Avaa päävalikko
Kímolos
Κίμωλος
Kimolos.JPG

Kímoloksen saari (ylin), Antímilos, Mílos ja Polýaigos satelliittikuvassa.

Sijainti
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Paliókastro, 367 m
Pinta-ala
37,426 km²
Väestö
Asukasluku
908
Kieli

Kímolos (kreik. Κίμωλος) on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 37,426 neliökilometriä ja asukasluku 908 (vuonna 2001). Hallinnollisesti Kímolos kuuluu Kímoloksen kuntaan, Míloksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Kímoloksen kylä.[1]

MaantiedeMuokkaa

 
Kímoloksen saarta.

Kímolos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Mílos eteläpuolella, Polýaigos kaakkoispuolella ja Sífnos koillispuolella. Kímoloksen ja Míloksen erottaa toisistaan noin 1,6 kilometriä leveä salmi.

Saaren korkein kohta on Paliókastro (367 metriä).[2]

Hallinto ja kylätMuokkaa

Pääartikkeli: Kímoloksen kunta

Kímolos kuuluu hallinnollisesti Kímoloksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Kímoloksen kylä eli Chóra (837 asukasta), Psáthi (19) ja Alykí (17).[1] (Katso myös: Luettelo Kímoloksen kunnan kylistä ja saarista.)

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Kimolos

Arkeologisten löydösten perusteella Kímolos oli asutettu mykeneläisellä ajalla. Antiikin aikana saari tunnettiin myös nimellä Ekhinusa. Saaren poliksen eli kaupunkivaltion Kimoloksen kaupunkikeskus sijaitsi saaren lounaisrannikolla. Kaupunki vaikuttaa kuuluneen Meloksen poliksen alaisuuteen. Saarelta kaivettiin muun muassa hopeaa, ja kaivostoiminta oli sen tärkein elinkeino bysanttilaiselle ajalle saakka.[2][3]

 
Vanhan tuulimyllyn rauniot Kímoloksella.

Myöhempi historiaMuokkaa

Keskiajan kuluessa saari tuhottiin monesti. Vuosina 1207–1579 saari kuului ensin Náxoksen herttuakuntaan ja sitten venetsialaisille. Tuolloin sitä kutsuttiin hopeaan viittaavalla nimellä Argentiera. Vuonna 1579 osmanit valtasivat saaren. Osmanivallan aikana saari oli toistuvasti merirosvojen hyökkäysten kohteena. Saaresta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1821.[2]

NähtävyydetMuokkaa

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Chóran kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro), Evangelístrian kirkko, sekä lounaisrannikolla sijaitsevat saaren antiikin aikaisen kaupungin rauniot ja mykeneläisaikaiset haudat. Saaren koillisosassa on rikkipitoisia lähteitä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. a b c d ”Kimolos”, Greek Island Hopping 2008, s. 264–267. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”496 Kimolos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa