Insulae (provinssi)
Insulae (”Saaret”; lat. Provincia insularum; m.kreik. Ἐπαρχία νήσων, Eparkhia nēsōn) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti osan Egeanmeren saarista pääosin nykyisen Kreikan alueella.[1][2]
Insulae Provincia insularum |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Asiana (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Kreikka ja Turkki (Egeanmeren saaret) |
Perustettu | n. 293 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Samos tai Rhodos |
Maantiede
muokkaaInsulaen provinssi käsitti pääosan keskisistä ja läntisistä Egeanmeren saarista.[3] Siihen kuului osa nykyisten Kykladien ja Dodekanesian saarista sekä Pohjoisen Egean saarista, mukaan lukien seuraavat saaret (niiden antiikinaikaisilla nimimuodoilla): Amorgos, Andros, Astypalaia, Ios, Khios, Kos, Lesbos, Melos, Naksos, Paros, Rhodos, Samos, Sifnos, Tenedos, Tenos ja Thera.[3] Provinssin ulkopuolella olivat muun muassa Kykladien Delos, Keos, Kimolos, Kythnos, Mykonos ja Syros, jotka kuuluivat Achaean provinssiin.[4] Provinssin itäpuolella sijaitsi Asian provinssi, eteläpuolella Cretan provinssi ja länsipuolella Achaean, Thessalian ja Macedonian provinssit.[1]
Saaret olivat kreikkalaista aluetta, ja niillä oli monia vanhoja kreikkalaisia kaupunkivaltioita. Hierokleen Synekdemoksen mukaan provinssin alueella olisi ollut vielä 500-luvulla 20 kaupunkia, mutta se luettelee niistä vain 19.[3] Provinssin hallinnollinen keskus oli Samos[5] tai Rhodos.[3]
Kaupunkeja
muokkaaInsulaen roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):[3]
- Aigiale
- Andros (Andrus)
- Arkesine (Arcesine)
- Astypalaia (Astypalaea)
- Ios
- Karpathos (Carpathus)
- Khios (Chius)
- Kos (Cos)
- Lindos (Lindus)
- Melos (Melus)
- Methymna
- Mytilene
- Naksos (Naxus)
- Paros (Parus)
- Pordoselene eli Proselene
- Rhodos (Rhodus)
- Samos (Samus)
- Sifnos (Siphnus)
- Tenedos (Tenedus)
- Tenos (Tenus)
- Thera
Historia
muokkaaInsulaen alue oli aiemmin osa Asian provinssia. Insulaen provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen yhteydessä.[3] Provinssi kuului Asianan diokeesiin,[2] ja sitä hallitsi Asian provinssin prokonsulin alainen praeses (kreik. hēgēmon).[3] 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria.[2][3] Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Asia vuodesta 127 eaa. (Rooman valtaan 133 eaa.) |
Asia | Asia | (Turkin Egeanmeren puoleinen rannikko) | ||
Hellespontus | Hellespontus | (Dardanellit Aasian puolella) | |||
Lydia | Lydia | (Turkki läntinen) | |||
Caria | Caria | (Turkki lounainen) | |||
Phrygia prima | Phrygia Pacatiana | (Turkki läntinen) | |||
Phrygia secunda | Phrygia salutaris | ||||
Insulae | Insulae | (Egeanmeren saaret) | |||
Selitykset:
|
Varhaisbysanttilaisella kaudella vuonna 536 keisari Justinianus teki Insulaen provinssista osan Quaestura exercituksen (Quaestura exercitus Justiniana) hallintoaluetta, johon liitettiin myös provinssit Caria, Cyprus, Moesia secunda ja Scythia.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 117, 125. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
- ↑ a b c Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b c d e f g h i Karabatsos, Vassileios & Deligiannakis, Georgios: ”Palatia of Saria, a Late Antique Nesopolis of Provincia Insularum. A Topographical Survey”. Teoksessa Rizos, E. (toim.): New Cities in Late Antiquity. Documents and Archaeology, s. 263–276. (BAT 35) Turnhout. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio.
- ↑ Angliker, Erica & Tully, John: Cycladic Archaeology and Research: New Approaches and Discoveries, s. 216. Archaeopress Publishing Ltd, 2018. ISBN 9781784918101 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Nicholson, Oliver: The Oxford Dictionary of Late Antiquity, s. 780–781. Oxford University Press, 2018. ISBN 9780192562463
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis