Maasotakoulu

Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu
Tämä artikkeli kertoo nykyisestä joukko-osastosta ja koulusta. Maasotakoulu oli myös Santahaminassa toimineen Kadettikoulun nimi vuosina 1941–1952.

Maasotakoulu (MAASK) on Suomen maavoimien joukko-osasto ja puolustushaarakoulu, jonka kotipaikka on Lappeenranta. Vuodesta 2015 alkaen osia Maasotakoulun toiminnoista sijaitsee myös Haminassa, Hattulassa (Parolannummella), Kankaanpäässä (Niinisalossa)ja Riihimäellä.[2][3]

Maasotakoulu
Maasotakoulun joukko-osastotunnus
Maasotakoulun joukko-osastotunnus
Toiminnassa 2001–
Valtio Suomi
Puolustushaarat maavoimat
Aselajit jalkaväki, tykistö, pioneeri, viesti
Rooli sotilasopetuslaitos, joukko-osasto
Osa joukkoa maavoimat
Tukikohta LappeenrannanHaminan varuskunta
Värit Maasotakoulun lippu.svg
Marssi Maasotakoulun marssi
Vuosipäivät 19. lokakuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja eversti Sami-Antti Takamaa[1]

Maasotakoulu perustettiin vuonna 2001, ja se on Maavoimien komentajan alainen, Maavoimien yksi joukko-osasto.[4] Maasotakoulun päätehtäviä ovat valmius, koulutus ja tutkimus, puolustusvalmiuden ylläpito. Maasotakoulu kouluttaa ammattisotilaita, varusmiehiä ja reserviläisiä. Maasotakoulussa työskentelee noin 600 henkilöä.[5] Joukko-osaston tukikohta on LappeenrannanHaminan varuskunta.[5]

Maasotakoulun alaisuudessa toimii myös Maavoimien soittokunta, yksi Suomen kuudesta sotilassoittokunnasta: Rakuunasoittokunta.

Maasotakoulun koulutuskeskusMuokkaa

Maasotakoulun koulutuskeskus (KOULK) suunnittelee, valmistelee, toteuttaa ja kehittää Maasotakoulussa järjestettävän Puolustusvoimien palkatun henkilöstön, ml. kadettien, perus- ja täydennyskoulutusta sekä varusmieskoulutusta. Lisäksi koulutuskeskus toteuttaa Maasotakoululle käsketyn sotilasammatillisen aliupseerikoulutuksen ohjauksen Maavoimissa.

Maasotakoulun koulutuskeskus järjestää Maavoimien upseerien maavoimien puolustushaaran perusopinnot kuin myös jalkaväen, tykistön, pioneerien ja viestin aselajien sekä tiedustelun ja elektronisen sodankäynnin eriytyvät opinnot[5] Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteiden kandidaatin ja -maisterin tutkintojen maavoimien koulutusohjelman (aik. maasotalinja) opiskelijat käyvät puolustushaaraopinnot sekä jalkaväki-, pioneeri-, kenttätykistö- ja viestiaselajien eriytyvät aselajiopinnot Maasotakoulussa ja sen alaisissa aselaji- ja toimialakouluissa.[6] Maasotakoulun Koulutuskeskuksen alaiset aselajikoulut ovat: Jalkaväkikoulu Lappeenrannassa, Panssarikoulu Hattulan Parolannummella, Pioneerikoulu Lappeenrannassa, Tykistökoulu Kankaanpään Niinisalossa ja Viestikoulu Riihimäellä.

Koulutuskeskus järjestää myös Maavoimien palkatun aliupseeriston maavoimien puolustushaaraopinnot kuin myös jalkaväen, tykistön, tiedustelun, pioneerin ja viestin aselajien sekä tiedustelun ja elektronisen sodankäynnin eriytyvät opinnot sekä Maavoimien esikunnan käskemän palkatun henkilökunnan täydennyskoulutuksen.[5] Kadettikurssien opiskelijamäärä on yleensä noin sata henkilöä. Vuonna 2014 Maanpuolustuskorkeakoulun kadettikurssin maasotalinjan aloitusvahvuus oli 112 opiskelijaa,[7] ja kaikkiaan Maasotakoulussa opiskelee vuosittain yli 1 000 henkilöä.[5]

Henkilöstön lisäksi Maasotakoulussa koulutetaan asevelvollisia. Maasotakoulun Reserviupseerikoulu ja Panssarikoulu järjestävät kahdesti vuodessa reserviupseerikurssin.[5] Reserviupseerikoulun maavoimien reserviupseerikurssin aloitusvahvuus on noin 600-700 oppilasta ja Panssarikoulun panssarireserviupseerikurssin 40–60 oppilasta.[8][9] Reserviupseerikouluun kuuluu myös kaksi alokkaita vastaanottavaa yksikköä, joissa palveluksensa aloittaa noin 300 varusmiestä kahdesti vuodessa.[10][11]

PanssarikouluMuokkaa

Panssarikoulu perustamispäivänä pidetään 2. huhtikuuta 1948, kun panssaripataljoonan komentaja Nils Åkerman allekirjoitti esityksen pysyvän panssarialan opetuksen järjestämisestä. Toukokuussa 1952 panssarivaunupataljoona panssarikoulusta muodostettiin itsenäinen joukko-osasto kevyen prikaatin alaisuuteen. Joulukuussa 1971 siitä tuli itsenäinen sotilasopetuslaitos.

Panssarikoulu liitettiin 1. tammikuuta 2015 Maasotakoulun Koulutuskeskuksen osastoksi.

Panssarikoulussa kadetit eli sotatieteiden kandidaateiksi opiskelevat suorittavat aselajiopintojaan. Lisäksi Panssarikoulussa on kahdesti vuodessa panssarireserviupseerikurssi (PSRUK), johon tulee varusmiehiä eri joukko-osastoista ympäri Suomea Parolannummelle saamaan varusmiesjohtajakoulutusta.

JalkaväkikouluMuokkaa

Jalkaväkikoulu perustettiin 1. tammikuuta 2015 erilliseksi maasotakoulun osastoksi, koska maasotakoulu oli toiminut aikaisemmin maavoimien puolustushaarakoulun lisäksi myös jalkaväen kouluna. Koulun perinnepäivä on 10. lokakuuta ja perinnemarssina on Sillanpään marssilaulu. Jalkaväkikoulun perustehtävä on järjestää puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle perus- ja täydennyskoulutusta. Jalkaväkikoulu on jakautunut korkeakouluosastoon, täydennyskoulutusosastoon ja maavoimasektoriin.

Korkeakouluosasto suunnittelee, valmistelee ja järjestää toteutettavan upseerikoulutuksen ja muut erikseen käskettävät kurssit sekä opetustilaisuudet.

Täydennyskoulutusosasto suunnittelee, valmistelee ja järjestää maavoimien aliupseerien opintokokonaisuuksien puolustushaa- raopintoja ja jalkaväkiopinnot sekä muut erikseen käskettävät kurssit ja opetustilaisuudet.

Maavoimasektori tukee molempien osastojen järjestämiä puolustushaaraopintoja.

Jalkaväkikoulu on jalkaväkikoulutuksen (jääkäri-, panssarin-torjunta-, kranaatinheitin-, tiedustelu- ja sotilaspoliisikoulutus) pääasiallinen koulu. Sen tavoitteena on kehittyä myös jalkaväen taistelutekniikassa ja taktiikassa taisteluosastotasolle asti. Taistelutekniikan ja taktiikan opetusta jalkaväkikoulu toteuttaa yhteistoiminnassa maasotakoulun koulutuskeskuksen kanssa.

ReserviupseerikouluMuokkaa

Reserviupseerikoulu on liitetty osaksi Maasotakoulua, Maasotakoulun yhdeksi joukkoyksiköksi vuonna 2015.

Reserviupseerikoulu eli RUK Haminassa on Suomen suurin johtajakoulu. Reserviupseerikoulu on vuodesta 1920 alkaen kouluttanut yhteensä yli 180 000 reserviupseeria Puolustusvoimien reserviin.

