Avaa päävalikko
Sýros
Σύρος
Syros Luftbild 01.jpg

Sýroksen saari ilmasta nähtynä.

Sijainti
Saariryhmä
Vesialue
Merialue
Korkein kohta
Pirgos, 442 m
Pinta-ala
83,6 km²
Väestö
Asukasluku
21 507
Suurin kaupunki
Asutuskeskukset
Kieli

Sýros (kreik. Σύρος; myös Síros), antiikin aikana myös Syra (m.kreik. Σύρα), on Kreikan saari, joka kuuluu Kykladien saariryhmään. Sen pinta-ala on 83,6 km² ja asukasluku 21 507. Hallinnollisesti saari kuuluu Sýros-Ermoúpolin kuntaan, Sýroksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Ermoúpoli.[1]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Sýros sijaitsee Kykladien saariryhmän keskiosassa ja sen pääkaupunki Ermoúpoli onkin koko Kykladien perinteinen keskuskaupunki ja aiemmin Kykladien prefektuurin pääkaupunki. Sýroksen itäpuolella sijaitsevat Kykladien antiikin aikainen keskus Delos sekä Mýkonos, koillispuolella Tínos, pohjoispuolella Ándros ja länsipuolella Kýthnos. Sýroksesta luoteeseen sijaitsevasta Ateenasta on saarelle noin 144 kilometriä.

 
Sýroksen Kínin kylä.

Sýroksella on vuoristoa erityisesti saaren pohjoisosissa. Suurempia vuoria on myös etelä- ja länsiosissa.

Hallinto, kaupungit ja kylätMuokkaa

Pääartikkeli: Sýros-Ermoúpolin kunta

Sýros kuuluu hallinnollisesti Sýros-Ermoúpolin kuntaan, johon kuuluu myös joukko pienempiä asumattomia lähisaaria. Aiemmin saaren alue jakaantui kolmen eri kunnan alueelle.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Ermoúpolin (11 407 asukasta) lisäksi Vári (1 584), Mánna (958), Áno Sýros (862) ja Poseidonía (760).[1] (Katso myös: Luettelo Sýros-Ermoúpolin kunnan kaupungeista ja kylistä.)

HistoriaMuokkaa

AntiikkiMuokkaa

Pääartikkeli: Antiikin Syros

Sýros oli merkittävä keskus esihistoriallisen niin kutsutun kykladisen kulttuurin aikana. Eräs sen vaiheista, Kéros-Sýros-kulttuuri, on saanut osan nimestään saaresta. Myöhemmin antiikin aikana saarella oli ainakin kaksi kaupunkia, jotka olivat saaren poliksen eli kaupunkivaltion keskus Syros, joka sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Ermoúpolin paikalla, sekä Galessos, joka sijaitsi saaren länsirannikolla.[2][3][4]

 
Ermoúpolin kaupunkia.

600-luvulla eaa. Syrosta asuttivat joonialaiset. Aika oli saarelle kulttuurista ja taloudellista nousukautta. Saarelta oli kotoisin filosofi Ferekydes. 400-luvulla eaa. saari liittyi Ateenan kanssa Deloksen meriliittoon. Makedonia valloitti saaren 300-luvulla eaa. Varhaisimmat kristilliset monumentit saarella ovat peräisin 400-luvulta.[5]

Myöhempi historiaMuokkaa

1800-luvulla saaresta tuli käytännössä itsenäinen Ranskan protektoraatti. Tuolloin saarelle tuli paljon pakolaisia muualta yhä turkkilaisvallan alla olleesta saaristosta. Ermoúpolin kaupunki syntyi 1820-luvulla. 1850-luvulta lähtien Ermoúpoli oli Kreikan suurin ja tärkein satama Pireuksen nousuun saakka, sillä siellä toimi merkittävä höyrylaivayhtiö Ellinikí Atmóplia,[5] jonka laivat purjehtivat kaikkialle saaristoon ja myös muihin maihin.

NähtävyydetMuokkaa

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Ermoúpolin museot sekä saaren pohjoisosassa sijaitseva varhaisen kykladisen kulttuurin aikainen asuinpaikka, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kastrí.[6]

LiikenneMuokkaa

Saaren pääsatama on Ermoúpoli. Sieltä on yhteydet muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Sýroksen lentoasema sijaitsee noin kaksi kilometriä Ermoúpolista etelään.

LähteetMuokkaa

  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”523 Syros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  3. Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Sosin, Joshua: A Common Market on Syros. Two Imperial Letters (" IG" XII. 5 658). Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2005, 54. vsk, nro 2, s. 222–226. Artikkelin verkkoversio.
  5. a b Andersson, Per J.: ”Síros”, Ateena ja Kreikan saaret, s. 156–165. Mondo. ISBN 952-99247-3-9.
  6. ”Syros”, Greek Island Hopping 2008, s. 238–241. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa