Stefanos Byzantionlainen

Stefanos Byzantionlainen (kreik. Στέφανος Βυζάντιος, Stefanos Byzantios; 500-luku) oli bysanttilainen grammaatikko ja leksikografi, joka kirjoitti merkittävän maantieteellisen sanakirjan Ethnika (Εθνικά). Teoksesta itsestään on säilynyt vain katkelmia, mutta siitä tunnetaan myös erään Hermolaoksen tekemä tiivistelmä.

Elämä

Stefanoksen elämästä ei tiedetä muuta kuin se, että hän eli Arcadiuksen ja Honoriuksen ajan jälkeen ja ennen Justinianus II:ta ja että hän toimi grammaatikkona Konstantinopolissa. Myöhemmät kirjailijat eivät tarjoa lisätietoa Stefanoksesta, mutta he mainitsevat, että eräs Hermolaos lyhensi tämän teoksen tiivistelmäksi. Hermolaos omisti tiivistelmänsä Justinianukselle, mutta ei ole tietoa, viitataanko tällä Justinianus I:een vai II:een. On kuitenkin todennäköistä, että Stefanos vaikutti Konstantinopolissa Justinianus I:n aikana, 500-luvulla jaa.

Ethnika

Lyhennelmänäkin Ethnika on arvokas maantieteellisen, mytologisen ja uskonnollisen tiedon lähde antiikin Kreikkaa koskien. Lähes jokainen artikkeli teoksessa sisältää viittauksia johonkin antiikin aikaiseen kirjailijaan auktoriteettina paikan nimeä koskien. Säilyneistä katkelmista voidaan nähdä, että alkuperäinen teos sisälsi paljon lainauksia eri kirjailijoilta, sekä paljon mielenkiintoisia topografisia, historiallisia, mytologisia yms. yksityiskohtia.

Alkuperäisen teoksen merkittävimmät katkelmat ovat peräisin Konstantinos Porfyrogennitoksen teoksista De administrando imperio, luku 23 (artikkeli "Ίβηρίαι δύο") ja De thematibus, II.10 (Sisilian kuvaus). Jälkimmäinen sisältää katkelman komediakirjailija Aleksikseltä. Kolmas merkittävä katkelma, joka alkaa artikkelista "Δύμη" ja päättyy Δ-kirjaimen loppuun, sisältyy erääseen Pierre Séguierin kokoaman Fonds Coislin -kirjaston käsikirjoitukseen.

Teoksen ensimmäinen nykyaikainen laitos oli Aldus Manutiuksen vuonna 1502 toimittama. Teoksen standardilaitos on puolestaan Augustus Meineken vuonna 1849 toimittama. Teokseen viitataan yleensä Meineken sivunumeroilla. Uusin laitos on Margarethe Billerbeckin saksaksi toimittama (osa I: A-G, 2006).

Lähteet

Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Stephanus Byzantinus”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.

• Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 904. Osa III. Boston: Little, Brown and Company, 1849. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Kirjallisuutta

Tekstilaitoksia

• Billerbeck, Margarethe (toim.): Stephani Byzantii Ethnica. Volumen I: A-G. Corpus Fontium Historiae Byzantinae 43/1. Berlin/New York: Walter de Gruyter, 2006. ISBN 978-3-11-017449-6.
• Dindorf, Karl Wilhelm: Stephanus Byzantinus. Opera. 4 vols. Leipzig, 1825.
• Manutius, Aldus (painaja): Στέφανος. Περὶ πόλεων. Peri poleōn = Stephanus. De urbibus. Venice, 1502.
• Meineke, Augustus (toim.): Stephani Byzantii ethnicorum quae supersunt. Berlin, 1849. Teoksen verkkoversio.
• de Pinedo, Thomas: Στέφανος. Περὶ πόλεων. Stephanus. De urbibus. Amsterdam, 1678.
• Salmasius, Claudius (Claude Saumaise) & van Berkel, Abraham: Στεφάνου Βυζαντίου Ἐθνικὰ κατ' ἐπιτομήν. Stephani Byzantini Gentilia per epitomen, antehac; Περὶ πόλεων De urbibus inscripta. Leiden, 1688.
• Xylander, Guilielmus: Στέφανος. Περὶ πόλεων. Stephanus. De urbibus. Basel, 1568.

Muuta kirjallisuutta

• Diller, Aubrey: The tradition of Stephanus Byzantius. Transactions of the American Philological Association, 1938, 69. vsk, s. 333-348.
• Geffcken, Johannes: De Stephano Byzantio. Göttingen, 1886.
• Holstenius, Lucas: Lucae Holstenii Notae et castigationes postumae in Stephani Byzantii Ethnika, quae vulgo Peri poleōn inscribuntur. Leiden, 1684.
• Niese, Benedictus: De Stephani Byzantii auctoribus. Kiel, 1873.
• Whitehead, D. (toim.): From political architecture to Stephanus Byzantius : sources for the ancient Greek polis. Stuttgart, 1994.