Panssariprikaati (Parola)
Panssariprikaati (PSPR, aik. PsPr) on Parolannummella Hattulassa sijaitseva Suomen maavoimien joukko-osasto. Panssariprikaati kouluttaa miehistöä Leopard 2A6 -taistelu- sekä BMP-2-rynnäkköpanssarivaunuille, jalkaväkeä sekä tykistö- ja ilmatorjuntamiehistöä.
| Panssariprikaati | |
|---|---|
 Panssariprikaatin joukko-osastotunnus. |
|
| Toiminnassa |
1942–1944 Panssaridivisioona 1946–1952 Kevyt prikaati 1952– Panssariprikaati |
| Valtio | Suomi |
| Puolustushaarat | Suomen maavoimat |
| Osa joukkoa | Maavoimat |
| Koko | 1 700 varusmiestä |
| Tukikohta |
Parola Riihimäki |
| Kalusto | Leopard 2, BMP-2, 23ITK95, 35ITK88, NASAMS II, MT-LBV, K9 Thunder |
| Värit |
 |
| Marssi | Parolan marssi |
| Sodat ja taistelut | Kuuterselän taistelu |
| Vuosipäivät | 28. kesäkuuta |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Rainer Kuosmanen |
| Tunnettuja komentajia |
Ruben Lagus, Ari Puheloinen |
Sodanajan yksikkönä toimii useita taisteluosastoja ja ilmatorjuntajoukkoja, joiden pääkalustona ovat Leopard 2A4 ja 2A6 -taistelupanssarivaunut ja BMP-2 -rynnäkköpanssarivaunut. Mekanisoidussa taisteluosastossa on hieman alle kaksituhatta miestä ja 29 taistelupanssarivaunua. Taisteluosaston panssarihaupitsipatteriston kalustona on neuvostoliittolaisvalmisteinen 122 panssarihaupitsi 74 ja nykyään on koulutuksessa myös uusi panssarihaupitsi K9 Thunder eli "Moukari".
JohtoMuokkaa
Prikaatin komentajana ja varuskunnan päällikkönä aloitti elokuussa 2021 eversti Rainer Kuosmanen. Prikaatin johdossa toimivat lisäksi apulaiskomentaja ja esikuntapäällikkö (ep).
KomentajatMuokkaa
Prikaatin komentajina ovat toimineet:
- eversti Sven Björkman 1942–1944
- kenraalimajuri Antero Svensson Kevyt prikaati 1944–1946
- kenraalimajuri Kaarlo Aleksanteri Heiskanen 1946–1949
- kenraalimajuri Kai Savonjousi vs. 1946–1949, kevyt prikaati ja panssaripr. 1949–1955
- kenraalimajuri Arvi Kurenmaa 1955–1959
- kenraalimajuri Tauno Kopra 1959–1960
- kenraalimajuri Lauri Sotisaari 1960–1961
- kenraalimajuri Olli Korhonen 1961–1965
- kenraalimajuri Kaarlo Leinonen 1965–1966
- kenraalimajuri Matti Hannila 1966
- eversti Olavi Liukkonen 1966–1967
- eversti Unto Matikainen 1967–1969
- eversti Kalevi Sarva 1969–1976
- eversti Olli Tikka 1976–1979
- eversti Matti Aaltonen 1979–1983
- eversti Kalevi Tarvainen 1983–1987
- eversti (1980) Lasse Wächter 1987–1990
- eversti Antero Leirimaa 1990–1993
- eversti Kari Kokkonen 1993–1996
- eversti Esko Janatuinen 1996–1999
- prikaatikenraali Ari Puheloinen 1999–2000
- eversti Timo Suutarinen 1. heinäkuuta 2000 – 31. tammikuuta 2002
- eversti Kyösti Halonen 1. helmikuuta 2002 – 31. joulukuuta 2004
- eversti Ilkka Pitkänen 1. tammikuuta 2005 – 31. heinäkuuta 2007
- eversti Keijo Suominen 1. elokuuta 2007 – 31. maaliskuuta 2011
- prikaatikenraali Pekka Toveri 1. huhtikuuta 2011 – 31. joulukuuta 2013
- eversti Pekka Järvi 1. tammikuuta 2014 – 30. kesäkuuta 2017
- eversti Kari Nisula 1. heinäkuuta 2017 – 31. maaliskuuta 2019
- eversti Tero Ylitalo 1. huhtikuuta 2019 – 31. heinäkuuta 2021[1]
- eversti Rainer Kuosmanen 1. elokuuta 2021 –[2]
PuolustusvoimauudistusMuokkaa
Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 Riihimäen silloinen Viestirykmentti liitettiin Panssariprikaatiin. Panssarikoulu siirtyi Maasotakoulun alaisuuteen, kuten Viestikoulukin, mutta ne toimivat edelleen entisillä paikoillaan Panssariprikaatin alueilla. [3]
HarjoitusalueetMuokkaa
Panssariprikaati harjoittelee sekä Parolannummen harjoituskentällä että Hämeenlinnassa Hätilän ampuma-alueella. Muita prikaatin harjoitusalueita ovat mm. Lohtaja, Niinisalo, Rovajärvi, Hälvälä ja Padasjoki.
PanssarisoittokuntaMuokkaa
Prikaatiin kuului myös alueen joukkoja ja maanpuolustusjärjestöjä palveleva sotilassoittokunta Panssarisoittokunta, jonka päällikkönä toimi vuosina 2011–2013 musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola. Panssarisoittokunta lakkautettiin syksyllä 2013, ja soittajat jakautuivat muihin soittokuntiin.[4] Vuonna 2015 Panssariprikaatin alaisuudessa aloitti aiemmin Hämeen rykmentissä Lahdessa toiminut Puolustusvoimien varusmiessoittokunta. [5]
Panssariprikaatin joukkoyksiköt ja perusyksikötMuokkaa
Panssariprikaatin alaisuuteen 1.1.2015 lähtien kuuluvat: [6]
JoukkoyksikötMuokkaa
- Hämeen Panssaripataljoona (HÄMPSP)
- Panssarijääkärikomppania (PSJK)
- Panssarivaunukomppania (PSVK)
- Panssaripioneerikomppania (PSPIONK)
- Sotilaspoliisikomppania (SPOLK)
- Helsingin Ilmatorjuntarykmentti (HELITR)
- Panssari-ilmatorjuntapatteri (PSITPTRI)
- 2. Ohjusilmatorjuntapatteri (2. OITPTRI)
- 3. Ohjusilmatorjuntapatteri (3. OITPTRI)
- Aliupseerikoulu (AUK/PSPR)
- Johtokeskuspatteri (JOKEPTRI)
- Jääkäritykistörykmentti (JTR)
- Panssarihaupitsipatteri (PSHPTRI)
- Panssarikranaatinheitinkomppania (PSKRHK)
- Panssariviestikomppania (PSVIESTIK)
- Johtamisjärjestelmäkomppania (JOJÄK)
- Parolan huoltopataljoona (PARHP)
- Autokomppania (AUTOK)
- 1. Panssarihuoltokomppania (1. PSHK/PSPR)
- 2. Panssarihuoltokomppania (2. PSHK/PSPR)
- Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta (PVVMSK)
- Kuljetuskeskus
- Keskusvarasto
- Elektronisen sodankäynnin keskus (ELSOK)
- Huoltokeskus (Hkesk/PSPR)
LakkautetutMuokkaa
- Viesti- ja tulenjohtopatteri (Jääkäritykistörykmentti)
- Panssarintorjuntakomppania (PSTK)
- Panssarivaunupataljoona (PsvP)
- Panssarisoittokunta (PSSK)
PsvP:n aikaisempi nimi on Panssarirykmentin Panssarivaunupataljoona, ja sen komentajana ovat toimineet mm. everstiluutnantti Heikki Mikkola 1954–1955 ja evl Martti Frick 1959–1961. Yksikön muututtua Panssarivaunupataljoonaksi komentajia olivat Martti Frick, Reino Raitasaari, Kalevi Tarvainen ja Tauno Ylänne. Pataljoona liitettiin Panssariprikaatiin 1986 maaliskuun alusta.
Varuskunnassa on aikaisemmin toiminut myös vuonna 1962 Tikkakoskelle siirtynyt, ilmavoimiin kuulunut Ilmavoimien Viestipataljoona (IlmavVP) sekä mm. Panssaritiedustelukomppania sekä 4. ja 2. Erillinen Viestikomppania (4. ja 2. ErViestiK). 4. Erillinen Autokomppania (4. ErAutoK) on muuttanut nimensä Autokomppaniaksi (AUTOK).
LakkautussuunnitelmaMuokkaa
.JPG)
Taisteluhelikopterihankintasuunnitelmien yhteydessä vuoden 2005 paikkeilla suunniteltiin säästötoimena Panssariprikaatin lakkauttamista.lähde? Panssariprikaatin kaluston uusimiseen löytyi kuitenkin kustannustehokas ratkaisu Saksasta, joka myi muodollisesta hinnasta kylmän sodan loppumisen ja siihen liittyneen määrärahojen leikkausten vuoksi käytettyjä Leopard 2A4 -vaunujaan ympäri maailmaa.
Panssarivaunujen käyttöä aselajinsa mukaisessa ryhmityksessä on epäilty siksi, että ilma-alivoimatilanteessa ne on helppo tuhota.
Tämän vuoksi on ryhdytty suunnittelemaan keveämpiä konetykeillä varustettuja rynnäkköpanssarivaunuja jalkaväen taistelun tukemiseksi. Suomessa jalkaväen prikaatien tehostamiseen tähtäävä Prikaati 2005 sisältää Karjalan prikaatille CV9030-rynnäkkövaunut.
LähteetMuokkaa
- ↑ Eversti Tero Ylitalo Panssariprikaatin komentajaksi maavoimat.fi. 28.3.2019. Viitattu 30.3.2019.
- ↑ Eversti Kuosmanen Panssariprikaatin komentajaksi - Maavoimat maavoimat.fi. 21.4.2021. Viitattu 21.4.2021.
- ↑ Maasotakoulu: Maasotakoulu - maavoimien puolustushaarakoulu uudistui Puolustusvoimat. 1.1.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.
- ↑ Hinkkala, Marjatta: Panssarisoittokunnan viimeiset varusmiessoittajat kotiutuvat Hämeen Sanomat. 28.8.2013. Arkistoitu 3.11.2013. Viitattu 25.5.2014.
- ↑ Panssariprikaati: Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Puolustusvoimat. 26.3.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.
- ↑ Panssariprikaati: Panssariprikaatin organisaatio 1.1.2015 Puolustusvoimat. 22.1.2015. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.8.2015.
Aiheesta muuallaMuokkaa
| Kyliä ja taajamia |
Kivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula |
|---|---|
| Luonto |
Alajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi |
| Nähtävyyksiä |
Hattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo |
| Muuta |
Ahlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano |