Syros (kaupunki)
Syros (m.kreik. Σῦρος, myös Σύρα, Syra) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Syroksen saarella Kreikassa.[1][2][3] Sen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Ermoúpolin kaupungin paikalla.[4][5]
| Syros | |
|---|---|
| Σῦρος | |
 Antiikin Syroksen akropolis eli nykyinen Áno Sýroksen kukkula. Kaikki rakennukset ovat keskiajan venetsialaiselta tai myöhemmältä ajalta. |
|
| Sijainti | |
  Syros |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Áno Sýros ja Ermoúpoli, Sýros-Ermoúpoli, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kykladit |
Maantiede muokkaa
Syroksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi saaren itärannikolla nykyisen Ermoúpolin kaupungin paikalla.[5][3][6] Sen akropoliina eli linnavuorena ja yläkaupunkina toimi nykyinen Áno Sýroksen kukkula.[7]
Syros on luetteloitu ainoaksi varsinaiseksi polikseksi Syroksen saarella.[1] Saarella sijaitsi kuitenkin myös ainakin yksi muu kaupunki, Galessos tai Galessa, saaren länsirannikolla. Se kuului oletettavasti Syroksen poliksen alaisuuteen, sillä saarta ei mainita dipoliiksi antiikin lähteissä. Nimeltä tunnetaan myös saarella sijainnut Eskhatian kaupunki. Syros luettiin antiikin aikana kuten nykyäänkin kuuluvaksi Kykladeihin.[1][3][8]
Historia muokkaa
Syroksen kaupunki oli Ateenan siirtokunta, ja sen asukkaat olivat joonialaisia.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Syrios (Σύριος).[1] Koko saaren väestö jakautui kolmeen heimoon, joista tiedetään nimeltä Naksiatai ja Galessioi; näistä viimeksi mainittu viittaa selvästi Galessoksen asukkaisiin.[1]
Syroksen saari on usein yhdistetty Homeroksen Odysseiassa mainittuun Eumaioksen kotisaareen nimeltä Syrie. Homeroksen mukaan se sijaitsi lähellä Ortygiaa, sillä oli kaksi kaupunkia, ja se oli rikas viinin, karjan ja viljan suhteen.[5][9] Ortygia on tällöin kytketty Delokseen ja Syrien kaksi kaupunkia Syroksen ja Galessoksen kaupunkeihin. Nykyisin Homeroksen Syrien ja Syroksen yhdistäminen nähdään kuitenkin virheellisenä,[1] ja Syrie tulkitaan kuvitteelliseksi saareksi Homeroksen Ortygian tavoin.[10]
Syroksen vaiheista tiedetään antiikin lähteiden kautta vain vähän. Saari ja kaupunki tulivat 500-luvulla eaa. Samoksen vallan alle. Syroksesta oli kotoisin esisokraatikkoihin kuulunut filosofi Ferekydes. Tämä toimi myöhemmin Samoksella Pythagoraan opettajana.[5][3] 400-luvun eaa. alkupuolen persialaissodissa Syros oli persialaisten puolella. Klassisella kaudella 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puolella Syros kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 452/451–416/415 eaa. 300-luvulla eaa. Syros kuului puolestaan toiseen Ateenan liittoon. Kaupunki löi omaa hopearahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1][5]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Ermoúpolissa ei ole jäljellä juurikaan antiikin aikaisia jäänteitä, sillä nykyinen kaupunki on laajentunut antiikin aikaisen kaupungin paikalle 1800–1900-luvuilla, ja samasta syystä paikalla ei ole voitu suorittaa arkeologisia kaivauksia.[1][2][3] Kaupungista on tunnistettu muun muassa kreikkalainen teatteri.[11] Siitä on säilynyt pieni osa katsomoa Kleisthénous-kadulla olevan talon kellarissa.[12] Teatteri ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[13] Pieniin löytöihin Ermoúpolissa lukeutuvat antiikin aikainen reliefi ja roomalaiselta kaudelta peräisin oleva keisari Hadrianuksen patsaan jalusta Plateía Miaoúli -aukiolla olevalla Vapahtajan kirkastumisen (Metamórfosi tou Sotíros) kirkolla. Keisarin patsas itsessään oli tallella 1700-luvulle saakka, kunnes Kykladeja tuolloin valloittaneet venäläiset veivät sen.[12]
Syroksen lyömien rahojen kuvituksen perusteella saarella oli kabiirien kultti. Näiden pyhäkkö on paikannettu nykyiseen Alithinín kylään Ermoúpolin luoteispuolelle, ja siihen liittyen on tehty löytöjä geometriselta kaudelta roomalaiselle kaudelle. Nykyisestä Grámmatasta on löydetty Asklepiokselle omistettu temppeli. Saarella on kaksi luolaa, joita kutsutaan ”Ferekydeen luoliksi”.[1][5][13]
Saarelta tehtyjä esinelöytöjä on Sýroksen arkeologisessa museossa. Merkittävimmät löydöt saarelta ovat antiikin aikaa varhaisemmalta, esihistorialliselta kykladiselta kaudelta.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”523 Syros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”SYROS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Syros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Syros Pleiades. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ a b c d e f Syros (Cyclades) 33 Hermoupolis - Σύρος ToposText. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Ptolemaios: Geografia 3.15.30.
- ↑ Ano Syros Fodor's Travel. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Sosin, Joshua: A Common Market on Syros. Two Imperial Letters (" IG" XII. 5 658). Historia: Zeitschrift für Alte Geschichte, 2005, 54. vsk, nro 2, s. 222–226. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Homeros: Odysseia 15.403–412.
- ↑ Clark, William George: Peloponnesus: Notes of Study and Travel, s. 17–19. Cambridge Library Collection - Travel and Exploration. Cambridge University Press, 2011. ISBN 1108041965. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
- ↑ a b Freely, John: The Cyclades: Discovering the Greek Islands of the Aegean, s. 141. I. B. Tauris, 2010. ISBN 085771189X. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b History of the island Xenon Apollonos. Viitattu 6.5.2019.