Wikipedia

Vesunnin kartano

Vesunnin kartano (myös Vesunti ja Vesunta) (ruots. Vesunda gård,[1] lat. Vesundia[2] ) on kartano Hattulassa. Kartano sijaitsee Vanajaveden Mervenselän itärannalla, noin 4,5 km Hattulan vanhasta kirkosta pohjoisluoteeseen.[3] Vesunta on yksi Suomen vanhimmista taloista. Mailla on ollut linna ja luostari. Kartanon puinen päärakennus on rakennettu vaiheittain 1800-luvun kuluessa.[4][5][6][7][8]

Vesunnin kartanon sijainti Vanajaveden kapeikon Mervenselän itärannalla venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899. Länsirannalla on Merven kylä ja kartano.

Historia

muokkaa

Kartanon alueella on asuttu hyvin pitkään ja siellä sijaitseekin mahdollinen rautakautinen kalmisto.[3]

Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319 Turun tuomiokirkon mustassa kirjassa.[1] Vuonna 1319 Vesunnin omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat Vesunnin kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden Gunnarille ja hänen jälkeläisilleen ikiaikaiseksi omaisuudeksi syytinkiä vastaan.[2]

Turun tuomiokirkkoseurakunta omisti kartanon vuodesta 1357. Seuraavina omistajina mainitaan Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari Bengt Oloffson, Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi vuosina 1498-1503 ja Sten Sturen leski Ingeborg Tott.[4]

Kartano oli myöhemmin Tott-aatelissuvun ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan hallussa.[5]

Vesunnin kartano oli kuningas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta, ja siksi Vesuntia pidettiin aitona kuninkaankartanona.[5] Valtion omistamia kartanoita voidaan kutsua tästä syystä kruununkartanoiksi.[5]

Kartanon vanhin nykyään tunnettu rakennus oli ilmeisesti jalkaväen päällikkö Arvid Henrikinpoika Tavastin 1500-luvulla rakennuttama Vesunninmäen linna, mutta se saattoi olla myös luostari, koska kartano oli Turun tuomiokirkon omaisuutta ennen Tawastin kautta.[5] Naantalin Pyhän Birgitan luostarin munkit ja nunnat nähtävästi asuivat Vesunnissa, kun he maalasivat Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinä- ja kattomaalaukset 1510-luvulla eli ennen Kustaa Vaasan aikaa.[5][9] Taidemaalari Magnus von Wright luonnehti päiväkirjassaan Vesunninmäen linnaa luostariksi.[5]

Kolmikerroksinen harmaakivilinna tuhoutui todennäköisesti suuren Pohjan sodan aikaisen Isonvihan aikana, koska linnan katto romahti nähtävästi vähäisen ylläpidon takia.[5] Linnan valtavasta koosta kertoo esimerkiksi se, että vanhojen verotietojen mukaan linnassa oli 165 ikkunaa. Linnan rauniot purettiin 1840-luvulla, ja kivet käytettiin kartanon kivinavetan rakentamiseen.[8][10]

Ramsay-suvun jäsen eversti Anders Henrik Ramsay omisti kartanon vuonna 1761. Kartanon omisti 1700-luvun loppupuolella Enoch Nauclér, aateloituna Furuhjelm.[4][11][12]

1800-luvun puolivälissä kartano kuului Lepaan kartanon omistajan, pietarilaisen kauppiaan Philipp Peter Heimbürgerin († 1847)[13] suvulle.[14] Insinöörien Pehr ja Axel Heimbürgerin vuonna 1866[13] tapahtuneen konkurssin jälkeen suvun maaomaisuus tuli 1868 myyntiin pakkohuutokaupalla.[15] Kartanon huusi Lepaan kartanon entinen pehtoori ja Philipp Peter Heimbürgerin lesken Marian kolmas aviomies Carl Fredrik Packalén[14][16] hintaan 30 000 markkaa.[17] Hintaan vaikuttu alentavasti se, että leski Marialla oli elinkautinen nautintaoikeus Vesunnin kartanoon.[17] Lopulta vuonna 1870 kartano ja siihen kuuluvat kaksi akumenttitaloa päätyivät hintaan 63 000 markkaa[18][19] maanviljelijä, agronomi Gustaf Karénille.[20]

Vuonna 2024 Vesunnin kartanon maille valmistui kansainväliset mitat täyttävä kouluratsastuksen kilpakenttä ja 40-paikkainen hevostalli. Wesunda Dressage -ratsastuskeskuksen perusti yrittäjä Heidi Taipale.[21][22]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b Bidrag till kännedom om Finlands natur och folk, s. 121, 281. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten, 1905. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.11.2009. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Turun tuomiokirkon musta kirja, s. 424. Määritä julkaisija! Ruotsin valtionarkisto Viitattu 8.11.2009. (latinaksi)[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Vesunnin kartano 1 82010055 11.11.1996. Museovirasto. Arkistoitu 21.9.2016. Viitattu 8.11.2009.
  4. ↑ a b c Vesunta; Vesunda; Vesunti; Vässunda Europeana Heraldica. Kansallisarkisto.
  5. ↑ a b c d e f g h Ojanen, Eero: Vesunnan kartano 700 vuotta. Maatalousyhtymä Kare ja Ketolat, 2022.
  6. ↑ Tämän hattulalaisen kartanon mailla on ollut jopa luostari ja linna Hämeen Sanomat. 19.7.2022. Viitattu 10.4.2024.
  7. ↑ Mielipidevieras: Arvid Tawastin Vesunta oli Hämeen vanhin kartano – Keskiajalta periytynyt kivilinna antoi turvaa levottomina aikoina Hämeen Sanomat. 26.9.2022. Viitattu 10.4.2024.
  8. ↑ a b Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo – Hattula
  9. ↑ Antti Virolainen: 500 vuotta vanhat kirkon seinämaalaukset ovat tämän kesän turistihitti – suosikkikirjan lukijat haluavat nähdä ne omin silmin Ilta-Sanomat. 12.6.2021. Viitattu 12.8.2024.
  10. ↑ Tarinoiden kohteita – Vesunninmäen linna tyrvanto.net. Viitattu 8.11.2009.
  11. ↑ Torvald T:son Hohenthal: Anteckningar om släkten Nauklérs äldre led. Genos, 1941, nro 12. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Anders Henrik Ramsay Adelsvapen-Wiki. Viitattu 7.2.2025. (ruotsiksi)
  13. ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Axel Heimbürger. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  14. ↑ a b von Timroth, Michael: Murarmästaren Johann Nicolaus Heimbürger (1713-90) i Hamburg och hans efterkommande. Genos, 1962, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Maatilan myyminen. Hämäläinen, 16.1.1868, nro 3, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
  16. ↑ Lepaa Tyrväntö.net. Viitattu 12.11.2009.
  17. ↑ a b Kotimaasta - tiloja uusille omistajille. Hämäläinen, 18.3.1869, nro 11, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
  18. ↑ Wesunnin säteri-kartano Hattulasta. Sanomia Turusta, 24.3.1870, nro 12, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
  19. ↑ Wesunnin kartano myyty. Hämäläinen, 3.3.1870, nro 9, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
  20. ↑ Saksalan säterirustholli. Hämäläinen, 22.2.1872, nro 8, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.7.2014.
  21. ↑ Pirjo-Liisa Niinimäki: Hevosille solarium ja karsinoissa näköalaikkunat – Katso, miltä Hattulaan valmistuvassa suuren luokan ratsutallissa nyt näyttää Hämeen Sanomat. 6.1.2024. Viitattu 22.9.2024.
  22. ↑ Yritys – Wesunda Dressage Center wesundadressage.fi. Viitattu 22.9.2024.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Kauko Kare: Vanhan Kuninkaankartanon iloiset vuodet (Hattulan Vesunnin kartano). Alea-kirja, 1994.

 
Hattulan vaakuna
Hattula
Kyliä ja taajamiaKivijoki • Koski • Lepaa • Mervi • Nihattula • Parola • Parolannummi • Pekola • Rahkoila • Sattula
LuontoAlajärvi • Iso Tähilammi • Lehijärvi • Leteensuo • Pikku Tähilammi • Retulansaari • Sotkajärvi • Vanajavesi
NähtävyyksiäHattulan Kotikirkko • Hattulan Pyhän Ristin kirkko • Hattulan uusi kirkko • Mierolan silta • Panssarimuseo • Parolan leijona • Ryysyranta • Tenholan linnavuori • Tyrvännön kirkko • Tyrvännön sakaristo
MuutaAhlbackan kartano • Hattulan vaakuna • Lepaan puutarhaopisto • Panssariprikaati • Parolan lentokenttä • Parolannummen kenttäalttari • Parolan rautatieasema • Parolan Visa • Pekolan Isku • Satulinna • Tyrvännön lentokenttä • Vesunnin kartano
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vesunnin_kartano&oldid=23017629”