Adrar on hallintoalue Mauritaniassa. Se on saanut nimensä maan luoteisosassa sijaitsevasta samannimisestä ylätasangosta. Alueen pinta-ala on 215 000 neliökilometriä. Sen hallinnollinen keskus on Atarin kaupunki. Asukkaita on 69 500 henkeä (vuonna 2000).[1]

Adrarin alue Mauritanian kartalla.
Adrarin ylängön maisemia.

Adrarin alue rajoittuu pohjoisessa Länsi-Saharaan ja Mauritanian Tiris Zemmourin alueeseen, idässä Maliin ja Hodh El Charghin alueeseen, etelässä Tagantin ja Trarzan alueisiin sekä lännessä Inchirin alueeseen. Se on etupäässä kuivaa Saharan autiomaata, jonka kasvillisuus on hyvin vähäistä[1]. Alue käsittää neljä departementtia ja 11 kuntaa:

Adrarin ylängön kanta-asukkaita ovat berberit ja keitaiden mustat maanviljelijät.[2] Lamtuna-heimon berberit valtasivat sen 900-luvulla. Kolmesataa vuotta myöhemmin makil-heimon arabit alistivat berberit.[2][3] Ouadanen ja Chinguettin keitaat toimivat keskiajalla Marokon Sijilmasasta ja Marrakechista Senegal ja Niger -joille suuntautuneen karavaanikaupan pysähdyspaikkoina. 1700-luvulla alueelle syntyi Adrarin emiirikunta.[2] Sen yhteiskuntarakenteen huipulla olivat hasan-arabiryhmään kuuluvat soturit, heidän alapuolellaan karjanhoitoa harjoittavat zenaga-berberit ja alinna maata viljelevät orjat[4]. Ranskalaiset valloittivat alueen vuonna 1909, mutta Adrarin emiiri kapinoi heitä vastaan vielä 1930-luvun alussa[3]. Nykyään berberit ovat sulautuneet arabeihin ja väestön enemmistön muodostavat mustien orjien jälkeläiset[2].

Seudun elinkeinoja ovat paimentolaisuuteen perustuva karjanhoito, taateleita, viljaa ja vihanneksia tuottava keidasviljely sekä perinteiset käsityöammatit. Atarissa on myös elintarviketeollisuutta.[5] Suurin osa väestöstä on asettunut kuivuuden takia kaupunkeihin[1].

Lähteet muokkaa

  1. a b c Pazzanita, Anthony G.: Historical Dictionary of Mauritania, 3rd edition, s. 24. Plymouth: The Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5596-0.
  2. a b c d Encyclopédie Berbère II, s. 153–155. Aix-en-Provence: Edisud, 1985. ISBN 2-85744-209-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.8.2014).
  3. a b The Encyclopaedia of Islam, new edition, volume I, s. 211. Leiden: E.J. Brill, 1986. ISBN 90-04-08114-3.
  4. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 1, s. 221. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.
  5. Afrika: entsiklopeditšeski spravotšnik, tom 2, s. 93. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1987.

Aiheesta muualla muokkaa