Maavoimien reserviupseerikursseja järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Jokaisella kurssilla aloittaa noin 600-700 oppilasta. Vaikka kurssin nimikkeenä on "Maavoimien reserviupseerikurssi", tuotetaan kurssilla johtajia kaikkien puolustushaarojen sekä Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Koulutuksella luodaan tiedolliset ja taidolliset perusteet sodan ajan joukkueen tai jaoksen johtajatehtävään. Koulutuksen painopisteinä ovat johtaminen, aselajioppi sekä aselajien välinen yhteistoiminta.

Reserviupeerikurssille tulee varusmiehiä eri joukko-osastoista Haminaan ympäri Suomea saamaan johtajakoulutusta ja heistä tulee varusmiesjohtajia, reservinupseereita. Kurssin jälkeen varusmies siirtyy takaisin omaan joukko-osastoonsa johtamaan ja kouluttamaan loppupalveluksensa ajaksi muita varusmiehiä.

Maasotakoulun varusmiehet palvelevat Reserviupseerikoulun joukkotuotantoyksiköissä, ja myös heistä osa pääsee reserviupseerikurssille johtajakoulutukseen.

Maavoimien tutkimuskeskusMuokkaa

Maavoimien tutkimuskeskus (MAAVTKESK) on Maasotakoulun yksi joukkoyksikkö ja Maavoimien alainen tutkimuslaitos. Tutkimuskeskuksen keskeisin tehtävä on suorituskykyjen suunnittelua, kehittämistä, käyttöä, hankkeita sekä hankintoja tukeva tutkimus ja kehittäminen sekä edellä mainittuja tukeva kokeilu- sekä testaustoiminta. Pääosa MAAVTKESK:n noin 70 työntekijästä työskentelee Haminassa, mutta kolme tutkimussektoria sijoittuu muualle. Tutkimuskeskuksen tykistösektori toimii Niinisalossa, panssarisektori Hattulassa ja viestisektori Riihimäellä, koska paikkakunnilla sijaitsevista varuskunnista löytyvät välineet, joihin sektoreiden tutkimus- ja kokeilutoiminta kohdistuu. Maavoimien tutkimuskeskuksen kymmenen tutkimusalaa ovat: jalkaväki, panssari ja mekanisointi, tykistö, pioneeri, ilmatorjunta, tiedustelu, valvonta ja maalittaminen sekä elektroninen sodankäynti, johtamisjärjestelmä ja viesti, huolto, koulutus- ja simulaattori, rakennetun alueen taistelu.

Maavoimien tutkimuskeskuksen toiminnan painopiste on kentällä, siellä missä joukot toimivat. Maavoimien tutkimuskeskus tekee tutkimusta ja järjestää kokeilutoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa, usein joukko-osastoissa. Maasotakouluun kuuluvassa Maavoimien tutkimuskeskuksessa tehdään maavoimien kehittämiseen liittyvää tutkimustoimintaa.[5]


OrganisaatioMuokkaa

 
Maasotakoulun entinen esikuntarakennus Lappeenrannan Rakuunamäellä. Edustalla tykistörykmenttien muistomerkki. Maasotakoulu toimi Lappeenrannan Rakuunamäellä kesään 2018 asti, jolloin viimeisetkin osastot, ml. esikunta, siirtyivät Leiriin.
 
Maasotakouluun vuonna 2015 liitetyn Reserviupseerikoulun päärakennus Haminassa.

Joukko-osastoa komentaa Maasotakoulun johtaja. Hänen alaisuuteensa kuuluvat esikunta sekä joukkoyksikköinä Reserviupseerikoulu, Koulutuskeskus ja Maavoimien tutkimuskeskus.[4][12][13]

  • Koulutuskeskus (Lappeenranta)
  • Maavoimien tutkimuskeskus (Hamina)
    • Maataistelukeskus
    • Tutkimus- ja kehittämisosasto (osia Hattulassa, Kankaanpäässä ja Riihimäellä)

HistoriaaMuokkaa

 
Rakuunoita Maasotakoulun marssiosastossa puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa kesäkuussa 2014.
 
Reserviupseerikoulun marssiosasto puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatissa Lappeenrannassa kesäkuussa 2014.

Maasotakoulu perustettiin Pääesikunnan alaiseksi itsenäiseksi puolustushaarakouluksi 1. elokuuta 2001 edellisenä päivänä lakkautetun Maanpuolustusopiston tilalle ja tiloihin.[14][15] Muutos liittyi puolustusvoimien upseerikoulutuksen uudistukseen, jossa opistoupseerien koulutus lopetettiin ja Maanpuolustuskorkeakoulun ylempää korkeakoulututkintoa vastannut upseerin tutkinto jaettiin upseerin alemmaksi (sotatieteiden kandidaatti) ja ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi (sotatieteiden maisteri).[16][17] Maasotakoulu alkoi toteuttaa osia näiden tutkintojen opetuksesta.[17] Vuodesta 2008 alkaen Maasotakoulu on ollut Maavoimien komentajan alainen joukko.[18]

UpseerikoulutusMuokkaa

Ensimmäinen Maasotakoulussa opiskellut maavoimien kadettikurssi aloitti opintonsa 10. syyskuuta 2001 ja oli numeroltaan 88.[14][17] Maasotakoulu järjesti pääsykokeet, ja kadetit opiskelivat koko ensimmäinen lukuvuoden Maasotakoulussa ennen siirtymistään Maanpuolustuskorkeakouluun Santahaminaan. Kandidaatti- ja maisterivaiheessa Maasotakoulu toimi aselajikouluna jalkaväkilinjan opiskelijoille.[17] Maasotakoulussa oli mahdollista opiskella myös pelkät vuoden mittaiset upseerin perusopinnot ja työllistyä määräaikaisen reserviupseerin virkaan.[16][17]

Upseerikoulutus uudistui jälleen vuonna 2006 Bolognan prosessin myötä. Opinnot muuttuivat kaksivaiheisiksi siten, että kaikki suorittavat aluksi kolmevuotiset kandidaattiopinnot ja siirtyvät muutamaksi vuodeksi Puolustusvoimien palvelukseen ennen kaksivuotisia maisteriopintoja. Uudessa järjestelmässä opintojen aloitus siirtyi Maanpuolustuskorkeakouluun, ja maavoimien kadetit opiskelivat Maasotakoulussa ensimmäisen lukuvuoden kevään. Jalkaväkilinjalle suuntautuneet palasivat kouluun koko kolmanneksi lukuvuodeksi. Maisterivaiheessa jalkaväkilinjan opiskelijat opiskelivat Maasotakoulussa noin kolmen kuukauden mittaisen jakson.[17]

Vuonna 2015 Maasotakoulun tehtävät jalkaväen upseerien aselajikouluna siirtyivät Koulutuskeskuksen alaisuuteen perustettuun Jalkaväkikouluun. Samalla Koulutuskeskuksen alaisuuteen liitettiin myös Panssarikoulu, Pioneerikoulu, Tykistökoulu ja Viestikoulu.[2][3] Kandidaattiopintoja muutettiin niin, että ensimmäiset puolitoista vuotta opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, seuraavat puoli vuotta puolustushaarakoulussa ja viimeinen vuosi aselajikoulussa.[13]

OpistoupseerikoulutusMuokkaa

Maasotakoulun perustamisen yhteydessä koulun alaisuuteen siirtyi yli 500 Maanpuolustusopistossa opintonsa aloittanutta opistoupseerin perus- ja jatkokurssien opiskelijaa.[14] Viimeinen opistoupseerin peruskurssi valmistui Maasotakoulusta vuonna 2003, ja opistoupseerien jatkokoulutusta Maasotakoulu järjesti vuoteen 2012 asti.[16][19]

AliupseerikoulutusMuokkaa

Vuonna 2008 Maasotakoulussa alkoi uusimuotoisen aliupseeriston koulutus maavoimien ja jalkaväen sotilasammatillisilla opintojaksoilla 1–2 ja mestariopinnoilla.[20]

Puolustusvoimauudistus 2012–2015Muokkaa

Vuosina 2012–2015 toimeenpantu puolustusvoimauudistus laajensi ja hajautti Maasotakoulun toimintaa. Uudistuksen myötä Maasotakoululla on toimintoja viidellä paikkakunnalla ja henkilöstön määrä kasvoi noin 230:stä noin 630:een.[2][3]

Itsenäinen joukko-osasto Reserviupseerikoulu Haminasta liitettiin joukkoyksikkönä osaksi Maasotakoulua 1. tammikuuta 2015. Reserviupseerikoulun toiminta Haminassa jatkuu.[2][3] Lappeenrannassa sijainnut Maasotakoulun ainoa varusmiesyksikkö Rakuunaeskadroona puolestaan liitettiin hallinnollisesti Reserviupseerikouluun.[21] Yksikkö lakkautettiin vuoden 2016 lopussa, minkä jälkeen Maasotakoulun varusmieskoulutus keskitettiin Haminaan.[22]

Pioneeri- ja Suojelukoulu siirtyi Keuruulta Lappeenrantaan kesällä 2014 ja liitettiin hallinnollisesti Maasotakouluun 1. tammikuuta 2015 nimellä Pioneerikoulu. 1. tammikuuta 2015 Maasotakouluun liitettiin hallinnollisesti myös Panssarikoulu Hattulasta, Tykistökoulu Kankaanpäästä ja Viestikoulu Riihimäeltä. Näiden koulujen toiminnot jäivät pääosin entisiin paikkoihinsa. Lappeenrantaan perustettiin 1. tammikuuta 2015 Jalkaväkikoulu. Haminaan perustettiin Maavoimien tutkimuskeskus, joka muodostettiin Maasotakoulun Maataistelukeskuksesta ja Maasotakouluun liitettyjen aselajikoulujen tutkimus- ja kehittämisosastoista.[2][3]

Rakuunasoittokunta laajeni vuoden 2014 alussa ja jatkoi toimintaansa Lappeenrannasta käsin toimialueenaan koko Itä-Suomi.[23]

Maasotakouluun kuulunut asevelvollisuusasioista vastannut Etelä-Karjalan aluetoimisto yhdistettiin Kymenlaakson aluetoimiston kanssa Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi, joka sijoitettiin Kouvolaan Karjalan prikaatin alaisuuteen.[24]

Tunnukset ja perinteetMuokkaa

 
Maasotakoulun lippu vuoden 2017 Lippujuhlan päivän paraatissa.

Maasotakoulun vuosipäivä on 19. lokakuuta ja kunniamarssi Otto Kotilaisen säveltämä ”Maasotakoulun marssi” eli ”Nuoret sankarit”.[15] Maasotakoulun lipun suunnitteli heraldikko Liisa Kontiainen.[15] Lipussa on maavoimien vihreällä pohjalla Suomen leijona ja upseerikoulutukseen viittaava heraldinen ruusu.[25] Maasotakoulun joukko-osastoristissä on Yrjönristi päällään ristikkäiset miekat.[25]

Maasotakoulun toisen maailmansodan aikaisia perinnejoukkoja ovat jatkosodan Jalkaväkirykmentti 1 ja Jalkaväkirykmentti 2.[15][26] Maasotakoulu vaalii myös Maanpuolustusopiston ja sen edeltäjien sekä Uudenmaan rakuunapataljoonan perinteitä.[15] UudRakP oli Lappeenrannassa toiminut joukko-osasto, jonka perinteet siirtyivät Maanpuolustusopiston edeltäjän Päällystöopiston vaalittavaksi vuonna 1990.[25]

Maasotakoulun alaisilla yksiköillä on lisäksi omia tunnuksiaan ja perinteitään.[25]

JohtajatMuokkaa

Maasotakoulun johtajana ovat toimineet:

sotilasarvo Rehtorit
eversti Antti Lankinen (s. 1949) 1.8.2001–30.9.2002
eversti Juha-Pekka Liikola (s. 1954) 1.10.2002–31.1.2006
eversti Teppo Lahti 1.2.2006–31.5.2009
eversti Markku Riittinen (s. 1956) 1.6.2009–30.5.2011
everstiluutnantti Kari Pelkonen 1.–30.6.2011
eversti Kimmo Lehto (s. 1960) 1.7.2011–30.6.2015
eversti Asko Muhonen (s. 1964) 1.7.2015 - 30.6.2018
eversti Kari Pietiläinen (s. 1965) 1.7.2018 - 31.1.2022
eversti Sami-Antti Takamaa 1.2.2022 -

LähteetMuokkaa

  1. Maasotakoulun johtaja vaihtuu 31.1.2022. Maavoimat. Viitattu 19.5.2022.
  2. a b c d e Reserviupseerikoullun lakkauttaminen ja liittäminen Maasotakouluun sekä maavoimien aselaji- ja toimialakoulujen uudelleenjärjestelyt 15.6.2012. Puolustusministeriö. Viitattu 4.1.2015.
  3. a b c d e Helin, Kirsti: Maavoimista kehittyy entistä yhtenäisempi puolustushaara. Muuriankkuri, 2012, nro 2/2012, s. 10–13. Puolustushallinnon rakennuslaitos. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  4. a b Maasotakoulun organisaatio Maasotakoulu. Viitattu 8.1.2015.
  5. a b c d e f g Maasotakoulu – valtakunnallinen vaikuttaja Maasotakoulu. Viitattu 14.3.2015.
  6. Valintaopas 2015 Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 14.3.2015.
  7. Kaikki paikat on täytetty 5.9.2014. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 15.3.2015.
  8. Simola, Seppo: Pääpaikkana Hamina. Reserviläinen, 2014, nro 3/2014, s. 10–11. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2015.
  9. Simola, Seppo: Muuallakin kuin ympyräkaupungissa. Reserviläinen, 2014, nro 4/2014, s. 12–13. Suomen Reserviupseeriliitto, Reserviläisliitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.3.2015.
  10. Varusmiespalvelus Maasotakoulussa Puolustusvoimat. Viitattu 18.2.2017.
  11. Sotilasvala- ja sotilasvakuutustilaisuus Maasotakoululla 9.2.2017 6.2.2017. Puolustusvoimat. Viitattu 18.2.2017.
  12. Maasotakoulu – maavoimien puolustushaarakoulu uudistui 1.1.2015. Maasotakoulu. Viitattu 4.1.2015.
  13. a b Lehto, Kimmo: Maasotakoulu – maavoimien tulevaisuuden tekijä. Maasoturi, 2015, nro 2015, s. 4–6. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.8.2015.
  14. a b c Punkari, Pasi: Maanpuolustusopiston tilalle Maasotakoulu Kaleva. 31.7.2001. Kaleva. Viitattu 14.3.2015.
  15. a b c d e Historia ja perinteet Maasotakoulu. Viitattu 4.1.2015.
  16. a b c Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (HE 18/2001) 2.3.2011. Finlex. Viitattu 14.3.2015.
  17. a b c d e f Nykänen, Tarja: Kadetista upseeriksi. Maasoturi, 2011, 33. vsk, nro 2/2011, s. 8–9. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.3.2015.
  18. Nokelainen, Pasi: Selonteko selväksi – Puolustusvoimien rakennemuutos. Pääesikunta, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.3.2015).
  19. Opistoupseereiden koulutus loppumassa Etelä-Saimaa. 6.3.2012. Kaakon Viestintä. Viitattu 14.3.2015.
  20. Javanainen, Paul: Perinteet velvoittavat. Maasoturi, 2011, 33. vsk, nro 2/2011, s. 12–13. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 14.3.2015.
  21. Räätäri, Ansa: Rakuunaeskadroona siirtyy vuosikymmenen lopulla Lappeenrannasta Haminaan. Maasoturi, 2013, 35. vsk, nro 2/2013, s. 18. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  22. Schönberg, Kalle: ”Hakkaa päälle” viimeisen kerran – rakuunoiden aikakausi päättyi Lappeenrannassa Yle Uutiset. 15.12.2016. Yleisradio. Viitattu 18.2.2017.
  23. Koskinen, Jyrki: Rakuunasoittokunta kasvaa ja toiminta-alue laajenee. Maasoturi, 2013, 35. vsk, nro 2/2013, s. 31–32. Maasotakoulu. Artikkelin verkkoversio Viitattu 4.1.2015.
  24. Tahkokorpi, Mirjam: Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolaan 4.7.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.1.2015.
  25. a b c d Maasotakoulun perinteet. Maasoturi, 2015, nro 2015, s. 7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 1.8.2015.
  26. Siiskonen, Jukka: Leiri / Perinnerykmentit JR1 ja JR2 Willimiehen jäljillä. 7.4.2013. Viitattu 14.3.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa