Avaa päävalikko

Korniisi

pylväikön ylin osa ennen kattoa
Korniisi (merkitty kirjaimella c) osana entablatuuria.

Korniisi (< ital. cornice, ’reuna’; m.kreik. γεῖσον, geison)[1] eli kattolista on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablatuurin eli palkiston ylin, ulkoneva osa. Se sijaitsee friisin yläpuolella ja muodostaa vesikaton alareunan tai päätykolmion ylä- ja alareunan.[2][3][4] Nykyarkkitehtuurissa korniisiksi kutsutaan mitä tahansa huomattavan ulkonevaa räystästä tai kattolistaa.

Korniisi, geison ja sima merkittynä doorilaiseen temppeliin.

Korniisin tehtävänä oli toimia räystäänä, joka heittää sadeveden kauemmaksi rakennuksesta. Korniisiin kuului kolme osaa, alimpana ollut aluslista, keskellä ollut varsinainen geison eli korona (corona) sekä sen päällä ollut sima eli räystäskouru. Usein korniisilla tarkoitetaan kuitenkin vain geisonia. Korniisissa oli samassa rakennuksessa sekä vaakasuoria että vinoja osia. Vaakasuorat osat kulkivat rakennuksen pitkien sivujen yläreunassa sekä lyhyillä sivuilla päätykolmion alapuolella. Vinot osat seurasivat päätykolmion yläreunoja.[2][4][5][6]

Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa korniisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä päätyjen vinot korniisit olivat alun perin yleensä eri korkuisia ja näköisiä kuin pitkien sivujen vaakasuorat korniisit, kun taas joonialaisessa pylväsjärjestelmässä kummatkin olivat yleensä samannäköisiä. Joskus ja varsinkin korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä korniisissa saattoi olla vaakasuoran geisonin alapuolella hammaslista.[2][4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: γεῖσον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b c Cornice Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.
  3. Valkeapää, Leena (toim.): Taidehistorian sanasto (PDF) 2003. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.7.2009.
  4. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Geison, korniisi, korinttilainen pylväsjärjestelmä”, Antiikin käsikirja, s. 187, 276. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  5. Corona Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.
  6. Sima Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa