Galatia (provinssi)
Galatia (lat. Provincia Galatia) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Vähän-Aasian keskiosissa nykyisen Turkin alueella.[1][2]
Galatia Provincia Galatia |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Galatian provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (300-luku–) |
Diokeesi | Pontica (n. 293–) |
Nykyinen valtio/alue | Turkki |
Perustettu | 25 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Ankyra (Ancyra) |
Maantiede
muokkaaGalatian provinssi käsitti alun perin historiallisen Galatian maakunnan alueen, sekä myös osia Fryygian, Lykaonian ja Pisidian maakunnista. Alue sijaitsi Vähän-Aasian ja samalla nykyisen Turkin keskiosissa. Myöhäisroomalaisessa vaiheessa provinssiin kuului vain alkuperäisen Galatian maakunnan alue.[3] Provinssin pohjoispuolella sijaitsi alun perin Bithynia et Pontuksen provinssi, länsipuolella Asian ja Lycia et Pamphylian provinssit, kaakkoispuolella Cilician provinssi ja itäpuolella Cappadocian provinssi.[3]
Alueella oli lukuisia hellenistisellä kaudella kreikkalaistuneita kaupunkeja. Provinssin hallinnollinen keskus oli Ankyra (lat. Ancyra).
Kaupunkeja
muokkaaGalatian roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
- Abrostola
- Acitoriziacum
- Aliassos (Aliassus)
- Amorion (Amorium)
- Ankyra (Ancyra)
- Antiokheia (Antiochia)
- Aspona
- Bolegasgus
- Dagrum
- Derbe
- Eccobriga
- Eudoksias (Eudoxias)
- Germe (Germa)
- Gordion (Gordium)
- Ikonion (Iconium)
- Kinna (Cinna)
- Klaneos (Claneus)
- Lagania eli Anastasiopolis
- Laodikeia (Laodicea Combusta, Claudiolaodicea)
- Laranda
- Laskoria (Lascoria)
- Manezardum
- Mnizos (Mnizus)
- Myrika (Myrica)
- Orkistos (Orcistus)
- Orsologiakon (Orsologiacum)
- Papira
- Pessinos (Pessinus)
- Petinessos (Petinessus)
- Pompeiopolis[huom 1][4]
- Pteria
- Tavium
- Troknades (Trocnades)
- Vindia
Huomautukset:
- ↑ Pompeiopolis oli aluksi osa Bithynia et Pontuksen provinssia, mutta noin vuodesta 6–5 eaa. se kuului Galatian provinssiin.
Historia
muokkaaGalatian provinssi perustettiin vuonna 25 eaa. Augustuksen ajan provinssien jaossa se luettiin keisarin provinsseihin.[3] Provinssi oli olemassa Rooman koko myöhemmän historian ajan, ja näin muun muassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1] Sen alueessa tapahtui kuitenkin ajan kuluessa paljon muutoksia.
Vespasianuksen aikana vuonna 74 Galatiaan yhdistettiin aiempi Cappadocian provinssi. Trajanuksen aikana 98–117 Cappadocia erotettiin jälleen omaksi provinssikseen. Noin vuonna 293 Galatian provinssista oli erotettu Pisidian provinssi ja noin vuonna 395 Galatia salutariksen eli Galatia secundan provinssi.
Noin vuodesta 293 jäljellä ollut Galatian provinssi kuului Pontican diokeesiin. 300-luvulta lähtien se oli osa Oriensin prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon jälkeen vuodesta 395 provinssi oli osa Itä-Roomaa ja kuului edelleen samoihin prefektuuriin ja diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | n. vuodesta 395[sel 2] | ||||
Lycia 43/44 – Claudiuksen aika (jälleen itsenäinen Neron aikana ja 74 saakka) |
Lycia et Pamphylia | Lycia et Pamphylia | Lycia | (Turkin etelärannikon länsiosa) | |
Galatia 25 eaa.–74 |
Pamphylia | ||||
Galatia 74–Trajanuksen aika |
Galatia | Pisidia | Pisidia | (Turkki eteläinen) | |
Lycaonia | |||||
Galatia | Galatia | (Turkki keskinen) | |||
Galatia salutaris | |||||
Cappadocia 17–74 |
Cappadocia | Cappadocia | Cappadocia prima | (Turkki keskinen) | |
Cappadocia secunda | |||||
Pontus Polemoniacus | Pontus Polemoniacus | (osa Turkin Mustanmeren rannikosta) | |||
Armenia[sel 3] (114–118) (sekä Armenia minor että Armenia maior) |
Armenia minor | Armenia prima | (Turkki itäinen) | ||
Armenia secunda | |||||
(Armenia) | |||||
Selitykset:
|
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ Peck, Harry Thurston: Harper's dictionary of classical literature and antiquities. Harper & brothers: New York, 1896. Teoksen verkkoversio. Teoksen verkkoversio (Perseus)
- ↑ a b c Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 122. (Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2014. ISBN 9780816074822 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Pompeiopolis (Taşköprü) Trismegistos. Viitattu 30.1.2023.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Galatia Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus Herculia
- Aegyptus Jovia
- Aemilia et Liguria
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitania prima
- Aquitania secunda
- Arabia
- Armenia minor
- Asia
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Campania
- Cappadocia
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Diospontus
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Europa
- Flaminia et Picenum
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Haemimontus
- Hellespontus
- Insulae
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lusitania
- Lycia et Pamphylia
- Lydia
- Macedonia
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Numidia Cirtensis
- Numidia militiana
- Novempopulana
- Osroene
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phrygia prima
- Phrygia secunda
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Sequania
- Sicilia
- Syria Coele
- Syria Palaestina
- Syria Phoenice
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valeria Byzacena
- Valeria
- Venetia et Histria
- Viennensis
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis