NASAMS

yhdysvaltalais-norjalainen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä

NASAMS on yhdysvaltalais-norjalainen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Nimi on lyhennelmä sanoista "Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System" eli "Norjalainen kehittynyt maasta-ilmaan ohjusjärjestelmä". Sen valmistaja on norjalainen Kongsberg. Järjestelmä tuli operatiiviseen käyttöön vuonna 1998.

Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System
Tyyppi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä
Valmistaja Kongsberg Defence & Aerospace
Valmistusmaa  Norja
Valmistusvuodet 1998

Tausta

muokkaa

Ohjus perustuu useissa länsimaiden hävittäjälentokoneissa käytettyyn AIM-120 AMRAAM-ohjukseen. NASAMS on ensimmäinen länsimainen aktiivisella tutkalla varustettu maasta laukaistava ilmatorjuntaohjus. AMRAAM-ohjus on maasta laukaistavaksi varsin kevyt – n. 150 kg – ohjus, kun sitä vertaa esim. BUK-M1-ohjukseen, joka painaa 690 kg. Siksi sen ampumaetäisyys jää pienemmäksi. Ampumaetäisyyttä ei ole ilmoitettu, mutta on arvioitu, että ilman booster-raketteja se on 15–17 km.[1]

Yhdysvalloissa alettiin kehittämään samankaltaista pinnasta laukaistavaan AMRAAM-ohjukseen perustuvaa SLAMRAAM-järjestelmää kun norjalaiset saivat omansa valmiiksi. Yhdysvaltain merijalkaväen SLAMRAAM-järjestelmän nimi oli CLAWS (Complementary Low Altitude Weapons System). SLAMRAAM oli suunniteltu täydentämään olkapäältä ammuttavien Stinger-ilmatorjuntaohjusten torjuntakykyä ja toimimaan VSHORAD ("Very Short Range Air Defence") -ympäristössä.[2] Järjestelmien pystyulottuvuus on noin 13 000 jalkaa (4 kilometriä).

Myös Yhdysvaltain armeija aloitti vastaavan järjestelmän kehittämisen kaksi vuotta merijalkaväen jälkeen. Tämä oli tarkoitus asentaa HMMWV-maastoautoon ja tunnettiin myös nimellä HUMRAAM. Myös merijalkaväki harkitsi tätä järjestelmää luovuttuaan omansa kehittämisestä. Pääongelmana oli järjestelmän tulenjohdon integrointi ilmapuolustuksen tutkajärjestelmiin. Norjalaiset ratkaisivat tämän käyttämällä vanhan MIM-23 Hawk -järjestelmän tekniikkaa. Yhdysvalloissa järjestelmän kehittäminen maksoi kolme miljardia dollaria ja se oli valmiina viisi vuotta ilman tilauksia ennen kuin se peruttiin 2011.[3][4]

Vuonna 2015 Raytheon uutisoi kehittäneensä pidemmän kantaman ohjuksen nimeltä AMRAAM-ER, jonka kantama olisi yli 40 kilometriä lentokoneesta laukaistuna. Ohjusta on tarkoitus käyttää NASAMS-laukaisimissa.[5][6]

Käyttökohteita

muokkaa

Norjan kuninkaallisten ilmavoimien lisäksi järjestelmää ovat ostaneet Suomi, Espanja ja Alankomaat. Espanjan neljän NASAMS - laukaisualustan hankinta oli Norjan Espanjasta hankkiman laivan vastakauppa.[7] Hollanti päätti hankkia alueilmatorjuntaan Patriot -järjestelmän PAC3 -päivityksellä vuonna 2005.[8] Vuonna 2006 Hollanti päätti hankkia matalan kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi NASAMS -järjestelmän.[9] Syyskuussa 2022 Yhdysvallat toimitti NASAMS-järjestelmiä Ukrainan käyttöön sodassa Venäjää vastaan.[10]

NASAMS ei vuoteen 2009 mennessä ole ollut käytössä sotatoimissa eikä alueilmatorjuntakäytössä Norjaa lukuun ottamatta. Norjassa järjestelmä korvasi 40 mm ilmatorjuntatykit ja RBS 70 -ohjukset vuonna 2000.[2] Norjalainen talouslehti Økonomisk Rapport uutisoi vuonna 2006, että NASAMS olisi valittu Valkoista taloa suojaavaksi ilmatorjuntajärjestelmäksi. Norjalainen valmistaja ei ole vahvistanut lehden väitettä, mutta myöntää tekevänsä yhteistyötä yhdysvaltalaisen Raytheon-yhtiön kanssa, jonka ohjukseen NASAMS perustuu.

Suomen vuoden 2009 ilmatorjuntaohjushankinta

muokkaa

Kongsbergin ja Raytheonin NASAMS II [11] kilpaili EADSin SAMP/T:n (jonka ohjus on MBDA Aster 30) Suomen tilauksesta, jossa haettiin Suomelle uutta ilmatorjuntaohjusta korvaamaan venäläisiä BUK M1-ohjuksia. Nasams II valittiin ja kauppa julkistettiin 29. huhtikuuta 2009. NASAMS ohjuksen puolesta puhui mm. ohjuksen samankaltaisuus ilmavoimien AMRAAM-ohjusten kanssa. Suomessa ohjuksesta käytetään lyhennettä ITO 12. Ohjuslavettien ja niiden huoltokaluston lavetteina käytetään Sisun valmistamia maastokuorma-autoja.[12]

Hankinta-aikana esitettiin kritiikkiä mm. siitä että alun perin lentokoneesta laukaistavaksi suunnitellun AMRAAM-ohjuksen kantomatka on oleellisesti edeltävää BUK-ohjusta lyhyempi.lähde?

Suomessa on käytetty Hornet-hävittäjiä korkeatorjuntakykyyn, jonka lisäksi ITSUKO-hankkeessa on ehdolla Israel Aerospace Industriesin ja Rafael Advanced Defense Systemsin järjestelmät.[13]

Lähteet

muokkaa
  1. Lappi, Ahti: Ilmatorjunnan tulevaisuus? Ilmatorjuntaupseeri. Viitattu 29.4.2009.
  2. a b Cook, Nick: Air defence market on the road to recovery findarticles.com. Arkistoitu . Viitattu 24.8.2019. (englanniksi)
  3. Air Defense: No Risk, No Rush, No Respect StrategyPage. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)
  4. Air Defense: SLAMRAAM Dies From Loneliness StrategyPage. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)
  5. Robin Hughes: Raytheon set to integrate AMRAAM-ER with NASAMS launcher IHS Jane's Missiles & Rockets. Viitattu 12.6.2015. (englanniksi)
  6. AMRAAM Missile raytheon.com. (englanniksi)
  7. Spanish Army Conducts Successful NASAMS Live-Fire Exercise spacewar.com. 18.11.2008. (englanniksi)
  8. Patriot PAC-3 deagel.com. (englanniksi)
  9. Dutch Order NASAMS-SLAMRAAM Air Defense Systems Defense Industry Daily. 8.12.2006. (englanniksi)
  10. Reuters: Ukraine receives U.S. air defense system Reuters. 25.9.2022. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  11. Finland selects KONGSBERG/Raytheon air defence system kongsberg.com. 29.4.2009. Arkistoitu 31.7.2018. Viitattu 24.8.2019. (englanniksi)
  12. Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12), NASAMS II FIN maavoimat.fi. Arkistoitu 13.8.2020. Viitattu 21.6.2019.
  13. Suomi jatkaa ITSUKO-neuvotteluja Israel Aerospace Industriesin ja Rafael Advanced Systemsin kanssa lentoposti.fi. 5.3.2022. Viitattu 10.3.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa