Parolan leijona

Andreas Fornanderin leijonaveistos Hattulassa

Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n vierailun kunniaksi vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummella. Leijonapatsaan suunnitteli ruotsalainen kuvanveistäjä Andreas Fornander ja se sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.[1]

Parolan leijona
Nimi Parolan leijona
Tekijä Andreas Fornander
Valmistumisvuosi 1868
Taiteenlaji kuvanveisto
Teostyyppi muistomerkki
Korkeus 520 cm jalustoineen
Sijainti Hattula, Parolannummi
Koordinaatit 61°01′18.2″N, 024°21′50.0″E
Parolan leijona jalustoineen.

Veistos

muokkaa

Metalliseokseen valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä[2].

Graniittijalustaan on kirjoitettu versaalikirjaimin:

18 29/VII 63
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJEST: SA
SUOMEN SUURI RUHTINAS
ALEKSANDER II
SUOMEN SOTAVÄKEÄ

Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[3]

Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohotti suomen kielen aseman Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa ruotsin rinnalle. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla sen seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[3]

Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä savisista pienveistoksistaan, sekä maisemamaalauksistaan.[4] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.

Konservointi

muokkaa

Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä[2]. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi[2].

Muistomerkin graniittijalusta oli säilynyt hyvin, mutta leijona oli huonossa kunnossa johtuen osin siitä, että patsaan metalliseos ei ole esimerkiksi pronssiin verrattuna yhtä säänkestävää. Leijonaa oli paikkailtu monenlaisilla aineilla; aikaisemmat kunnostusaikeet olivat tyrehtyneet rahoituksen puutteeseen. Muistomerkin konservointi toteutettiin erillisrahoituksella ja se maksoi noin 30 000 euroa.[5]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
  2. a b c Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009–2011 Hämeenlinnan taidemuseo. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 16.5.2016.
  3. a b Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
  4. Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. Tullberg, 1901. Teoksen verkkoversio Viitattu 22.11.2015. (ruotsiksi)
  5. Parolan leijona pesee kasvonsa Hämeen Sanomat. 25.8.2011, päiv. 13.6.2018. Viitattu 18.2.2025.

Aiheesta muualla

muokkaa