Makrónisos (Kykladit)

Makrónisos (kreik. Μακρόνησος) eli Makronísi (Μακρονήσι), ”Pitkä saari”, on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 18,427 neliökilometriä ja asukasluku 9 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Makrónisos kuuluu Kéan kuntaan, Kéa-Kýthnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[1]

Makrónisos
Μακρόνησος

Makrónisoksen saari ilmasta.

Muut nimet
Makronísi (Μακρονήσι)
Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Trypití, 281 m
Pinta-ala
18,427 km²
Väestö
Asukasluku
9
Kieli
Kartta

Maantiede muokkaa

Makrónisos sijaitsee Attikan rannikon eteläisimmän kärjen Soúnion niemen edustalla aivan sen itärannikolla. Sen etäisyys rannikkoon on 3–6 kilometriä. Tästä huolimatta se luetaan kuitenkin muutoin kauempana merellä sijaitseviin Kykladien saariin. Saari on pitkä ja kapea, ja sen pituus on noin 12,9 kilometriä. Makrónisoksen kaakkoispuolella sijaitsee Kéan saari.

Historia muokkaa

Antiikki muokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Helene

Antiikin aikana saari tunnettiin nimillä Helenē (Ἑλένη) ja Makris (Μάκρις). Ensin mainittu nimi oli peräisin siitä, että kreikkalaisen mytologian Helenan uskottiin käyneen saarella; jälkimmäinen nimi viittasi puolestaan nykyisen nimen tavoin saaren pituuteen.[2] Saarella oli yksi polis eli kaupunkivaltio, Helene.[3]

 
Makrónisos Soúnion niemeltä nähtynä.

Myöhempi historia muokkaa

Myöhempinä aikoina Makrónisos on toiminut usein vankisaarena. Ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan aikaan vuosina 1912–1913 sinne sijoitettiin turkkilaisia sotavankeja. Kreikan sisällissodan alusta vuodesta 1946 aina Kreikan sotilasjuntan kaatumiseen vuonna 1973 saakka saari toimi vankipaikkana kommunisteille ja muille poliittisille vangeille. Vankeja kidutettiin, ja monet kuolivat siellä. Saaren tunnettuihin vankeihin lukeutuvat muun muassa säveltäjä Míkis Theodorákis, runoilija Giánnis Rítsos ja elokuvaohjaaja Pantelís Voúlgaris. Sittemmin saari on toiminut tapahtumien muistopaikkana.[4]

Lähteet muokkaa

  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Smith, William: ”Helena”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”479 Helene”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. Kea Makronissos Greeka.com. Viitattu 15.5.2019.

Aiheesta muualla muokkaa