimi on Panssarirykmentin Panssarivaunupataljoona, ja sen komentajana ovat toimineet mm. everstiluutnantti Heikki Mikkola 1954–1955 ja evl Martti Frick 1959–1961. Yksikön muututtua Panssarivaunupataljoonaksi komentajia olivat Martti Frick, Reino Raitasaari, Kalevi Tarvainen ja Tauno Ylänne. Pataljoona liitettiin Panssariprikaatiin 1986 maaliskuun alusta.

Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. Panssaritiedustelukomppania sekä 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK). 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK) on muuttanut nimensä Autokomppaniaksi (AUTOK).

LakkautussuunnitelmaMuokkaa

 
Panssariprikaatin Leopard 2A4 itsenäisyyspäivän paraatissa Lahdessa 2006 Aleksanterinkadulla

Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta kylmän sodan loppumisen ja siihen liittyneen määrärahojen leikkausten vuoksi käytettyjä Leopard 2A4 -vaunujaan ympäri maailmaa.

Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.

Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkköpanssarivaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut.

LähteetMuokkaa

  1. Eversti Tero Ylitalo Panssariprikaatin komentajaksi maavoimat.fi. 28.3.2019. Viitattu 30.3.2019.
  2. Eversti Kuosmanen Panssariprikaatin komentajaksi - Maavoimat maavoimat.fi. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
  3. Maasotakoulu: Maasotakoulu - maavoimien puolustushaarakoulu uudistui Puolustusvoimat. 1.1.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.
  4. Hinkkala, Marjatta: Panssarisoittokunnan viimeiset varusmiessoittajat kotiutuvat Hämeen Sanomat. 28.8.2013. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 25.5.2014.
  5. Panssariprikaati: Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Puolustusvoimat. 26.3.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.
  6. Panssariprikaati: Panssariprikaatin organisaatio 1.1.2015 Puolustusvoimat. 22.1.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Panssariprikaati (Parola).