Kykladit
Kykladit (kreik. Κυκλάδες, Kykládes) on Kreikan Egeanmeren saariin kuuluva saariryhmä, joka sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren eteläosissa. Saarten maapinta-ala on 2 572 km² ja asukasluku 117 987 (vuonna 2011).[1] Saariryhmä käsittää yli 200 saarta.[2]
Kykladit | |
---|---|
Κυκλάδες | |
Satelliittikuva Kykladien saarista. |
|
Maantiede | |
Sijainti | |
Merialue | Välimeri |
Vesialue | Egeanmeri |
Saaria yht. | yli 200 |
Suurin saari | Náxos |
Muita saaria | Ándros, Páros, Tínos |
Pinta-ala | 2 572 km² |
Valtio | |
Valtio | Kreikka |
Alue | Etelä-Egean saaret |
Väestö | |
Väkiluku | 117 987[1] |
Asutuskeskukset | Ermoúpoli, Náxos, Tínos, Paroikiá |
Tärkein kieli | kreikka |
Kykladien nimi viittaa siihen, että niiden on antiikin aikana ajateltu muodostavan kehän (kyklos) Deloksen saaren ympärille.[2] Kykladien kooltaan suurimmat saaret ovat Náxos, Ándros ja Páros. Väkiluvultaan suurimmat ovat Sýros, Náxos ja Santorínin saariryhmän pääsaari Thíra. Saarten perinteinen keskuskaupunki ja suurin asutus on Sýroksella sijaitseva Ermoúpoli. Muut suurimmat kaupungit ovat Náxoksen kaupunki, Tínoksen kaupunki sekä Pároksen Paroikiá.[1]
Kykladien saaret ovat tuliperäisiä ja vuoristoisia. Kreikan ainoa toimiva tulivuori sijaitsee Santorínilla. Saaret tunnetaan muun muassa perinteisestä kykladisesta arkkitehtuurista valkoisiksi kalkittuine taloineen, sinikupolisine kirkkoineen ja tuulimyllyineen. Monet saarista ovat suosittuja turistikohteita. Saarista erityisesti Mýkonos sekä tulivuorikalderastaan tunnettu Santoríni ovat turistien suosiossa. Delos on Unescon maailmanperintökohde. Tínos on Kreikan uskonnollisia keskuksia ja maan suosituimpia pyhiinvaelluskohteita.[2]
Historia
muokkaaEsihistoriallisena aikana noin vuosina 3200–2100 eaa. Kykladien saarilla vaikutti Egeanmeren pronssikautisiin kulttuureihin kuuluva niin kutsuttu kykladinen kulttuuri. 2000-luvulla eaa. kykladinen kulttuuri vaikutti samaan aikaan minolaisen kulttuurin kanssa. Esi- eli protokykladisen kulttuurin vanhimmat löydökset ovat Kéan saarelta noin vuodelta 3200 eaa. Tämän jälkeen kulttuuri kehittyi kolmessa vaiheessa, joiden merkkejä on löydetty muun muassa Mílokselta ja Náxokselta (3200–2800 eaa.), Sýrokselta (2800–2200 eaa.) sekä jälleen Mílokselta (2200–2000 eaa.). Kulttuuri tunnetaan muun muassa marmorisista idoliveistoksista, niin kutsutuista kykladisista idoleista.[3]
Loppuvaiheessaan kykladinen kulttuuri sulautui yhteen ensin minolaisen ja sitten mykeneläisen kulttuurin kanssa. Minolaisen kulttuurin tunnetuin kohde saarilla on Akrotírin minolainen kaupunki Thíralla. Se oli merkittävin tunnettu kyseisen kulttuurin asutus Kreetan ulkopuolella.[3]
Antiikin aikana saaret saivat nimen Kykladit (Kykládes). Nimi viittaa siihen, että saarten ajateltiin muodostavan kehän (kyklos) yleishelleenisenä Apollonin kulttikeskuksena tunnetun Deloksen saaren ympärille.[2] Kykladien ympärillä levittäytyivät puolestaan hajanaisemmat Sporadit (Sporádes). Kreikkalaisessa mytologiassa Kykladit olivat alun perin nymfejä, jotka merenjumala Poseidon muutti saariksi.[2]
Persialaissodissa osa saarista oli Persian ja osa Ateenan johtaman kreikkalaisliittouman puolella. Sodan jälkeen Delos toimi Ateenan johtaman Deloksen meriliiton nimellisenä keskuksena ja alkuvaiheessa sen kassan säilytyspaikkana. Siihen liittyivät kaikki muut saaret paitsi Melos (nykyinen Mílos) ja Thera (Thíra). Myöhemmin saaret valloitti ensin Makedonia ja sitten Rooman valtakunta. Roomalaisena aikana monet saarista toimivat karkotuspaikkoina. Monien saarten historiasta tunnetaan yksityiskohtia muun muassa Herodotoksen, Thukydideen ja Strabonin teosten välityksellä.[3]
300-luvulta 1200-luvulle Kykladit olivat osa Bysantin valtakuntaa. Saaret olivat kuitenkin usein merirosvojen hyökkäysten kohteena ja monet niistä autioituivat ja asutettiin välillä uudestaan, jotkut moneenkin kertaan. 1200-luvulla venetsialaiset valloittivat Kykladit.[3] Monet saaret olivat osa Náxokselta johdettua Náxoksen herttuakuntaa. Venetsialaisvallan muistona useimmilla suuremmilla saarilla on venetsialaisaikainen linna eli kástro tai sellaisen rauniot. Merirosvot vainosivat saaria aina 1800-luvun alkuun saakka. Tämän vuoksi väestö asui aiemmin yleensä saarten sisäosissa korkeammalle linnan läheisyyteen rakennetuissa kylissä. Tätä perua ovat saarten vanhat pääkylät eli chórat.
Osmanit valtasivat suurimman osan Kykladien saarista vähitellen 1500-luvulla ja loput seuraavina vuosisatoina. 1800-luvun alussa monet saarista olivat eturintamassa Kreikan vapaustaistelussa ja muun muassa rahoittivat sitä merkittävästi. Kykladeista tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vaiheittain 1820–1830-lukujen kuluessa. 1800-luvulta lähtien, merirosvouhan väistyttyä, saarten väestö on palannut saarten rannoille. Näin ovat kehittyneet monien saarten uudemmat suuret pää- ja satamakaupungit. Monet kaupungeista kehittyivät merkittäviksi kauppamerenkulun keskuksiksi. Esimerkiksi Ermoúpoli oli aikanaan yksi Kreikan merkittävimpiä höyrylaivaliikenteen keskuksia ja se on edelleen Kykladien keskuspaikka.
Saaret
muokkaaKykladien suurimmat saaret ovat:
Saari | Pääkaupunki tai -kylä |
Väkiluku (2011) |
Pinta-ala (km²) | |
---|---|---|---|---|
1 | Náxos | Náxos | 17 930 | 429,79 |
2 | Ándros | Ándros | 9 221 | 379,21 |
3 | Páros | Paroikiá | 13 715 | 196,31 |
4 | Tínos | Tínos | 8 636 | 194,59 |
5 | Mílos | Mílos | 4 977 | 158,40 |
6 | Kéa | Ioulída | 2 446 | 131,69 |
7 | Amorgós | Amorgós | 1 971 | 121,46 |
8 | Íos | Íos | 2 024 | 108,71 |
9 | Kýthnos | Kýthnos | 1 310 | 99,43 |
10 | Mýkonos | Mýkonos | 10 110 | 86,13 |
11 | Sýros | Ermoúpoli | 21 507 | 84,07 |
12 | Thíra (Santoríni) | Firá | 15 230 | 76,19 |
13 | Sérifos | Sérifos | 1 420 | 75,21 |
14 | Sífnos | Apollonía | 2 625 | 73,94 |
15 | Síkinos | Síkinos | 273 | 41,68 |
16 | Anáfi | Anáfi | 271 | 38,64 |
17 | Kímolos | Kímolos | 908 | 37,43 |
18 | Antíparos | Antíparos | 1 211 | 35,09 |
19 | Folégandros | Folégandros | 765 | 32,38 |
20 | Makrónisos | 9 | 18,43 | |
21 | Polýaigos | 2 | 18,15 | |
22 | Irakleiá | Irakleiá | 141 | 18,08 |
23 | Gyáros | 0 | 17,57 | |
24 | Kéros | 0 | 15,04 | |
25 | Ríneia | 0 | 13,90 | |
26 | Donoúsa | Donoúsa (Stavrós) | 167 | 13,65 |
27 | Thirasía | Manolás | 319 | 9,25 |
28 | Schoinoúsa | Schoinoúsa | 227 | 8,14 |
29 | Antímilos | 0 | 8,00 | |
30 | Despotikó | 0 | 7,75 | |
31 | Áno Koufonísi | Koufonísi | 399 | 5,77 |
32 | Káto Koufonísi | 0 | 3,90 | |
33 | Delos (Dílos) | 24 | 3,54 |
Hallinto
muokkaaKykladien alue kuuluu Etelä-Egean saarten alueeseen. Sen saaret on vuodesta 2011 jaettu yhdeksään alueyksikköön, Ándroksen, Kéa-Kýthnoksen, Míloksen, Mýkonoksen, Náxoksen, Pároksen, Sýroksen, Thíran ja Tínoksen alueyksikköön, ja nämä edelleen 19 kuntaan.[1] Vuoteen 2011 saakka Kykladit muodostivat Kykladien prefektuurin.
Alueyksiköt ja kunnat
muokkaaKykladien saaret kuuluvat seuraaviin alueyksiköihin ja kuntiin (väkiluvut vuodelta 2011):[1]
Alueyksikkö | Kunta | Väkiluku | |
---|---|---|---|
Sýroksen alueyksikkö |
1 | Sýros-Ermoúpoli | 21 507 |
Yhteensä: 21 507 | |||
Ándroksen alueyksikkö |
4 | Ándros | 9 221 |
Yhteensä: 9 221 | |||
Kéa-Kýthnoksen alueyksikkö |
8 | Kéa | 2 455 |
10 | Kýthnos | 1 456 | |
Yhteensä: 3 911 | |||
Míloksen alueyksikkö |
11 | Mílos | 4 977 |
9 | Kímolos | 910 | |
15 | Sérifos | 1 420 | |
17 | Sífnos | 2 625 | |
Yhteensä: 9 932 | |||
Mýkonoksen alueyksikkö |
12 | Mýkonos | 10 134 |
Yhteensä: 10 134 | |||
Náxoksen alueyksikkö |
13 | Náxos ja Pienet Kykladit | 18 864 |
2 | Amorgós | 1 973 | |
Yhteensä: 20 837 | |||
Pároksen alueyksikkö |
14 | Páros | 13 715 |
5 | Antíparos | 1 211 | |
Yhteensä: 14 926 | |||
Thíran alueyksikkö |
6 | Thíra | 15 550 |
3 | Anáfi | 271 | |
19 | Folégandros | 765 | |
7 | Íos | 2 024 | |
16 | Síkinos | 273 | |
Yhteensä: 18 883 | |||
Tínoksen alueyksikkö |
18 | Tínos | 8 636 |
Yhteensä: 8 636 |
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d e Cyclades Visit Greece. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b c d Cyclades History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kykladit Wikimedia Commonsissa