Avaa päävalikko

NASAMS on yhdysvaltalais-norjalainen ilmatorjuntaohjusjärjestelmä. Nimi on lyhennelmä sanoista "Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System" eli "Norjalainen kehittynyt maasta-ilmaan ohjusjärjestelmä". Sen valmistaja on norjalainen Kongsberg. Järjestelmä tuli operatiiviseen käyttöön vuonna 1998.

Norwegian Advanced Surface-to-Air Missile System
NASAMS 1, Bodø, 2005.jpg
Tyyppi ilmatorjuntaohjusjärjestelmä
Valmistaja Kongsberg Defence & Aerospace
Valmistusmaa  Norja
Valmistusvuodet 1998

TaustaMuokkaa

Ohjus perustuu useissa länsimaiden hävittäjälentokoneissa käytettyyn AIM-120 AMRAAM-ohjukseen. NASAMS on ensimmäinen länsimainen aktiivisella tutkalla varustettu maasta laukaistava ilmatorjuntaohjus. AMRAAM-ohjus on maasta laukaistavaksi se on varsin kevyt – n. 150 kg – ohjus, kun sitä vertaa esim. BUK-M1-ohjukseen, joka painaa 690 kg. Siksi sen ampumaetäisyys jää pienemmäksi. Ampumaetäisyyttä ei ole ilmoitettu, mutta on arvioitu, että ilman booster-raketteja se on 15–17 km.[1]

Yhdysvalloissa alettiin kehitettiin samankaltaista pinnasta laukaistavaan AMRAAM-ohjukseen perustuvaa SLAMRAAM-järjestelmää kun norjalaiset saivat omansa valmiiksi. Yhdysvaltain merijalkaväen SLAMRAAM-järjestelmän nimi oli CLAWS (Complementary Low Altitude Weapons System). SLAMRAAM oli suunniteltu täydentämään olkapäältä ammuttavien Stinger-ilmatorjuntaohjusten torjuntakykyä ja toimimaan VSHORAD ("Very Short Range Air Defence") -ympäristössä.[2] Järjestelmien pystyulottuvuus on noin 13 000 jalkaa (4 kilometriä).

Myös Yhdysvaltain armeija aloitti vastaavan järjestelmän kehittämisen kaksi vuotta merijalkaväen jälkeen. Tämä oli tarkoitus asentaa HMMWV-maastoautoon ja tunnettiin myös nimellä HUMRAAM. Myös merijalkaväki harkitsi tätä järjestelmää luovuttuaan omansa kehittämisestä. Pääongelmana oli järjestelmän tulenjohdon integrointi ilmapuolustuksen tutkajärjestelmiin. Norjalaiset ratkaisivat tämän käyttämällä vanhan MIM-23 Hawk -järjestelmän tekniikkaa. Yhdysvalloissa järjestelmän kehittäminen maksoi kolme miljardia dollaria ja se oli valmiina viisi vuotta ilman tilauksia ennen kuin se peruttiin 2011.[3][4]

Vuonna 2015 Raytheon uutisoi kehittäneensä pidemmän kantaman ohjuksen nimeltä AMRAAM-ER, jonka kantama olisi yli 40 kilometriä lentokoneesta laukaistuna. Ohjusta on tarkoitus käyttää NASAMS-laukaisimissa.[5][6]

KäyttökohteitaMuokkaa

Norjan kuninkaallisten ilmavoimien lisäksi järjestelmää ovat ostaneet Suomi, Espanja ja Alankomaat. Espanjan neljän NASAMS - laukaisualustan hankinta oli Norjan Espanjasta hankkiman laivan vastakauppa.[7] Hollanti päätti hankkia alueilmatorjuntaan Patriot -järjestelmän PAC3 -päivityksellä vuonna 2005.[8] Vuonna 2006 Hollanti päätti hankkia matalan kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmäksi NASAMS -järjestelmän.[9]

NASAMS ei vuoteen 2009 mennessä ole ollut käytössä sotatoimissa eikä alueilmatorjuntakäytössä Norjaa lukuun ottamatta. Norjassa järjestelmä korvasi 40 mm ilmatorjuntatykit ja RBS 70 -ohjukset vuonna 2000.[2] Norjalainen talouslehti Økonomisk Rapport uutisoi vuonna 2006, että NASAMS olisi valittu Valkoista taloa suojaavaksi ilmatorjuntajärjestelmäksi. Norjalainen valmistaja ei ole vahvistanut lehden väitettä, mutta myöntää tekevänsä yhteistyötä yhdysvaltalaisen Raytheon-yhtiön kanssa, jonka ohjukseen NASAMS perustuu.

Suomen vuoden 2009 ilmatorjuntaohjushankintaMuokkaa

Kongsbergin ja Raytheonin NASAMS II [10] kilpaili EADSin SAMP/T:n (jonka ohjus on MBDA Aster 30) Suomen tilauksesta, jossa haettiin Suomelle uutta ilmatorjuntaohjusta korvaamaan venäläisiä BUK M1-ohjuksia. Nasams II valittiin ja kauppa julkistettiin 29. huhtikuuta 2009. NASAMS ohjuksen puolesta puhui mm. ohjuksen samankaltaisuus ilmavoimien AMRAAM-ohjusten kanssa. Suomessa ohjuksesta käytetään lyhennettä ITO 12. Ohjuslavettien ja niiden huoltokaluston lavetteina käytetään Sisun valmistamia maastokuorma-autoja.[11]

Hankinta-aikana esitettiin kritiikkiä mm. siitä että alunperin lentokoneesta laukaistavaksi suunnitellun Amraam-ohjuksen kantomatka on oleellisesti edeltävää BUK-ohjusta lyhyempi.

LähteetMuokkaa

  1. Lappi, Ahti: Ilmatorjunnan tulevaisuus? Ilmatorjuntaupseeri. Viitattu 29.4.2009.
  2. a b Cook, Nick: Air defence market on the road to recovery findarticles.com. Arkistoitu . Viitattu 24.8.2019. (englanniksi)
  3. Air Defense: No Risk, No Rush, No Respect StrategyPage. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)
  4. Air Defense: SLAMRAAM Dies From Loneliness StrategyPage. Viitattu 9.10.2016. (englanniksi)
  5. Robin Hughes: Raytheon set to integrate AMRAAM-ER with NASAMS launcher IHS Jane's Missiles & Rockets. Viitattu 12.6.2015. (englanniksi)
  6. AMRAAM Missile raytheon.com. (englanniksi)
  7. Spanish Army Conducts Successful NASAMS Live-Fire Exercise spacewar.com. 18.11.2008. (englanniksi)
  8. Patriot PAC-3 deagel.com. (englanniksi)
  9. Dutch Order NASAMS-SLAMRAAM Air Defense Systems Defense Industry Daily. 8.12.2006. (englanniksi)
  10. Finland selects KONGSBERG/Raytheon air defence system kongsberg.com. 29.4.2009. Arkistoitu . (englanniksi)
  11. Ilmatorjuntaohjus 12 (ITO12), NASAMS II FIN maavoimat.fi. Viitattu 21.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa