Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä
Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä sisältää Venäjän keisari Aleksanteri II:lle omistetut tai nimetyt patsaat, monumentit ja muistomerkit kaikkialla maailmassa.
Vanhin Aleksanteri II:n kunniaksi pystytetty muistomerkki sijaitsee Hattulan Parolannummella, jossa Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävällä matkallaan keisari tarkasti Suomen sotajoukot. Täällä Aleksanteri II tapasi senaattori J. V. Snellmanin, ja tapaamisen seurauksena keisari allekirjoitti 1. elokuuta 1863 julkaistun asetuksen, jonka mukaan suomen kieli tuli Suomessa yhdenvertaiseksi ruotsin kanssa. Vuonna 1868 paikalla paljastettiin ruotsalaisen kuvanveistäjä Andreas Fornanderin veistämä Parolan leijona. Pronssileijonan jalustan epitafi on kirjoitettu suomeksi.[1]
Joensuussa sijaitseva Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki paljastettiin vuonna 1879. Metallivaloksessa Venäjän vaakunan kaksipäinen kotka seisoo maapalloa symboloivan pallon päällä ja graniittijalustaan kiinnitetyn laatan epitafissa lukee versalikirjaimin: "Alexander II Pielis joen kanava 1874-1879". Muistomerkki tuhottiin räjäyttämällä syksyllä 1917, mutta koottiin löydetyistä jäännöksistä ja pystytettiin uudelleen vuonna 1961.[2]
Helsingin Senaatintorille suunniteltu Aleksanteri II paljastettiin vuonna 1894. Se on eräs harvoja alkuperäisiä ja säilyneitä Aleksanteri II:n kunniaksi tehtyjä muistomerkkejä.
Aleksanteri II kuoli pommiattentaatissa vuonna 1881. Murhapaikalle Pietariin rakennettiin niin sanottu Verikirkko, Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, joka vihittiin käyttöön vuonna 1907. Tuohon mennessä hallitsijan muistoksi oli rakennettu useita muistomerkkejä Venäjälle ja sen naapurimaihin. Aleksanteri II:n mainetta vapauttajatsaarina levitettiin Suomessa myös patsaan kuvista tehtyjen julisteiden, postikorttien ja kehystettyjen valokuvataulujen avulla.[3] "Hyvän tsaarin" maine Suomessa liittyi osittain myös siihen, että maan venäläistäminen voimistui Aleksanteri II:n jälkeen ja Senaatintorin monumentista tuli poliittisten mielenosoitusten paikka.
Kuvanveistäjä Aleksandr Opekušin suunnitteli Aleksanteri II:n muistomerkit Moskovaan (1898), Pihkovaan (1886), Chisinauhun (1886), Astrakhaniin (1884), Czestochowaan (1899), Vladimiriin (1913), Buturlinovkaan (1912), Rybinskiin (1914) ja muihin imperiumin kaupunkeihin.
Neuvostoliitossa toteutettiin keväästä 1918 alkaen V. I. Leninin ehdottama strategia Monumentaalinen propaganda visuaalisen monumenttitaiteen ottamisesta vallankumouksellisten ja kommunististen ihanteiden käyttöön. Veistosten ja maalausten piti turvata valtion johdon symbolinen läsnäolo maan joka kolkassa. Poliittisen johdon muutosta seurasi damnatio memoriae - aikaisemman hallinnon valtiomiesten kuvien tuhoaminen.[4] Lähes kaikki Aleksanteri II:n muistomerkit tuhottiin.
Venäjällä ryhdyttiin 2010-luvulta alkaen pystyttämään useita muistomerkkejä Aleksanteri II:n muistoksi palautettuina, kopioina tai uusvaloksina. Moskovassa paljastettiin vuonna 2015 suuri Kristus Vapahtajan katedraalin lähelle rakennettu monumenttikokonaisuus. Pietarissa paljastettiin kuvanveistäjä Mark Antokolskyn suunnitteleman teoksen kopio vuonna 2003. Maaliskuussa 2015 paljastettiin Šahtyssa Aleksanteri II:n pronssiin valettu monumentti, jonka jalustaan on kirjoitettu venäjäksi "Aleksanteri II. Kuningas - Vapauttaja".[5]
Suurin valos on Sofiassa vuonna 1907 paljastettu Aleksanteri II:n ratsastajapatsas, jonka nimi on Vapauttajatsaarin monumentti. Kansainvälisen veistoskilpailun voitti italialainen kuvanveistäjä Arnoldo Zocchi. Uusklassistisen veistoksen jalustan keskiosassa on pronssireliefi henkilöhahmoineen ja sen yläpuolella suurikokoinen korniisi. Veistos poistettiin restaurointia varten vuonna 2012, ja palautettiin paikalle vuonna 2013.[6] Ratsastajapatsaalla juhlittiin Bulgarian kansallista Vapautuksen päivää 3.3.2015. Bulgarian parlamenttirakennuksen edessä olevalle muistomerkille tuotiin kukkia ja kukkaseppeleitä. Kansainvälisen rauhansäätiöiden puheenjohtaja Anatoli Karpov luki osallistujille venäjäksi Venäjän duuman viestin ilman käännöstä.[7]
Patsas tai muistomerkki | Tekijä/t | Maa | Paikkakunta, paikka | Paljastusvuosi | Tuhoutumisvuosi | Kuva |
---|---|---|---|---|---|---|
Parolan leijona[1] | Andreas Fornander | Suomi | Hattula, Parolannummi | 1868 | ||
Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki[2] | Suomi | Joensuu | 1961(1879) | 1917 | ||
Aleksanteri II | Walter Runeberg, Johannes Takanen | Suomi | Helsinki, Senaatintori | 1894 | ||
Aleksanterin kimnaasi[8] | Victor V. Belevitš, Lev Šiško, Mihal Tšaiko | Suomi | Helsinki, Pohjoinen Rautatiekatu 13 | 1913 | ||
Kristuksen ylösnousemuksen katedraali | Alfred Parland ja Ignatin Malyšev | Venäjä | Pietari | 1907 | ||
Aleksanteri II, rintakuva, Kumun taidemuseon kokoelma | Aleksander Weitsenberg | Viro | Tallinna | noin 1895-1896 | ||
Aleksanterin puisto | Luigi Rusca (1805), Eduard Regel | Venäjä | Pietari | 1874 | ||
Aleksanteri II:n tammi | Venäjä | Pietari, Aleksanterin puisto | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki[9] | Mark Antokolsky | Venäjä | Pietari | 1912 | 1918 (siirrettiin Kiovan venäläisen taiteen museoon) | |
Aleksanteri II:n muistomerkki | Mark Antokolskyn teoksen kopio | Venäjä | Pietari, 32B, Suvorovski Prospekt | 2003 | ||
Aleksanteri II:n monumentti | Aleksandr Opekušin, Peter Zhukovsky, Nicholas V. Sultanov, arkkitehti | Venäjä | Kreml, Moskova | 1898 | 1918 (pylväät ja rakennelmat 1920-luvun loppuun) | |
Aleksanteri II:n monumentti | Alexander Rukavishnikov | Venäjä | Moskova, Kristus Vapahtajan katedraalin lähellä | 2015 | ||
Aleksanteri II:n muistomerkki | I. Schroeder | Venäjä | Petroskoi, Aleksanterin puisto (myöh. Kirovin puisto) | 1885 | 1918 | |
Aleksanteri II vapauttaja | Aleksandr Opekušin | Venäjä | Pihkova, Kauppatori | 1886 | 1919 | |
Aleksanteri II:n muistomerkki | A. V. Kurpatova | Venäjä | Nižni Novgorod | 1906 | 1917 | |
Aleksanteri II vapauttajan muistomerkki | Venäjä | Nižni Novgorod, Petserskin luostari | 2013 | |||
Aleksanteri II:n monumentti | M. O. Mikeshin | Venäjä | Donin Rostov | 1890 | 1924 | |
Aleksanteri II:n muistopylväs | Venäjä | Donin Rostov | 1894 | |||
Venäjän Aleksanteri II:n monumentti | Sergei Volnukhin, Matthew Chizhov, jalusta | Venäjä | Saratov | 1911 | 1918 | |
Aleksanteri II:n muistomerkki | Aleksandr Opekušin | Venäjä | Rybinsk, Punainen tori | 1914 | 1917-1918 | |
Aleksanteri II:n muistomerkki | V. O. Sherwood | Venäjä | Samara, Aleksanterin aukio (nyk. Vapauden aukio) | 1888 | 1918 | |
Aleksanteri II:n monumentti | Venäjä | Jekaterinburg | 1906 | 1919 | ||
Pyhän Nikolauksen kappeli (Aleksanteri II:n muistoksi) | Venäjä | Karakulino | 1907 | |||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Venäjä | Rtištševo | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Venäjä | Šahty | 2015 | |||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Vladimir I. Sherwood | Venäjä | Kazan | 1895 | 1918 | |
Vapauttajatsaari Aleksanteri II:n muistomerkki | Venäjä | Dubovaya Balka | 1901 | |||
Vapauttajatsaari Aleksanteri II:n muistomerkki[10] | Venäjä | Dubovaya Balka | 2001 | |||
Venäjän Aleksanteri II:n monumentti | Bulgaria | Arabakonakin sola | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Bulgaria | Shipkansola | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Bulgaria | Plovdiv Bunardzhik kukkula | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Bulgaria | Kalitinovon kylän lähellä | ||||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Bulgaria | Lovetš | ||||
Vapauttajatsaarin monumentti | Arnoldo Zocchi, Nikola Lazarov, jalusta | Bulgaria | Sofia | 1903/1907 | ||
Aleksanteri II:n monumentti | Aleksandr Opekušin | Puola | Częstochowa, Jasna Goran luostari | 1889 | 1917 | |
Aleksanteri II:n rintakuva | Valko-Venäjä | Minsk | 1900 | 1917 | ||
Aleksanteri II:n muistomerkki | Ettore Ximenez, Hippolyte Vladimirovich Nikolajev, arkkitehti | Ukraina | Kiova | 1911 | 1919 |
|
Aleksanteri II:n monumentti | Nikolai Gavrilov | Ukraina | Donetsk, Preobrazhenskin katedraalin lähellä | 1916 | 1916 | |
Aleksanteri II:n muistomerkkipylväs | N. I. Barinov, A. K. Bruni (arkkitehti) | Ukraina | Odessa, Aleksanterin puisto | 1891 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Parolannummen harjoituskenttä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 22.11.2015.
- ↑ a b Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki Kulttuuri Joensuu. Joensuun taidemuseo Onni. Viitattu 27.2.2022.
- ↑ Lindgren, Liisa: Monumentum, muistomerkkien aatteita ja aikaa. SKS, 2000.
- ↑ Kruk, Sergei: Semiotics of visual iconicity in Leninist `monumental' propaganda Sage Journals, Visual Communication. Sage Publications. Viitattu 23.11.2015. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Gilbert, Paul: Shakhty Unveils New Monument to Emperor Alexander II Royal Russia. 30.4.2015. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Tsar Alexander II Monument in Sofia Removed for Restoration Royal Russia. 3.9.2012. Sofia News Agency. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Bulgarians Bring Flowers to Monument to Alexander II in Sofia Royal Russia. 5.3.2015. Russkiy Mir. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Luonnontieteellisen museon historiaa, Aleksanterin kimnaasi 1913–1917 (museon verkkosivu) Luomus. Luonnontieteellinen museo. Viitattu 16.10.2016.
- ↑ Monument to Alexander II BaikalNature. Viitattu 22.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Maschenko, Alexander: Keisarin hyvät teot. Stavropolskaja Pravda, 8.5.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.4.2019. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä Wikimedia Commonsissa