Avaa päävalikko

Protektoraatti on sananmukaisesti suojelualue, alue tai useammin valtio, jonka toinen valtio ottaa suojelukseensa pyynnöstä tai tahdonvastaisesti, jolloin miehittäjä kutsuu miehittämäänsä aluetta protektoraatiksi hyväksyttääkseen toimensa julkisuudessa. Tällöin valtio on riippuvuussuhteessa toiseen valtioon siten, että se on kokonaan tai osittain luopunut täysivaltaisuutensa käyttämisestä kansainvälisissä suhteissa ja sotilaallisesti ja että suojelijavaltiolla on oikeus puuttua protektoraatin sisäisiin asioihin.[1]

Kansainvälisessä politiikassa protektoraatteihin liittyy Kansainliiton mandaattihallinto, jolla ensimmäisen maailmansodan hävinneiden valtioiden siirtomaat siirrettiin Kansainliiton hallittaviksi. Afrikassa Saksan Versailles’n rauhansopimuksessa menettämät afrikkalaiset siirtomaat siirtyivät Kansainliiton mandaatilla Yhdistyneen kuningaskunnan haltuun, kun taas Lähi-idässä Ottomaanien valtakunnan hallussa pitämiä alueita annettiin Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallittaviksi.lähde?

Itsenäisellä Suomella on ollut kaksi virallisesti valtakunnan tasolla tunnustettua suojelualuetta eli protektoraattia, Repola ja Porajärvi. Ensin mainittu oli tätä vuosina 1918–1920 ja jälkimmäinen 1919–1920. Nämä aunuslaiset kunnat pyysivät kansanäänestyksen tuloksen myötä Suomelta lupaa siirtyä sen suojelukseen.lähde?

Ympärysvallat Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta pitivät ensimmäisen maailmansodan aikana Neuvosto-Venäjästä 1917–1918 itsenäistyneitä Ukrainaa ja Suomea Saksan protektoraatteina, koska Saksan vaikutus näiden maiden hallintoon, politiikkaan ja talouselämään oli niin vahva ja jopa kauppasopimuksilla virallistettu.lähde?

Toista maailmansotaa ennen natsi-Saksa jakoi Tšekkoslovakian itsenäiseksi Slovakiaksi sekä Tšekinmaan käsittäväksi ja miehitystä tarkoittavaksi Böömin ja Määrin protektoraatiksi, jota johti käskynhaltijana valtakunnanprotektori.lähde?

Luettelo protektoraateistaMuokkaa

Alankomaiden protektoraatitMuokkaa

  • Aruba, Curaçao, Sint Maarten (kaikki ovat tällä hetkellä erillisiä maita jotka olivat ennen osa Alankomaiden Antilleja)
  • sulttaanikunnat Alankomaiden Itä-Intiassa
    • Trumonin sultaanikunta (1770),
    • Langkatin sultaanikunta (1869)
    • Delin sultaanikunta (1862)
    • Asahanin sultaanikunta (1865),
    • Siakin sultaanikunta (1858)
    • Indragirin sultaanikunta (1838)
    • Jogjakartain sultaanikunta (1755)
    • Mataramin ja Surakartain sultaanikunta (1677),
    • Mangkunegaran sultaanikunta (1757)
    • Paku Alamanin sultaanikunta (1812) .
    • Sumbawain sultaanikunta ja Bimain sultaanikunta (1669) i
    • Pontianakin sultaanikunta (1819)
    • Sambasin sultaanikunta (1819)
    • Kubuin sultaanikunta (1823)
    • Landakin sultaanikunta
    • Mempawahin sultaanikunta
    • Matanin sultaanikunta
    • Sanggauin sultaanikunta
    • Sekadauin sultaanikunta
    • Simpangin sultaanikunta
    • Sintangin sultaanikunta (1822),
    • Sukadanain sultaanikunta ,
    • Kota Waringinin sultaanikunta
    • Kutai Kertanegarain sultaanikunta (1825)
    • Gunung Taburin sultaanikunta
    • Bulunganin sultaanikunta
    • Gowain sultaanikunta (1669)
    • Bonein sultaanikunta
    • Sidenrengin sultaanikunta
    • Soppengin sultaanikunta
    • Butungin sultaanikunta
    • Munain sultaanikunta
    • Banggaiin sultaanikunta
    • Ternate (1676)
    • Batjanin sultaanikunta
    • Kaiman in sultaanikunta

Argentiinan protektoraatitMuokkaa

Brittiläiset protektoraatitMuokkaa

Suojeluvaltiot jotka eivät olleet koskaan virallisesti osana Brittiläistä imperiumia joilla oli sisäpoliittinen itsenäisyys kun Britannia vastasi maiden ulkopolitiikasta:

Espanjan protektoraatitMuokkaa

Ranskan protektoraatitMuokkaa

[11] [12] [13] [14]

Ruotsin protektoraatitMuokkaa

Saksan protektoraatitMuokkaa

Saksan valtakunta käytti sanaa Schutzgebiet, kirjaimellisesti protektoraatti, kaikista siirtomaista kunnes ne lakkasi olevasta ensimmäisen maailmansodan aikana riippumatta hallituksen todellisesta valvonnasta alueilla

Intian protektoraatitMuokkaa

Italian protektoraatitMuokkaa

Japanin protektoraatitMuokkaa

Puolan protektoraatitMuokkaa

Portugalin protektoraatitMuokkaa

Venäjän protektoraatitMuokkaa

Yhdysvallat protektoraatitMuokkaa

Yhdistyneiden kansakuntien protektoraatitMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palstat 1540–1541. Helsinki: Otava, 1963.
  2. Cunningham, Joseph Davy (1849). A History of the Sikhs: From the Origin of the Nation to the Battles of the Sutlej. John Murray. 
  3. (1908) "Ferozepur district", The Imperial Gazetteer of India XII, 90. “But the British Government, established at Delhi since 1803, interevened with an offer of protection to all the CIS-SUTLEJ STATES; and Dhanna Singh gladly availed himself of the promised aid, being one of the first chieftains to accept British protection and control.” 
  4. Histories of the Modern Middle East laits.utexas.edu. Viitattu 21 .4.2019.
  5. Maldives Independent - Timeline – Story of Independence
  6. A Document on the Policy on Foreigners in tibet AFter the Anglo-chinese convention oF 1906
  7. Christie, Clive (.10.1976). "Great Britain, China and the Status of Tibet, 1914–21". Modern Asian Studies 10 (4): 481–508. doi:10.1017/S0026749X0001492X. ISSN 1469-8099. 
  8. International Law: Achievements and Prospects 1 January 1991. Martinus Nijhoff Publishers.
  9. Repertory of Decisions of the International Court of Justice (1947–1992) 1 January 1995. Martinus Nijhoff Publishers.
  10. Robert Delavignette. Freedom and Authority in French West Africa. London: Oxford University Press, (1950)
  11. Robert Aldrich. Greater France: A History of French Overseas Expansion. Palgrave MacMillan (1996)  ISBN 0-312-16000-3
  12. Alice L. Conklin. A Mission to Civilize: The Republican Idea of Empire in France and West Africa 1895–1930. Stanford: Stanford University Press (1998),  ISBN 978-0-8047-2999-4
  13. Patrick Manning. Francophone Sub-Saharan Africa, 1880–1995. Cambridge University Press (1998)  ISBN 0-521-64255-8.
  14. Jean Suret-Canale. Afrique Noire: l'Ere Coloniale (Editions Sociales, Paris, 1971); Eng. translation, French Colonialism in Tropical Africa, 1900 1945. (New York, 1971).
  15. C. W. Newbury. Aspects of French Policy in the Pacific, 1853–1906. The Pacific Historical Review, Vol. 27, No. 1 (Feb., 1958), pp. 45–56
  16. Gonschor, Lorenz Rudolf (August 2008). Law as a Tool of Oppression and Liberation: Institutional Histories and Perspectives on Political Independence in Hawaiʻi, Tahiti Nui/French Polynesia and Rapa Nui. Honolulu: University of Hawaii at Manoa, 56–59. 
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.