Avaa päävalikko
Folégandros
Φολέγανδρος
Folegandros.jpg

Folégandroksen saari ilmasta, taustalla Síkinos ja Íos.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Ágios Elefthérios, 415 m
Pinta-ala
32,384 km²
Väestö
Asukasluku
765
Kieli

Folégandros (kreik. Φολέγανδρος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 32,384 neliökilometriä ja asukasluku 765 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Folégandros kuuluu Folégandroksen kuntaan, Thíran alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Folégandroksen kylä.[1]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

 
Folégandroksen rannikkoa ja Agkálin kylä.

Folégandros sijaitsee Välimereen kuuluvan Egeanmeren eteläosissa. Se on Kykladien saariryhmän saarista eteläisimpiä. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Síkinos itäpuolella ja Mílos länsipuolella.

Saaren korkein kohta on Ágios Elefthérios (415 metriä).

Hallinto ja kylätMuokkaa

Pääartikkeli: Folégandroksen kunta

Folégandros kuuluu hallinnollisesti Folégandroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Folégandroksen kylä eli Chóra (425 asukasta), Áno Meriá (Páno Meriá, 243) sekä saaren pääsatama ja turismin keskus Karavostásis (87).[1] (Katso myös: Luettelo Folégandroksen kunnan kylistä.)

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Folegandros

Antiikin aikana saaren poliksen eli kaupunkivaltion Folegandroksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Folégandroksen kylän paikalla. Varhaisin historiallinen tieto Folegandroksesta on 400-luvulta eaa., jolloin se kuului Deloksen meriliittoon ja maksoi siitä veroa Ateenalle.

 
Folégandroksen rannikkoa.

Myöhempi historiaMuokkaa

Myöhemmin saaresta tuli asumaton. Se asutettiin uudelleen jossain vaiheessa. 1200-luvulla saari tuli venetsialaisten vallan alle ja sinne rakennettiin linna. Saari kuitenkin autioitui uudelleen osmanien ja merirosvojen hyökkäysten vuoksi.[2]

Vuonna 1577 Sífnoksesta ja Kreetalta tulleet asuttivat saaren uudelleen. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1617. 1700-luvulla koko väestö orjuutettiin ja laivattiin Konstantinopoliin. Tämän jälkeen saarelle tuli uusia asukkaita, mutta se kärsi edelleen merirosvouksesta koko 1700-luvun. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1828.[2]

NähtävyydetMuokkaa

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat Chóran kylä sekä sen venetsialaisaikainen linna (Kástro) ja Neitsyt Marian (Panagía) kirkko, Áno Merián tuulimyllyt ja kansankulttuurin museo, sekä Chrysospilián luola (”Kultaluola”). Luolasta on tehty 300-luvulle eaa. ajoitettuja arkeologisia löydöksiä, jotka viittaavat jonkinlaisiin täysi-ikäistymisrituaaleihin: niihin kuuluu muun muassa yli 400 miespuolisen henkilön kirjoitetut nimet sekä kivisiä falloksia.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c ”Folegandros”, Greek Island Hopping 2008, s. 256–259. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa