Attika

Kreikan hallintoalue
Tämä artikkeli käsittelee aluetta (periferiaa). Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Attika (kreik. Αττική, Attikí)[2] eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta. Se kuuluu Attikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ateena.[3][4] Alueen pinta-ala on 3 808 neliökilometriä ja asukasluku 3 827 624 (vuonna 2011).[5][1]

Attikan alue
Περιφέρεια Αττικής
Alue
Sijainti
Sijainti
Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Attika
Alueyksiköitä 8
Kuntia 66
Perustettu 1987
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Ateena
Pinta-ala 3 808 km² (12.)
Väkiluku (2011) 3 827 624[1] (1.)
 – väestötiheys 1 005,15 as./km²
Lyhenteet
 – ISO 3166 GR-I
 – NUTS EL3, EL30
www.patt.gov.gr

Attika on myös Kreikan NUTS 1 -alue (EL3) sekä samalla NUTS 2 -alue (EL30).[6]

Historia muokkaa

Antiikki muokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Attika

Attika oli yksi antiikin Kreikan maakunnista. Sen asukkaat olivat joonialaisia. Ateenan kaupunkivaltiosta tuli viimeistään geometrisella kaudella Attikan johtava kaupunki ja muut kaupungit tulivat sen vallan alle. Kreikkalaisessa mytologiassa tapahtuma sijoitettiin jo varhaisempaan aikaan, ja Attikan yhdistäjänä ja kansallisena heeroksena pidettiin Theseusta.[7][8]

Klassisella kaudella Attikan väestö oli jaettu kymmeneen fyleen eli ”heimoon” ja 139 demokseen, jotka olivat Ateenan kaupunginosia tai Attikan maaseudun kyliä tai kyläkuntia. Tärkeitä keskuksia antiikin aikana Ateenan ohella olivat muun muassa mysteereistään tunnettu Eleusis, Ateenan satamakaupunki Pireus, hopeakaivoksistaan tunnettu Laureion sekä Marathon, jonka alueella käytiin kuuluisa Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. Attikaan kuuluivat myös saaret Salamis ja Aigina.[7][8]

Myöhempi historia muokkaa

Keskiajalla Attika oli muun Kreikan tavoin osa Bysantin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkeilijät perustivat Ateenan herttuakunnan, joka käsitti Attikan ja alueita aina Makedonian rajalle asti.

Alueyksiköt ja kunnat muokkaa

Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]

Alueyksikkö Kunta Väkiluku
Keski-Ateenan
alueyksikkö
Ateena 664 046
Dáfni-Ymittós 33 628
Filadélfeia-Chalkidóna 35 556
Galátsi 59 345
Ilioúpoli 78 153
Kaisarianí 26 458
Výronas 61 308
Zográfou 71 026
Yhteensä: 1 029 520
Pohjois-Ateenan
alueyksikkö
Kifisiá 70 600
Agía Paraskeví 59 704
Amaroúsio (Maroúsi) 72 333
Chalándri 74 192
Filothéi-Psychikó 26 968
Irákleio 49 642
Lykóvrysi-Péfki 31 002
Metamórfosi 29 891
Néa Ionía 67 134
Papágou-Cholargós 44 539
Pentéli 34 934
Vrilíssia 30 741
Yhteensä: 591 680
Länsi-Ateenan
alueyksikkö
Peristéri 139 981
Agía Varvára 26 550
Ágioi Anárgyroi-Kamateró 62 529
Aigáleo 69 946
Chaïdári 46 897
Ílio 84 793
Petroúpoli 58 979
Yhteensä: 489 675
Etelä-Ateenan
alueyksikkö
Glyfáda 87 305
Ágios Dimítrios 71 294
Álimos 41 720
Ellinikó-Argyroúpoli 51 356
Kallithéa 100 641
Moscháto-Távros 40 413
Néa Smýrni 73 076
Palaió Fáliro 64 021
Yhteensä: 529 826
Pireuksen
alueyksikkö
Pireus 163 688
Keratsíni-Drapetsóna 91 045
Korydallós 63 445
Níkaia-Ágios Ioánnis Rénti 105 430
Pérama 25 389
Yhteensä: 448 997
Itä-Attikan
alueyksikkö
Pallíni 54 415
Acharnés 106 943
Diónysos 40 193
Kropía (Koropí) 30 307
Lavreotikí (Lávrio) 25 102
Marathónas 33 423
Markópoulo Mesogaías 20 040
Oropós 33 769
Paianía 26 668
Rafína-Pikérmi 20 266
Saronikós 29 002
Spáta-Artémida 33 821
Vári-Voúla-Vouliagméni 48 399
Yhteensä: 502 348
Länsi-Attikan
alueyksikkö
Elefsína 29 902
Asprópyrgos 30 251
Fylí 45 965
Mándra-Eidyllía 17 885
Mégara 36 924
Yhteensä: 160 927
Saarten
alueyksikkö
Salamis 39 283
Agkístri 1 142
Aígina 13 056
Hydra 1 966
Kythera 4 041
Póros 3 993
Spétses 4 027
Troizinía-Méthana 7 143
Yhteensä: 74 651
Yhteensä: 3 827 624

Lähteet muokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 7.1.2013. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
  2. Kreikan alueet: Attika EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 28.8.2014.
  3. Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 30.5.2014.
  4. Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 30.5.2014.
  5. Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
  6. Komission asetus (EU) N:o 1319/2013, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta Euroopan unionin virallinen lehti L 342/1. 18.12.2013. Viitattu 28.7.2014.
  7. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Attika, attikalainen tyyli, attikalainen vaasimaalaus, joonialaiset”, Antiikin käsikirja, s. 70–71, 241. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  8. a b Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Attika.