Avaa päävalikko

Akrotírin minolainen kaupunki

Akrotíri (kreik. Ακρωτήρι) on esihistoriallisen, minolaisaikaisen kaupungin arkeologinen kohde Santorínin saariryhmään kuuluvalla Thíran saarella Kreikassa.[1] Se sijaitsee noin kilometrin kaakkoon nykyisestä Akrotírin kylästä, josta se on saanut nimensä. Kaupungin minolaisaikaista nimeä ei tunneta.

Akrotíri
Ακρωτήρι
Akrotírin arkeologinen alue.
Akrotírin arkeologinen alue.
Sijainti

Akrotíri
Koordinaatit 36°21′6″N, 25°24′12″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Thíra, Santoríni, Kykladit, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi asutus
Huippukausi 2000–1600 eaa.
Kulttuuri minolainen kulttuuri
Pinta-ala 200 000 m²
Aiheesta muualla

Commons-logo.svg Akrotíri Commonssissa

Akrotíri oli Egeanmeren alueen merkittävä kauppa- ja satamakaupunki erityisesti 1900–1600-luvuilla eaa. Se tuhoutui Santorínin tulivuorenpurkauksessa noin vuonna 1627–1600 eaa.[1][2] ja hautautui tuhkaan samaan tapaan kuin Pompeji. Nykyisin Akrotíri on yksi Egeanmeren saarten merkittävimmistä arkeologisista löydöistä. Kaupunki tunnetaan erityisesti sen minolaisista seinämaalauksista (niin kutsutut Akrotírin seinämaalaukset), jotka on nykyisin siirretty museoihin.[1] Kaupunkia kaivetaan edelleen esille vaiheittain.[3]

HistoriaMuokkaa

 
Akrotírista löydetty niin kutsuttu Laivakulkue-fresko, joka esittää mahdollisesti kyseistä kaupunkia itseään sellaisena kuin sen asukkaat sen näkivät.

Nykyisin Akrotírina tunnettu paikka asutettiin ensimmäisen kerran viimeistään myöhemmällä neoliittisella kaudella 3000-luvulla eaa. Kiinteä asutus perustettiin varhaisella pronssikaudella 2000-luvulla eaa. 1900–1600-lukujen eaa. välisenä aikana kaupunki oli yksi Egeanmeren saarten merkittävimmistä kaupunkikeskuksista ja satamista, ja sillä on ollut laajat kauppayhteydet muille Egeanmeren saarille, Kreetalle, Manner-Kreikkaan, Kyprokselle, Syyriaan ja Egyptiin.[1]

Kaupungin koko on ollut arvioiden mukaan 30 000–200 000 neliömetriä. Pohjakaavaltaan kaupunki muistuttaa Kreikan nykyisiä vanhempia saaristokyliä (chóra). Kaupungissa on ollut lukuisia monikerroksisia seinämaalauksin koristeltuja asuin- ja muita rakennuksia. Rakennuksissa on ollut muun muassa viemäröinti ja sisäkäymälät. Kaupunkiin on kuulunut satama.[1][3]

Kaupunki tuhoutui suuressa Santorínin tulivuorenpurkauksessa tai jo sitä edeltäneissä maanjäristyksissä noin vuonna 1627–1600 eaa.[2] ja peittyi tuhkan ja tuliperäisen kiven alle. Vaikuttaa siltä, että kaupungin asukkaat jättivät saaren jo ennen tulivuoren räjähdystä sitä edeltäneiden toistuvien maanjäristysten seurauksena, ja heillä oli tuolloin aikaa ottaa irtain omaisuutensa mukaan.[1][3]

Kaupunki löydettiin vuonna 1967. Alue sijaitsee pienessä rotkossa, ja osia rakennuksista tuli esille veden virtauksen seurauksena. Kaupungin löydöstä ja arkeologisista kaivauksista on saanut kunnian professori Spyrídon Marinátos. Marinátoksen kuoleman jälkeen kaivauksia on jatkettu tämän oppillaan Chrístos Ntoúmaksen johdolla.[1][3] Kaivauksia suorittaa Ateenan arkeologinen seura,[4] ja ne ovat edelleen kesken. Nykyisin kaupungista on kaivettu esiin noin 10 000 neliömetrin kokoinen alue. Satamaa ei ole vielä löydetty.[1][3]

Arkeologinen alue on katettu teräksestä ja lasista tehdyllä rakennelmalla. Katos romahti onnettomuudessa 23. syyskuuta 2005, ja yksi turisti kuoli ja viisi loukkaantui. Siksi alue oli useita vuosia suljettuna yleisöltä.[3]

RakennuksetMuokkaa

 
Akrotírin arkeologisen alueen kartta, johon on merkitty tärkeimmät rakennukset.
 
Akrotírin katettua arkeologista aluetta.

Akrotírin merkittävimmät tunnetut rakennukset ovat:

Rakennus Alfa (Sektori Alfa)

Varastorakennus tai myymälätila, joka sijaitsee kaivetun alueen pohjoisosassa. Muun muassa pithosten säilytystila. Rakennus oli ensimmäinen, jossa suoritettiin kaivauksia, ja ensimmäinen, josta löydettiin freskojen osia. Rakennuksesta on löydetty seinämaalaus, joka tunnetaan nimellä Afrikkalainen.[3]

Rakennus Beta (osa Sektoria Delta)

Suuri asuinrakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen eteläosassa. Rakennus on todennäköisesti ollut jonkinlainen yhteisasunto, jossa on asuttu kommuunimaisesti, ei perhekunnittain. Rakennuksesta on löydetty seinämaalaukset, jotka tunnetaan nimillä Antiloopit, Lehmät, Nyrkkeilevät lapset ja Siniset apinat.[3]

Rakennus Gamma (Sektori Gamma)

Rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen eteläosassa rakennus Betan länsipuolella.[3]

Rakennus Delta (Kompleksi Delta, osa Sektoria Delta)

Suuri asuinrakennus (tai neljän rakennuksen ryhmä), joka sijaitsee kaivetun alueen keskellä rakennus Betan pohjoispuolella. Rakennus on todennäköisesti ollut rakennus Betan tavoin jonkinlainen yhteisasunto, jossa on asuttu kommuunimaisesti, ei perhekunnittain. Rakennus on vaurioitunut pahoin jokiuoman virtauksen seurauksena. Rakennuksesta on löydetty lähes kokonaisena säilynyt seinämaalaus, joka tunnetaan nimellä Kevät eli Liljat. Rakennuksesta on löydetty myös suuret kivestä tehdyt minolaiseen kulttiin liittyneet sarvet, jotka ovat alun perin todennäköisesti koristaneet rakennuksen kattoa.[3] Lisäksi rakennuksesta on löydetty lineaari-A-tauluja.[5]

Ankkuritalo

Pieni rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen länsilaidalla Länsitalon eteläpuolella.[3]

Etelärakennus

Rakennus, joka sijaitsee Xeste 4:n eteläpuolella. Rakennusta ei ole vielä kaivettu esiin.[3]

Länsitalo

Rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen länsiosassa. Mahdollisesti keskiluokkainen asuintalo. Toisaalta rakennuksessa on harjoitettu myös kaupallista toimintaa. Rakennuksen alimmassa kerroksessa on työpajoja ja varastotiloja. Toisessa kerroksessa on tilat kutomiselle ja lisää säilytystilaa. Kerroksessa on ollut myös kylpyhuone ja käymälä, jotka on kytketty viemäröintiin. Rakennuksesta on löydetty seinämaalaukset, jotka tunnetaan nimillä Joki, Kalastajapoika, Laivakulkue (Miniatyyrifresko) sekä Kokous kukkulalla ja haaksirikko.[3][5]

Naisten talo

Suuri kaksikerroksinen rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen pohjoisosassa. Eräs arkkitehtooninen yksityiskohta on rakennuksen keskellä oleva valokaivo. Rakennuksesta on löydetty seinämaalaukset, jotka tunnetaan nimillä Naiset ja Papyrus.[3][5]

Xeste 2

Rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen itälaidalla. Rakennusta ei ole vielä kaivettu esiin.[3]

Xeste 3

Suuri rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen lounaiskulmassa sisäänkäynnin vasemmalla puolella. Rakennus on yksi toistaiseksi perusteellisimmin tutkituista. Rakennuksessa on ollut ainakin kaksi kerrosta, joissa kummassakin on ollut 14 huonetta. Yhdessä huoneessa on ollut allas mahdollisesti rituaalisia puhdistautumisia varten. Rakennus on mahdollisesti liittynyt kulttiin. Rakennuksesta on löydetty seinämaalaukset, jotka tunnetaan nimillä Alaston poika, Palvojat, Potnia Theron, Ruusukkeet ja Sahraminkerääjät.[3][5]

Xeste 4

Suuri kolmikerroksinen rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen kaakkoiskulmassa sisäänkäynnin oikealla puolella. Rakennuksen sisäänkäynnissä on portaikko, jota koristavat seinämaalaukset kuvaavat luonnollisen kokoisia miehiä nousemassa portaita pitkin kulkueena. Rakennus on suurin alueelta tähän mennessä esiin kaivetuista. Kokonsa ja koristelunsa perusteella se on todennäköisesti ollut julkinen rakennus.[3][5]

Xeste 5

Rakennus, joka sijaitsee kaivetun alueen itälaidalla Xeste 2:n pohjoispuolella.[3]

SeinämaalauksetMuokkaa

Akrotírin rakennuksista löydetyt seinämaalaukset ja esineet ovat nykyisin museoissa: osa on Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa, osa puolestaan Esihistoriallisen Theran museossa Santorínin pääkaupungissa Firássa.[3][5]

Länsitalosta löydetty Laivakulkue-fresko.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h Ακρωτήρι Θήρας: Ιστορικό 2012. Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 5.10.2015.
  2. a b Friedrich, Walter L. et al.: Santorini Eruption Radiocarbon Dated to 1627-1600 B.C. Science, 28.4.2006, 312. vsk, nro 5773, s. 548. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s ”Santorini”, Greek Island Hopping 2008, s. 190–193. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Viitattu 12.9.2017.
  5. a b c d e f Ακρωτήρι Θήρας: Περιγραφή 2012. Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 5.10.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Akrotiri of Thera. Archaeological Sites. Ministry of Culture and Sports. (englanniksi)