Avaa päävalikko

Folegandros (m.kreik. Φολέγανδρος, myös Folekandros, Φολέκανδρος ja Felokandros, Φελόκανδρος; lat. Pholegandrus/Pholegandros) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Folegandroksen saarella Kreikassa. Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Folégandroksen kylän paikalla.[1][2]

Folegandros
Φολέγανδρος
Antiikin Folegandroksen akropolis, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (Koímisi tis Theotókou) kirkko ja nykyistä Folégandroksen kylää.
Antiikin Folegandroksen akropolis, Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (Koímisi tis Theotókou) kirkko ja nykyistä Folégandroksen kylää.
Sijainti

Folegandros
Koordinaatit 36°37′51″N, 24°55′36″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Folégandros, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kykladit / Sporadit

MaantiedeMuokkaa

Folegandroksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi samannimisen saaren pohjoisrannikolla sen nykyisen pääkylän Folégandroksen kylän eli Chóran paikalla.[2] Kaupungin akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi kylän koillispuolella oleva nykyisin nimellä Palaiókastro (”Vanha linna”) tunnettu huippu, jossa nykyisin on Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumiselle (Koímisi tis Theotókou, Panagía) omistettu kirkko.[3][4]

Folegandroksen kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko Folegandroksen saari, joka sijaitsee antiikin nimistöllä Meloksen ja Sikinoksen saarten välissä, eikä sillä ollut muita poliksia. Stefanos Byzantionlainen luki saaren Sporadeihin, mutta nykyisin se luetaan Kykladeihin.[1][2][5]

 
Antiikin aikaista kaupunginmuuria osana nykyisen Folégandroksen kylän hautausmaan muuria.
 
Roomalaisaikaisen patsaan osa hautausmaalla.

HistoriaMuokkaa

Folegandroksen saari sai kreikkalaisessa mytologiassa nimensä samannimisestä kuningas Minoksen pojasta. Tämä kertoo sen esihistoriallisista yhteyksistä Kreetan minolaiseen kulttuuriin. Perinteessä saaren alkuperäisiä asukkaita ennen minolaisten tuloa olivat kaarialaiset.[2][6]

Antiikin aikana Folegandros oli doorilaisten asuttama.[6] Kaupungin tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa. Se on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi sillä perusteella, että monet seikat tukevat tällaista tulkintaa, vaikka sitä ei suoraan kutsutakaan polikseksi missään antiikin aikaisessa lähteessä.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Folegandrios (Φολεγάνδριος) ja Folegandrīnos (Φολεγανδρῖνος).[2]

Folegandroksen historiasta tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla kaupunki kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 417–415 eaa.[1] Folegandroksessa tiedetään olleen bule eli neuvosto ja demos eli kansankokous.[1] Roomalaisella kaudella saari toimi monien muiden Egeanmeren saarten tavoin karkotuspaikkana.[6]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

Folegandroksen kaupungista on säilynyt vain vähäisiä antiikin aikaisia ja varhaisbysanttilaisia jäänteitä nykyisen kylän ympäristössä. Niitä on näkyvissä jonkin verran erityisesti akropoliilla. Saarella oli Apollonin ja Artemiin kultit ja näin oletettavasti näille omistetut pyhäköt. Artemiin pyhäköksi arveltuja raunioita on löydetty.[3][4][6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”513 Pholegandros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e Smith, William: ”Pholegandros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Φολέγανδρος, η ανόθευτη παράδοση In.gr. Viitattu 13.5.2019.
  4. a b Μυστικά σημεία Diaplous Travel. Viitattu 13.5.2019.
  5. Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 669.17.
  6. a b c d Folegandros History Greeka.com. Viitattu 13.5.2019.