Avaa päävalikko
Wikipedia

Parolan leijona

Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n vierailun kunniaksi vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummella. Patsaan veisti kuvanveistäjä Andreas Fornander ja se sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.[1]Metalliseokseen valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä[2].

Parolan leijona
Parolan Leijona by Andreas Fornander 5.JPG
Nimi Parolan leijona
Tekijä Andreas Fornander
Valmistumisvuosi 1868
Taiteenlaji kuvanveisto
Korkeus 520 cm jalustoineen
Sijainti Parolannummi
Paikkakunta Hattula
Koordinaatit 61°01′18.2″N, 024°21′50.0″E

Graniittijalustaan on kirjoitettu versaalikirjaimin:

18 29/VII 63
KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJEST: SA
SUOMEN SUURI RUHTINAS
ALEKSANDER II
SUOMEN SOTAVÄKEÄ
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).
Andreas Fornander: Parolan leijona (1868).

Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.[3]

Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohotti suomen kielen aseman Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa ruotsin rinnalle. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla sen seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.[3]

Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä savisista pienveistoksistaan, sekä maisemamaalauksistaan.[4] Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.

Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä[2]. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi[2].

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
  2. ↑ a b c Parolan leijona- monumentin kunnostushanke 2009–2011 Hämeenlinnan taidemuseo. Viitattu 16.5.2016.
  3. ↑ a b Demokratian polku 6: Parolan leijona YouTube. 5.9.2013. SuomenEduskunta. Viitattu 22.11.2015.
  4. ↑ Kruse, John: Svenskt Porträttgalleri XX, s. 52. , 1901. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.11.2015). (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parolan_leijona&oldid=18234502”