Metooppi

doorilaisen pylväikön osa

Metooppi (m.kreik. μετόπη, metopē)[1] on antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa ja yleisesti klassisessa arkkitehtuurissa suorakulmainen laatta doorilaista pylväsjärjestelmää edustavan rakennuksen friisissä. Metoopit vuorottelevat doorilaisessa friisissä triglyfien kanssa. Metooppilaatta voi olla joko sileä tai koristeltu reliefein tai maalauksin.[2][3][4]

Metooppi (merkitty kirjaimella a) doorilaisessa friisissä.
Yksi Parthenonin friisin metoopeista, jossa on reliefikuva keskenään kamppailevista kentaurista ja lapiitista.

Metoopit olivat suunnilleen yhtä korkeita kuin niiden viereiset triglyfit, mutta leveämpiä ja suurin piirtein neliön muotoisia.[4] Metooppien reliefikoristelu esitti kreikkalaisissa temppeleissä yleensä jotakin mytologista aihetta. Joskus metooppeihin kiinnitettiin esimerkiksi kilpiä.[2]

Antiikin metoopeista tunnetuimmat ovat Parthenonin friisin 92 metooppia, joissa kuvataan kentauromakhiaa eli kentaurien ja lapiittien välistä taistelua. Niiden säilyneet laatat ovat nykyisin pääosin British Museumissa.

LähteetMuokkaa

  1. Liddell, Henry George & Scott, Robert: μετόπη, ἡ A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Metooppi”, Antiikin käsikirja, s. 341. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  3. Uusi sivistyssanakirja, s. 409. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1993. ISBN 951-1-11365-8.
  4. a b Metope Perseus Encyclopedia. Viitattu 10.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa