Avaa päävalikko
Doorilainen friisi (merkitty vihreällä) osana entablatuuria.

Friisi (m.kreik. ζῳοφόρος, zōoforos, lat. zophorus)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassista arkkitehtuuria edustavissa rakennuksissa entablatuurin eli palkiston keskimmäinen osa, joka on usein koristeltu reliefein. Friisin alapuolella sijaitsee arkkitraavi ja yläpuolella korniisi.[2][3]

Doorilaista friisiä Ateenan Hefaistoksen temppelissä.

Jokaisessa pylväsjärjestelmässä oli omanlaisensa friisi. Doorilaisessa pylväsjärjestelmässä friisissä vuorottelivat metoopit ja triglyfit, kun taas joonialaisessa ja korinttilaisessa pylväsjärjestelmässä friisi muodosti reliefein koristellun jatkuvan nauhan.[2][3] Rakennuksen sisällä friisit ovat seinämaalauksia tai ornamentteja, usein pitkänomaisia.[4] Nimitykset zōoforos ja zophorus, ’eläimiä kantava’, viittaavat erityisesti joonialaiseen ja korinttilaiseen friisiin.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: ζωόφορος A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Friisi”, Antiikin käsikirja, s. 182. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. a b Frieze Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.
  4. Valkeapää, Leena (toim.): Taidehistorian sanasto (pdf) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 27.11.2017.
  5. Zophorus Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa